torstai 10. joulukuuta 2015

Maahanmuuttajat pois maalta vai pitäisikö heidän sittenkin sijoittaa maalle?

Suomalainen tutkija Mari Vaattovaara on kertonut, että maahanmuuttajat tulisi sijoittaa isojen kaupunkien alueelle eikä maaseudulle. Näin siksi, että he muuttavat kuitenkin pääkaupunkiseudulle ennemmin tai myöhemmin. Ja samalla heistä entistä suurempi osa jä sosiaaliturvan varaan.

Maahanmuuttajilta itseltään kysyttäessa he sanovat muuttavansa pääkaupunkiseudulle monista syistä. Työn perässä sanoo tulleensa 29 prosenttia, 14 prosenttia kertoo tulleensa opiskelumahdollisuuksien takia, yhdeksän prosenttia muiden maahanmuuttajien takia ja yhteensä 10 prosenttia joko puolison tai sukulaisten takia.

Lopuista noin 38 prosentista ei ole tietoa. Ehkä he eivät tienneet tai eivät vain halunneet kertoa jutun pohjana olleen tutkimuksen tekijöille.

Pitäisikö meidän siis uskoa tutkija Vaattovaaraa ja huolehtia maahanmuuttajien sijoittamisesta pääkaupunkiseudulle. Vai sittenkin työministeriön Tarja Rantalaa, joka on todennut, ettei pääkaupunkiseudulla ole tilaa.

Siellä on jo muutenkin asuntopula. Ja sen lisäksi asuminen pääkaupunkiseudulla on jo ennestään kalliimpaa kuin muualla Suomessa. Merkillepantavaa on, ettei edes kaikilla työssä käyvillä ole varaa asua Helsingin tai edes pääkaupunkiseudun rajojen sisäpuolella.

Jos siis teemme kuin Vaattovaara tahtoo, kasvaa asuntojen kysyntä ja myös hinta pääkaupunkiseudulla entistä suuremmaksi. Ja omalla työllä itsensä elättävän kynnys asunnon hankkimisesta karkaa nykyistäkin kauemmaksi.

Näen Vaattovaaran esityksessä myös sellaisen riskin, että jos sosiaaliturvan varassa elävä maahanmuuttaja saa näkyvästi enemmän kuin omalla työllään itsensä elättävä etnisesti suomalainen, kasvaa polarisaatio kantaväestön köyhän osan ja maahanmuuttajien välillä entisestään. Ja lisää yhteiskunnan pinnan alla olevia koko yhteiskunnan kannalta negatiivisia jännitteitä.

Tästä pääsemmekin kokonaan toiseen uutiseen, jossa samainen Mari Vaattovaara esiintyy pääroolissa. Hän on nimittäin tutkinut asuinalueiden segregaatiota ja todennut sen lisääntyneen viimeisen kymmenen vuoden aikana. Esimerkiksi Itä-Helsinkiin on kehittynyt alueita, joille on keskittynyt pääosin vain köyhiä, syrjäytyneitä, koulutukseltaan, työllisyydeltään, tulotasoltaan ja terveydentilaltaan vaikeassa asemassa olevia ihmisiä.

Näin on käynyt siitä huolimatta, että kaupungit ovat pyrkineet ehkäisemään asuinalueiden eriytymistä rakentamalla uusille asuinalueille sekä omistus- että vuokra-asuntoja. Menetelmä ei kuitenkaan näytä toimineen - ehkä siksi, etteivät vauraat ihmiset osta näiltä alueilta itselleen asuntoja. Eivät ainakaan asuakseen niissä itse.

Jos maahanmuuttajat nyt sitten asutettaisiin jo muutenkin heikosti toimeentulevien ihmisten kansoittamille asuinalueille, lisääntyisi segregaatio niiden ja muiden asuinalueiden välillä entisestään. Tämä ongelma voitaisiin välttää asuttamalla maahanmuuttajat Kaivopuiston, Eiran, Westendin tai Kauniaisten kaltaisten kaupunginosien parhaisiin kortteleihin, jolloin he vähentäisivät näiden alueiden vaurautta ja siten erottautumista pääkaupunkiseudun köyhemmistä kortteleista.

Mutta olisiko tämä oikein niitä omalla työllä itsensä elättäviä kohtaan, joilla ei tule koskaan olemaan varaa hankkia itselleen asuntoa näiltä alueilta? Entä olisiko tällainen ratkaisu järkevää verovarojen käyttöä tilanteessa, jossa maahanmuuton kustannukset ovat muutenkin valtavat.

Kelpaisikohan maahanmuuton aiheuttamaan ongelmaan ratkaisuksi se, että verovaroilla elättämisen sijaan maahamme saapuneille ja turvapaikan saaneille tarjottaisiin nimellistä vuokraa vastaan kymmenen hehtaarin pala valtion maata pohjoisesta Suomesta, pienen talon hartiapankilla rakentamiseen riittävä pitkäaikainen ja halpa rakennuslaina sekä lupa rakentaa talo ja raivata pelto sekä harrastaa metsätaloutta elatuksen hankkimiseksi.

Pakettiin tulisi vielä lisätä oikeus lunastaa rakentamansa pientila kymmenen vuoden kuluttua nimelliseen yhden euron hintaan, mikäli se on ollut asuttuna koko tämän ajan. Näin ihmisille syntyisi porkkana huolehtia uudesta kodistaan.

Edelle hahmottelemani vaihtoehto tarjoaisi nykyisille humanitaarisille maahanmuuttajille suunnilleen samat elämän edellytykset kuin maamme tarjosi Karjalan evakoille toisen maailmansodan jälkeen. Näin toimien kaikilla tulijoilla olisi mielekästä tekemistä eikä elintasokaan maataloustukineen taitaisi hävitä sille, mihin heidän kansojensa enemmistö joutuu tyytymään kotimaissaan.

Kantaväestön kannalta maahanmuuton aiheuttamissa sosiaalikuluissa säästettäisin merkittävästi. Ja bonuksena pääkaupunkiseudun kortteleiden välisen segregaation kiihtyminen voitaisiin välttää, kuten Mari Vaattovaarakin vaatii.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Hätää ja vainoa pakenevien asema paranee maahanmuuttopolitiikan muutosten seurauksena
Ministeri Lindström: tässä lisää keinoja maahanmuuttajien kotouttamiseen
Suomen Perustan laskelman puutteet vähättelevät somalien ja irakilaisten aiheuttamia kustannuksia

9 kommenttia:

  1. Sijoittaminen pientiloille maaseudulle sitoi aikanaan tehokkaasti väestöä aiheuttamasta niitä levottomuuksia, jotka koettelivat Eurooppaan toisen maailmansodan jälkeen. Tällöin tulijoilla oli tarvittava maanviljelys- ja kielitaito jo hallussa. Maanviljelys elinkeinona ei ollut niin pitkälle koneellistunut tai teknistynyt muutenkaan kuin nykypäivänä. Olettaa sopii myös, ettei tuotanto ollut samalla tavalla rajojen yli rajoitettua kuin nykypäivänä. Säädösten pykäläviidakko tuskin naulasi maataloustoimintaa niin kuin nykyään.

    Väkeä oli jo ennen sotia alkanut virrata kaupunkeihin, mitä kuvaa evakkojen asuttaminen on kieltämättä hämärtänyt.

    http://euvostotaivas.blogspot.fi/2015/08/pako-maalta.html

    Laajemmaltikin voitaisiin pohtia nykyisen suurtiloja suosivan maatalouspolitiikan mielekkyyttä. Samalla voidaan kysyä, miksi nykytekniikan aikana harvat jäljelläolevat työpaikat on pakko ahtaa Etelä-Suomeen. Ainakin lentäen tuskin on paljon eroa, matkustaako esim Wieniin Helsingistä vai Joensuusta - puhumattakaan tietoliikenneyhteyksistä.

    Oma lukunsa on sitten se, millaista väkeä maahanmuuttajat ovat. Jos olettaa sopii, että he eivät ole köyhintä väkeä, he tuskin osaavat edes sitä maanviljelystä, jota dyynien keskellä kenties on. Maanviljelys Pohjolassa on oma taitolajinsa sekin.

    Eli, pahasti vaikuttaa siltä, että tämän maahanmuuttoaallon hajasijoittaminen on kuolleena syntynyt ajatus puhtaasti käytännön syistä. Mikäli se toimisi laajassa mitassa, Suomen muuttotappiokuntia riivanneet ongelmat olisi jo etukäteen ratkaistu tarvitsematta pumpata keinotekoisesti paikalle kielitaidotonta muukalaisväestöä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Maaseudun tyhjenemisen ongelma on yleisen elintason nousu; ei sinänsä elämän edellytysten katoaminen maaseudulta.

      Eli ei tänä päivänä kukaan halua tyytyä siihen elintasoon, johon kesämökkiini verrattuna vaatimattomassa talossaan asuneet isovanhempani joutuivat tyytymään pitäessään yhtä lehmää ja viljelleen muutamaa peltohehtaaria. Muilta osin maalla pärjää tänä päivänä yhtä hyvin kuin 1900-luvun alussakin. Ei silloinkaan ollut kännyköitä, TV:tä tai televisioita - ei edes sähkövaloa.

      Maahanmuuttajien osalta kyseessä on vaikeudesta erottaa elintasopakolaiset ja turvaa tarvitsevat tulijat toisistaan. Maapalsta sadan vuoden takaisella elintasolla Suomen korvessa ei houkuttele ketään. Suomalainen sosiaaliturva ja ilmainen asuminen asutuskeskuksissa sen sijaan houkuttelevat.

      Ehdotukseni siis pohjaa turvapiaknahakujärjestelmän laajamittaisen väärinkäytön lopettamiseen. Ilman sitä voisimme tarjota tulijoille paljon parempaa kuin mihin meillä on tänä päivänä mahdollisuuksia.

      Toinen syy ehdotukselleni on viime päivinä muotia ollut vertaaminen Karjalan evakoihin, joka ei kestä minkäänlaista lähempää tarkastelua. Kuten tässä kirjoituksessa tekemäni ehdotus omalta osaltaan osoittaa.

      Poista
    2. Niinhän se menee, ettei nykyään väki tyydy siihen, mitä ennen. Toisaalta kaikenlaisia säädöksiä ja määräyksiä on eri tavalla ohjaamassa elämää kuin ennen. On sanottu, että kannattaakseen maatilkkujen olisi oltava nykypäivinä entistä suurempia. Kustannuksia syntyy kaikilla elämänaloilla koko ajan, vaikkei mitään sanottavampaa edes tekisi.

      Totta, että pieni karu maapalanen karsisi tehokkaasti elintasoturistit. Suomen kannalta olisi nykyistä turvallisempaa, jos maatilat eivät liikaa paisuisi ja niitä olisi runsaasti, jo pelkästään huoltovarmuuden, työllisyyden ja ammattitaidon säilymisen vuoksi. Kulkutaudin iskeminen pariin isoon yksikköön on myös tuhoisampaa kuin pieneen osaan lukuisista toisista erillään olevista tuotantolaitoksista.

      Ennen oli vara pitää terveystaloja maaseudullakin, ja siellä oli myös ihmisiä. Nykyään on onnistuttu myymään ihmisille "välttämättömiksi" monenmoisia härveleitä, joita ei pohjimmiltaan edes tarvittaisi. Sittemmin esimerkiksi sähköinen asiointi on onnistuttu tekemään miltei ainoaksi toimintatavaksi. Paljon infraa on pidettävä yllä ja sitä kustannettava, ja samalla ammattialoja vähenee nopeammin kuin uusia syntyy.

      Nykypäivän siirtolaisten vertaaminen Karjalan evakkoihin on todella poskettominta ja härskeintä vääristelyä pakolaiskeskustelussa.

      Poista
  2. Mitenhä nää nykyset tulijat mahtas tareta talvella, kun eihä siellä maasta mistä nykyään tulevat paljoa tarvi lämmitellä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Entistä pääministeri Lipposta lainatakseni: "So what?"

      Poista
  3. Kukin maahanmuuttaja/siirtolainen asukoon vapaasti siellä missä haluaa jos kustantaa sen itse. Jollei, niin asukoon sitten siellä mistä hänelle osoitetaan asunto.

    VastaaPoista
  4. Voidaan toki ottaa valmiuslain mahdollisuudet käyttöön. Se antaa nimittäin seuraavan mielenkiintoisen tavan asuntopulan hoitamiseen:

    52 § Asunnon ilmoittaminen vuokrattavaksi

    Asuntotilanteen helpottamiseksi 3 §:n 1, 2 ja 4 kohdassa tarkoitetuissa poikkeusoloissa asunnon omistaja on velvollinen ilmoittamaan vuokrattavaksi tarjoamansa asunnon asuntokannan säännöstelyviranomaiselle vuokralaisen osoittamista varten (asunnonomistajan ilmoitusvelvollisuus).

    Jos asuntokannan säännöstelyviranomainen arvioi, ettei asunnonomistajan ilmoitusvelvollisuus ole riittävä toimenpide asuntojen käyttöön saamiseksi, asunnon omistaja on velvollinen ilmoittamaan vapaana olevat ja vapautuvat asuinhuoneistonsa sekä omistamansa muut asunnoksi sopivat tilat asuntokannan säännöstelyviranomaiselle vuokralaisen osoittamista varten (asunnonomistajan laajennettu ilmoitusvelvollisuus).
    53 §
    Asumaan sijoittaminen

    Jos asuntokannan säännöstelyviranomainen arvioi, ettei asunnonomistajan laajennettu ilmoitusvelvollisuus ole riittävä toimenpide asuntojen käyttöön saamiseksi, on sellainen asunnon haltija, jolla on hallussaan useampia huoneita kuin yksi huone ruokakunnan kutakin jäsentä kohden keittiötä mukaan lukematta, velvollinen ilmoittamaan ylimääräiset huoneet asuntokannan säännöstelyviranomaiselle vuokralaisen osoittamista varten (asumaan sijoittaminen).

    Sijoitetaan siis turvapaikanhakijat yksityisiin koteihin, samalla hoituisi kotouttaminenkin rattoisasti. Jos laki tuntuu liian ankaralta, voitaisiin aloittaa vapaaehtoisesti. Vihreät kansanedustajat voisivat näyttää mallia!

    VastaaPoista
  5. Juu, pakolaiselle hartipankkimökki pohjoiseen. On vain pari muttaa:
    - Kielitaito. Kuka koordinoi?
    - Suomen tiukahkot rakennusmääräykset. Kaikki tehdään hyvin.
    - Ulkopuolisia urakoitsijoita voi olla vaikea saada työmaalle. Esim. maansiirto, LVI ja sähkötyöt.
    - Pääomat rakentamiseen. Helposti 150000-200000 euroa.
    - Kuka mökin ostaisi tuolla hinnalla, jos pakolainen muuttaa etelään? On ennestään mökkejä tarjolla.

    Pakolaiset pitää ohjata pääkaupunkiseudulle aina, jos vain mahdollista. Tällä tavalla tasottuu työmarkkinat. Kunnallisverot nousee ja tilanne tasottuu muuttotappioalueisiin nähden. Ehkä jonkin ajan päästä peli on pakko viheltää poikki.

    VastaaPoista

Kommentointi tähän kirjoitukseen on vapaata ja toivottavaa, mutta (toivottavasti) syntyvien keskusteluketjujen seurantaa helpottaisi, mikäli käytettäisiin nimimerkkejä tai nimeä. Pyydän myös noudattamaan kaikissa vastineissa hyviä tapoja ja asiallista kieltä. Valitettavasti tämä asia karkasi käsistä kesällä 2022, minkä seurauksena olen 15.8.2022 alkaen poistanut epäasiallista kielenkäyttöä sisältävät kommentit riippumatta niiden asiasisällöstä.