Tämä on tietenkin hyvä asia. Onhan meillä rakennettu aina puutaloja - itsekin asun sellaisessa ja lisäksi kesämökkini on perinteinen hirsirakennus järven rannalla. Uutta on kuitenkin erityisesti kerrostalojen rakentaminen puusta.
Arkkitehdin haastattelun loppu kuitenkin hiukan särähti korvassa, kun hän väitti että "metsäteollisuus on satsannut lähinnä sellun tuotannon tekemiseen. Se on väistyvää todellisuutta metsäteollisuudessamme":
Paremmin asiaa tuntevat tietävät, että Suomessa metsänkasvatusohjeet ovat kautta aikain pyrkineet maksimoimaan tukkipuun tuotannon. Sitä ei käytetä sellun tekemiseen, vaan aivan muihin tarkoituksiin. Kuten rakentamiseen.
Jokainen metsässä käynyt tietää myöskin, että tukkipuuta saa vain puiden tyviosista, eikä latvasta tai oksista. Niille on kehitetty muuta käyttöä, eli arkkitehdin mainitsema sellunkeitto ja viime aikoina yleistynyt energiantuotanto. Vihreä kulta halutaan ja kannattaa hyödyntää yhä tarkemmin.
Sitä varten on Metsä Group päättänyt rakentaa oman uuden sukupolven sellukattilansa Äänekoskelle. Uuden siitä tekee sellun kannalta hyödyttömien, mutta muuten arvokkaiden puun ainesosien erottelu ja tarjoaminen jatkojalostajille.
Samankaltaisia suunnitelmia on myös Kuopiossa ja jopa Kemijärvellä. Kuopion tehdas toteutunee lähes varmasti, mutta Kemijärven osalta ilmassa on vielä paljon epävarmuustekijöitä. Joka tapauksessa hankkeet osoittavat, ettei sellun tuottaminen ole "väistyvää todellisuutta" Suomessa.
Ja itse asiassa myös metsäteollisuuden mukaan Suomen kannattaisi olla puurakentamisen edelläkävijä maailmassa. Se edellyttää uudenlaisten puuta sisältävien materiaalien hyödyntämistä ja kehittämistä. Ei puisia kerrostaloja tulla rakentamaan hirsistä eikä laudoista, vaan niitä lujemmista ja monikäyttöisemmistä materiaaleista.
Ja itse asiassa myös metsäteollisuuden mukaan Suomen kannattaisi olla puurakentamisen edelläkävijä maailmassa. Se edellyttää uudenlaisten puuta sisältävien materiaalien hyödyntämistä ja kehittämistä. Ei puisia kerrostaloja tulla rakentamaan hirsistä eikä laudoista, vaan niitä lujemmista ja monikäyttöisemmistä materiaaleista.
Sellaisia ovat esimerkiksi puukomposiitit ja niin sanotut ristiin laminodut levyt, joissa puu on ensin palasteltu ja sitten yhdistetty uudelleen liimaamalla. Nämä materiaalit ovat helppoja työstää, kestäviä ja keveitä. Niitä hyödyntämällä on maahamme rakennettu jo melkoinen joukko puisia kerrostaloja.
Suurimpia ovat kuusikerroksinen Seinäjoen Lintuviita ja Vantaan asuntomarkkinoille rakennettu Euroopan suurin puukerrostalo. Huomattava saavutus on myös Jyväskylän arkkitehtuuristaan palkittu Puukuokka.
Ylen haastattelema arkkitehti on kuitenkin oikeassa siinä, että suomalaista puunkorjuuta kannattaisi kehittää myös puurakentamisen kannalta. Maamme metsänkasvua on tarkoituksellisesti nopeutettu jo vuosikymmenten ajan, joten metsissämme ei juuri kasva tiheäsyistä puutavaraa. Sellaiselle olisi kuitenkin monenlaista tarvetta, joten ne kannattaisi kerätä talteen erikseen.
Mutta miten se tapahtuisi kustannustehokkaasti muuten äärimmilleen viritetyssä logistiikkaketjussa ei ole välttämättä helposti ratkaistu. Hyvän lähtökohdan tarjoaa kuitenkin nykyinen puunkorjuun infrastruktuuri metsäautoteineen ja GPS-ohjattuinen metsäkoneineen. Ja kaikkien aikojen paras metsänkasvu.
Päätän tämän kirjoitukseni toteamalla, että kun Suomen arvokkain uusiutuva luonnonvara saa uusia käyttömuotoja, voittavat siinä kaikki suomalaiset. Etenkin, kun meidän metsänhoitomme on ollut kestävällä pohjalla säilyttäen maamme metsäpeitteisyyden ja suojelun kautta myös pitkälle metsissä elävien eliöiden monimuotoisuuden myös lapsillemme. Näin ei ole ollut kaikkialla muualla maailmassa.
Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Sellua ja biomassaa voitas kasvattaa myös turvetuotannosta vapautuvilla alueilla ymm. ja lannoitteena käyttää yhdyskuntajätteestä kompostoitua "paskaa", en tuota tavaraa laittas välttämättä ruuantuotantoon käytettävillä pelloilla.
VastaaPoistaPaju on aika hyvä biomassan tuotantoon, nopeasti kasvava yksinkertanen kasvi, kuituhamppu kanssa..
-jpt-
Kemiallinen koostumus, suorarunkoisuus, maltilliset hakkuut, järkevät metsänhoitokäytännöt ym. Ei paha tulevaisuutta silmälläpitäen.
VastaaPoista