Pöllömedia uutisoi myös turvapaikanhakijoiden tekemistä rikoksista, jotka ovat kohdistuneet erityisesti teinityttöihin. Juttua ei tarvitse referoida muuten kuin kopioimalla siihen sisältyvä poliisin kannanotto.
"Näitä kyseisiä rikoksia on nyt alkanut ilmetä kasvavassa määrin. Turvapaikanhakijoiden keskinäiset nahistelut ja heidän aiheuttamansa rikollisuus tulevat vain lisääntymään. Uhkakuvia pitäisi ymmärtää paremmin. Tämä on ollut sinisilmäistä ja käsittämättömän huolestuttavaa"
Kolmannen tiedonpalan entinen Mainos-TV kertoo Helsingistä, missä turvapaikanhakijat ovat nahistelleet keskenään pahoinpitelemällä ja varastamalla toisiaan ja toisiltaan. Hyvää tässä on se, että teot eivät ole kohdistuneet juuri lainkaan kantaväestöön ja huonoa se, että uutinen kielii lähtömaiden ongelmien siirtymisestä Suomen maaperälle.
* * *
Näyttääkin siltä, että meillä on edessämme tarve joko ihmeen tekemiseen tai vaihtoehtoisesti uudenlaiseen kulttuuriin sopeutumiseen.
Ihmeellä tarkoitan kotouttamisprosessin onnistumista - ihmeen siitä tekee tempun epäonnistuminen kaikissa niissä länsimaissa, minne on asettunut runsaasti kehitysmaalaisia. Miten me sitten voisimme onnistua?
Realismia on siis suomalaisen yhteiskunnan muuttuminen nykyisestä joksikin muuksi. Miksi, sitä emme tiedä, mutta seuraavat näkemykset lienevät todennäköisiä, ellei tulijavirta sitten jostain syystä taitu - vaikkapa tämän kirjoituksen aloittaneesta turvapaikkaprosessin muutoksesta.
* * *
Minun kuollessani segregaatiokehitys on edistynyt niin, että vauraimpien asuinalueiden ympärille on rakennettu muurit ja niitä vartioivat palkatut vartijat. Myös keskiluokka asuu erillään värikkäämpien kulttuureiden edustajista, mutta ilman aitoja tai vartijoita. Uussuomalaisten asuttamissa lähiöissä sinnittelevät heidän lisäkseen köyhät ja syrjäytyneet kantasuomalaiset.
Minun kuollessani monet koulut ovat muuttuneet päivähoitolaitoksiksi, joissa juuri kukaan ei opi mitään. Toisaalta on myös kouluja, joissa oppilaat oppivat erinomaisen hyvin. Ne sijaitsevat mahdollisimman kaukana maahanmuuttovaltaisista alueista ja oppilaiden ihonväri on maan asukkaiden yleisilmeeseen verrattuna hämmästyttävän vaalea.
Minun kuollessani yhteiskunnassa käydään pitkittynyttä debattia siitä, mitä kouluille pitäisi tehdä. Pitäisikö sallia yksityiskoulut, joita vaatii sekä vauraampi väestö että uskonnolliset maahanmuuttajaryhmät?
Vai pitäisikö sittenkin muutella koulujen sijaintia ja kokoa siten, että kaikissa kouluissa olisi suunnilleen tasamäärin kantaväestön ja tulijoiden lapsia. Tai suorastaan ryhtyä pakkotoimiin sellaisen tilanteen saavuttamiseksi, sillä väestöryhmien sekoittamisen tiedetään vähentävän yhteiskunnan polarisaatiota ja monikulttuurisuuden tuomia ongelmia. Monet vauraiden lasten vanhemmat kuitenkin vastustavat sellaista tiukasti.
Minun kuollessani julkinen terveydenhuolto toimii kyllä hyvin, mutta hoitaa vain terveyden perusasiat. Erikoissairaanhoidosta on luovuttu, mutta sitä saa korkealuokkaisissa sairaaloissa maksua vastaan. Niiden asiakkaat tulevat lähinnä väestön vauraammasta puolikkaasta. Minäkin hengähdän viimeisen kerran yksityisessä saattokodissa.
Minun kuollessani naiset, etenkään kantaväestöön kuuluvat, eivät enää lähde illalla yksinään lenkkipolulle. Eivät oikein kahdestaankaan. Näin siksi, että Suomi on kohonnut seksuaalirikoksissa hämmästyttävää vauhtia kohti kärkisijoja. Valtamedia pohtii palstametreittäin sitä sitä, mistä syystä naiset ilmoittavat seksuaalirikoksista aiempaa useammin.
Minun kuollessani huomattava osa väestöstä istuu vankiloissa erilaisista rikoksista. Kantasuomalaisten osuus vangeista on pudonnut alle parinkymmenen prosentin, vaikka lukumääräisesti heitä on edelleen lähes täsmälleen yhtä paljon kuin armon vuonna 2015.
Lehdistö revittelee aika ajoin juttuja niistä tapauksista, joissa poliisi on videoitu ottamassa nuorukaisia kiinni väkivaltaisin ottein. Videonpätkissä palaa taustalla yhä useammin auto, roskakatos tai jopa talo.
Näiden "rosvo ja poliisi" -videoiden näyttämisestä seuraa mellakoita ja etelämaalaisen temperamentin purkauksia sekä toisaalta myös tiedostavan eliitin sinisilmäisen jälkikasvun mielenosoituksia hallitusta ja poliisilaitosta vastaan. Uutiskuvat leviävät myös maailmalle, missä suomalaista poliisia ja yhteiskuntaa paheksutaan.
Minun kuollessani omat lastenlapseni syyttävät minua ja koko sukupolveani oman elämänsä pilaamisesta. Minä vetoan tähän blogiin, mutta monella muulla vanhuksella ei ole mitään millä puolustautua. Paitsi vetoaminen omaan hyvyytensä ja solidaarisuuteen hätää kärsivien edessä.
Samaan aikaan sunnit ja shiialaiset ottavat Itä-Helsingissä verisesti yhteen kun taas Turussa on jälleen poltettu turkkilaisen omistama ravintola, joka oli perustettu lähelle vanhempaa kurdiravintolaa. Varissuolla järjestystä pitävät yllä paikalliset rikollisjärjestöt - poliisi menee paikalle ainoastaan suurella joukolla. Yksittäiset partiot ovat joutunut perääntymään jo liian monta kertaa, jotta kannattaisi edes yrittää.
Kaupunginosan tavallinen kansa hakee turvaa moskeijasta, jossa myös ratkotaan pieniä rikosasioita Sharia-lain perusteella. Vain harvat varissuolaiset käyvät töissä, mutta monilla miehillä on jopa kolme tiukasti hunnutettua vaimoa. Ja paljon jälkikasvua, joka radikalisoituu verratessaan omaa kurjuuttaan aidattujen alueiden sisäpuolella kasvavien vaaleampinahkaisten ikätoveriensa vaurauteen.
Heidän joukostaan käy jatkuva virta Lähi-idän, Ruotsin ja Saksan uusiin konflikteihin, joissa islamistit ovat pääsemässä niskan päälle. Suomessakin on kirkkoja poltettu. Mutta myös moskeijoita.
Ja minun kuollessani on Suomen väestönkasvu lopultakin kääntynyt rajuun nousuun. Enää ei puhuta kestävyysvajeesta, sillä verotulot eivät ole aikoihin riittäneet kunnollisen sosiaalisen turvaverkon maksamiseen. Sen sijaan monissa kaupunkien entisissä kivijalkakaupoissa toimii ruuanjakokeskuksia. Sinne kimurtelevat leipäjonot pitenevät päivä päivältä.
Mutta ei suomalaisella yrityselämällä mitenkään huonosti mene. Työvoima on halpaa etenkin palvelualoilla kuten siivouksessa, ravintolatoiminnassa ja kuljetuksessa. Teollisuuskin porskuttaa vielä vanhojen investointien varassa, eikä Suomen osaaminen korkeassa teknologiassa ole kadonnut minnekään. Väestöryhmien elintasokuilu on kuitenkin palannut 1800-luvun tasolle.
Minun kuollessani maaseutu vetää ihmisiä. Helsingin lähialueilla Vihdissä, Nurmijärvellä ja Lohjalla ovat väestönkasvu ja etenkin verotulot räjähtäneet kasvuun. Sinne virtaa vaurasta väkeä, joka kaipaa nuoruutensa "melkein Impivaaraa". Valitettavasti se ei koskaan enää palaa. Tai ainakaan minä en ole sitä näkemässä.
Edelle kirjoittamani ei varmasti toteudu kaikilta osiltaan. Toisaalta päälinjat lienevät selvät kaikille niille, jotka ovat nähneet maailmalla muutakin kuin lomakohteita. Tai edes lukeneet kehityksestä Ruotsissa, USA:n monissa suurissa kaupungeissa tai Afrikan metropoleissa.
Toki toivon olevani väärässä ja kuolevani yhteiskunnassa, jossa eri kulttuurit ovat sulautuneet yhdistäen hyvät puolensa ja unohtaen ongelmansa. Jossa lampaat käyvät kedolla rinta rinnan jalopeurain kanssa ja kaikilla on hyvä tahto. Ja taivaasta sataa mannaa.
Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Islamilainen utopia
Integrointi ja rangaistukset - niistäkö apu toimivan monikulttuurisen yhteiskunnan luomiseksi?
Integrointi ja rangaistukset - niistäkö apu toimivan monikulttuurisen yhteiskunnan luomiseksi?
Luulen, että et ole väärässä. Kiitos realistisesta tulevaisuudenkuvasta. Elämme niitä viimeisiä hetkiä, että se voitaisiin estää. Hirvittävintä lienee, että valtiovaltamme toimii sen puolesta, että se toteutuisi. Tajuamattaan, ehkä. Mutta ei oikeudessakaan typeryys ole ollut lieventävä asianhaara.
VastaaPoistaSilmiini sattui tässä hyvässä kirjoituksessa pari kohtaa.
VastaaPoista"Turvapaikanhakijat ovat nahistelleet keskenään pahoinpitelemällä ja varastamalla toisiaan ja toisiltaan. Hyvää tässä on se, että teot eivät ole kohdistuneet juuri lainkaan kantaväestöön ja huonoa se, että uutinen kielii lähtömaiden ongelmien siirtymisestä Suomen maaperälle"
.
Sen, että turvapaikanhakijat tuovat keskinäiset riitansa ja sotansa mukanaan ei pitäisi olla kenellekään yllätys. Otetaan tähän esimerkiksi vaikka pieni katkelma Deutsche Wellen pitkänpuoleisesta artikkelista. 'Refugees don't leave their conflicts behind'. "Following reports of aggressive incidents in German refugee shelters, authorities are looking for ways to calm the situation. Suggestions include separate housing for Muslim and Christian asylum-seekers. ... Other recent incidents include a riot at a refugee shelter in central Germany over a torn Koran and Muslim Chechens beating up Syrian Christians in a Berlin shelter.... Different groups band together, and that can quickly turn into a major brawl. In that case, it's not enough to send a lone patrol car". Ratkaisua etsitään eri maista tulevien ja eri uskontoja tunnustavien sijoittamista kokonaan toisistaan erilleen.
"Väestöryhmien sekoittamisen tiedetään vähentävän yhteiskunnan polarisaatiota ja monikulttuurisuuden tuomia ongelmia".
Tuo taas ei välttämättä toimi lainkaan. Se voi joissakin tapauksissa toimia, mutta se voi myös synnyttää ruutitynnyrin. Hutut ja tutsit asuivat aikansa rinnakkain, samoin Bosnian serbit ja kroaatit, kunnes ... No kaikkihan tietävät mitä sitten tapahtui.
Mutta se johtopäätös, segregaation lisääntyminen, kyllä epäilemättä pitää paikkansa. Siitä olen jokseenkin varma. Ei nimittäin ole keinoa, jolla hyvätuloiset ihmiset saataisiin asumaan levottomilla alueilla ja laittamaan lapsensa huonoksi kokemiinsa kouluihin. Se ei onnistunut edes Neuvostoliitossa eikä DDR:ssä, jossa puolue-eliitillä ja jopa tiedemiehilläkin oli omat asuinalueensa ja omat koulunsa. Eivät ne alueet täällä ole välttämättä aidattuja, mutta vartiointi pannaan jokseenkin varmasti pystyyn heti kun se osoittautuu tarpeelliseksi. Täältä löytyy tilaa, merenrantaa ja niemiä jotka ovat sopivan matkan päässä ruuhkautuvista ja levottomiksi muuttuvista keskuksista. Ja niiden keskusten ruuhkauttamiseenhan nykyinen vihreä kaupunkisuunnittelu tähtää tavoitellessaan isompia taloja, pienempiä asuntoja ja kaupunkibulevardeiksi nimitettäviä ahtaampia ja hitaampia väyliä. Ainakin Helsinki uhkaa tällä menolla muuttua pohjolan Detroitiksi. Reseptit nimittäin ovat täsmälleen samat.
Kysymys on oikeastaan vain siitä, saadaanko tämä kehitys katkaistua, ennen kuin se on peruuttamatonta.
Pohjolan Detroit tuli minullekin mieleen. Mutta eiköhän se toteudu ennen Helsinkin Ruotsin puolella.
PoistaHiljennyn luettuani tällaista tekstiä. Nämä ajatukset on syytä tallettaa johinkin arkistomappiin avattaviksi joskus 50 tai sadan vuoden kuluttua, jolloin pätevöityneet oppineet kenties laativat mittavia esityksiä siitä, kuinka kaikki tapahtunut on ollut luonnonlain kaltaisen kumoamattoman kehityksen tulos - tai sitten ei. Ehkä lukutaitoisten määrä on romahtanut eikä suomalaisistakaan tiedetä sen enempää kuin joistakin eksoottisista Pohjois-Amerikan intiaaniheimoista.
VastaaPoistaDepatti on syytä tallettaa ja tallettaa se mahdollisimman monelle paperille ja moneen paikkaan, sillä bittejä voidaan kadottaa ja käsitellä. Me elämme jo reservaatissa, vaikkei valtaosa väestä sitä vielä ymmärrä.
Selfie-itsekkyyden kulttuurista ei tule nousemaan ketään pätevää oppinutta. Tyhmyyttä ihannoidaan ja ajattelu on halveksittavaa jo nyt. Tulevaisuudessa ajattelijoita ei enää ole.
Poista