lauantai 26. syyskuuta 2015

Kumpi on liian vaikeaa, matematiikka vai totuuden kertominen?

Kirjoitin toissapäivänä Alexander Stubbin ja Juha Sipilän käsityksistä Suomeen tulevien turvapaikanhakijoiden määristä. Aiemmin niin hymyilevä valtiovarainministerimmehän oli arvellut Suomeen tulevan tänä vuonna 15 000 turvapaikanhakijaa kun taas pääministeri oli tullut maininneeksi 50 000 saapuvasta.

Yleisradion A-studiossa tulijamääriin saatiin lisävalaistusta, kun maahanmuuttoviraston tulosaluejohtaja Juha Similä mainitsi maahan tulleen eiliseen mennessä jo yli 15 000 turvapaikanhakijaa. Arveleekohan Stubb siis, ettei heitä olisi enää tulossa lisää? Vai onko hän elänyt laput silmillä ja on siksi tietämätön todellisista määristä?

Aika pelottavia vaihtoehtoja molemmat, kun huomioidaan että nyt puhutaan paljon valtaa käyttävästä valtioneuvoston jäsenestä. Ja entisestä pääministeristä.

Pelottavaksi maahanmuuttoviraston Juha Similän esiintymisen tekee myös hänen osoittamansa heikko matematiikan osaaminen yhtenä maan johtavana maahanmuuttoasioiden hoitajana. Hän nimittäin mainitsi tämänhetkisen tulijoiden päivätahdin olevan 600 henkeä päivässä, jonka arveli tarkoittavan koko vuonna yhteensä 30 000 - 50 000 turvapaikanhakijaa. Pääministeri Sipilä lienee siis saanut omat lukemansa maahanmuuttovirastolta.

Mutta ovatko luvut oikeita? Similän sanomisiahan ei voi tulkita muuten kuin siten, että maahan tulisi loppuvuoden 97 päivän aikana 15 000 - 35 000 ihmistä olettaen, että heitä saapuu nykyisellä  600 ihmisen päivittäisellä tulijatahdilla.

Kuitenkin 600 x 97 eli nykyisellä tulijatahdilla laskettu loppuvuoden tulijamäärä olisi 58 200. Kun tähän lisätään jo tulleiden määrä, päädytään 73 200 tulijaan tämän vuoden aikana. Todellinen tulijamäärä on siis maahanmuuttoviraston Similän ilmoittamia lukemia 46 - 144 prosenttia suurempi.

Eikö Similä siis osaa laskea, vai eikö hän jostain syystä halua kertoa edes pääministerille karua totuutta? Vai eikö pääministeri Sipilä uskalla esittää niitä kansalaisille?

Tässä tilanteessa (koulutuksen mallimaassa) absurdi, mutta valitettavasti oikeutettu kysymys kuuluu seuraavasti: kumpi on liian vaikeaa, matematiikka vai totuuden kertominen?

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Turvapaikanhakijoita ammuttiin ilotulitteilla ja heiteltiin kivillä
Stubbin laskelmat, mutta Sipilän luvut
Keski-idän miehet toteuttamassa Kianderin visiota Itävallassa


14 kommenttia:

  1. Matematiikka on liian vaikeaa, jos tulokset ovat vääriä. Maahanmuuton kustannuksia ei osata laskea, mutta Sote-uudistusta valmisteltaessa olikin ihan helppo laskea, paljonko terveyspalvelut maksavat. Vanhuspalvelujen hinnat lasketaan tarkkaan, mutta maahanmuutossa on piikki auki taivaaseen asti, eikä millään ole mitään väliä.

    Luultavasti poliitikkojen lähipiiri täyttää taskujaan minkä ehtii, onhan tässä täydellinen rahakone, asiakkaita tulee koko ajan lisää ja laskulle on varma maksaja. Kumman hiljaa ollaan valtion velasta, eikös se ollutkaan paha ongelma?
    Douglas Murray kirjoittaa, miten olemme vasta alussa. Portit on avattu, eikä ole mitenkään helppo erottaa elintasopakolaista oikeasta: Pakolaiset

    VastaaPoista
  2. *** TÄRKEÄÄ *** TÄRKEÄÄ *** POLIISILLA ON ASIAA *** TÄRKEÄÄ ***
    Isot Pyörät pyörii, kyllä tämä tästä.

    "Mistä on kyse?
    Poliisi tarkistaa turvapaikanhakijoilta maassaolon edellytykset, jos epäily luvattomasta oleskelusta herää
    Poliisi toivoo vinkkejä palautejärjestelmänsä kautta
    Suurin osa turvapaikanhakijoista ilmoittautuu asianmukaisesti"
    YLE 26.9.2015

    http://keskustelu.mvlehti.net/index.php?topic=4901.0

    VastaaPoista
  3. http://vilhelmjunnila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/203393-hadan-hintalappu

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jos oletamme, että aiemman käytännön mukaisesti 45% hakijoista saa turvapaikan ja jokaisen elinkaarikustannukseksi lasketaan norjalaisten irakilaisille määrittämä 800 000 euroa, tulisimme kuitanneeksi veronmaksajalle noin 26 miljardin laskun loppuvuoden aikana.

      Toki tämän laskun maksamiseen on aikaa kymmeniä vuosia koska kyse on elinkaarikustannuksesta. Summaa voi verrata vaikkapa Suomen budjetin loppusummaan, joka on noin kaksinkertainen.

      Poista
  4. Kyllähän se on niin, että mitä ei haluta, sitä ei osata. Ja maahanmuuton kustannusten selvittäminen kuuluu niihin asioihin. Kuitenkin sen haarukoiminen onnistuu tällaiselta vaatimattomilla resursseilla varustetulta tavan tallaajaltakin suhteellisen lyhyessä ajassa. Ei välttämättä tarkasti, mutta suuruusluokaltaan jokseenkin uskottavasti. Ja se joka ei usko, voi esittää korjaavat laskelmat perusteluineen. Sehän on se tapa, jolla pitäisi päästä kiinni todellisiin lukuihin.

    Skenaariotekniikka kuuluu suunnittelun perustekniikoihin. Suunnittelun perustaksi tehdään aluksi perusskenaario, eli mitä todennäköisesti tapahtuu, jos jatketaan kuten ennenkin. Siitä tehdään sitten optimistinen ja pessimistinen vaihtoehto.

    Mitä me tiedämme nyt. SPR:n ja Maahanmuuttoviraston tilinpäätös kertoo vastaanoton kustannuksiksi 20 000 euroa/henkilö/vuosi. Tätä voi pitää kustannusten alarajana. Vastaanottokustannusten päälle tulevat turvapaikkakäsittelyn kustannukset, terveydenhuollon kustannukset ja mahdolliset muut kustannukset. Arvioidaan näiden suuruudeksi suhteellisen konservatiivisesti 2 000 euroa/henkilö/vuosi. Todennäköinen kustannus siis olisi 22 000 euroa/henkilö/vuosi. Vastaanottokeskuspalvelujen, terveyspalvelujen ja tulkkipalvelujen ostaminen yksityiseltä sektorilta on omiaan nostamaan kustannuksia. Oletetaan, että kustannusvaikutus olisi 20 %, jolloin pessimistinen arvio olisi 26 400 euroa/henkilö/vuosi.

    Tulijoiden määrä on nyt jonkun aikaa ollut 350 - 650 henkilöä/vuorokausi. Oikein tapa tulijamäärän arviointiin on vuositason lukujen käyttäminen. Alarajan mukaisen arvio olisi tällöin 128 000 henkilöä/vuosi, keskiarvon mukainen määrä 182 500 henkilöä/vuosi ja ylärajan mukainen 237 250 henkilöä/vuosi. Näihin määriin vaikuttavat alentavasti käännytykset ja korottavasti perheenyhdistämiset.

    Näiden tietojen perusteella optimistisessa tapauksessa vuotuinen menojen lisäys olisi 2,56 miljardia, todennäköinen 4 miljardia ja pessimistinen 6,23 miljardia. Ilmakos se Hjallis Harkimo murisi Savon Sanomille, että tulijamäärä ei jää viiteenkymmeneen tuhanteen ja kustannukset nousevat miljardeihin. Saa nähdä, kuinka kauan aikaa herääminen vaatii hallituksen jäseniltä. Mutta mitä myöhemmin se tapahtuu, sitä kovempi on lasku ja sitä jyrkempiä reaktiot.

    VastaaPoista
  5. Ensimmäinen poliitikko jolla on auttavasti näköjään matematiikka hallussa, joskin hänkään ei laske kaikkia kuluja ja nekin vain tietyltä hyvin rajatulta ajalta:

    http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/118836-hjallis-harkimo-laski-turvapaikanhakijoiden-kustannuksia-joku-tolkku-touhussa-pitaa

    Kokoomuksen motiivit tässä pakolaisasiassa ovat aivan päivän selvät. "Maahanmuuttajia tarvitaan töihin" Yhtäkkiä meillä onkin ilmeisesti kymmeniä tuhansia työpaikkoja, kunhan vain on maahanmuuttajia niihin töihin. Suomalaisille sadoille tuhansille töitä ei näytä löytyvän. EK:n komennossa mennään ja nyt todellakin on menossa suomalaisten kyykyttämiseen tähtäävä kampansa. Mitenkähän ammattiliitot selviävät tästä kognitiivisesta dissonanssistaan, hehän ovat poliittisten kytköstensä kautta tämän kansainvaelluksen puolella?

    http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/817747/Hakamies+Maahanmuuttajia+tarvitaan+toihin

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Harkimon ulostulo saattaa tarkoittaa sitä, että ajattelukykyiset poliitikot alkavat ymmärtää tilanteen koko kuvan, eivätkä kaikki sen tehtyään jaksa pysyä hiljaa vaikka isot pojat niin toivovatkin. En ihmettelisi, vaikka Hjallis saisi ulostulolleen seuraajia ainakin Kokoomuksesta ja Keskustasta

      Tuo ammattiliittokysymys on tosiaan mielenkiintoinen. Sinänsä ay-liike ei ole juurikaan välittänyt työttömistä ainakaan aiemmin. Miksi se välittäisi nytkään?

      Mutta toisaalta tulijavirta painaa myös työtä tekevien palkkatasoa alas, kuten joku päivä sitten kirjoitin. Tämä selittänee EK:n Häkämiehen näkemyksen tulijavirtaan.

      Eli eipä ole ay-liikkeelle yksinkertainen kysymys. Eikä poliitikoillekaan. Molemmille olisi helpointa hyväksyä tosiasiat ja tehdä käytännön toimet niiden perusteella.

      Poista
  6. Toinen hyväkäs: http://www.suomenmaa.fi/politiikka/7662901.html

    "Maahanmuuttajat heti töihin" Nämähän sylkevät oikein urakalla suomalaisten silmille. Tiedän monia jotka hakevat töitä oikein urakalla mutta mitään ei löydy. Edes niitä siivoojien ja bussikuskien ja taksikuskien hommia, joita ei kuulemma saataisi tehtyä ilman ulkomaalaisia.

    VastaaPoista
  7. Tanskassa Rockfood Fond (2014 Indvandre og danskernes nettobidrag...) on laskenut että jokainen 5000 pakolaisen tai maahanmuuttajan Euroopan ulkopuolisista maista tullut joukko rasittaa valtion kassaa 280 miljoonaa euroa, eikä tähän ole edes laskettu sellaisia yhteisiä menoja kuten vankilat, oikeudenkäyntikulut, peruskoulutus... Ja jokainen oleskeluluvan saanut ilman pakolaisstatusta sellaisista maista kuin Turkki, Somalia, Iran, Irak, Libanon aiheuttaa alijäämää 2250 euroa per henkilö/vuosi. Maahanmuutto Euroopan ulkopuolisista maista aiheuttaa joka tapauksessa suuren alijäämän. Kehitysmaalaiset tulevat kalliiksi julkiselle taloudelle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo alijäämä on somalien ja irakilaisten kohdalla selvästi suurempi. Töihin tulleet ukrainalaiset, kiinalaiset ja filippiiniläiset kaunistelevat noita ei-länsimaalaisten tilastoja. Tanskan tilastokeskuksella on mamujen työllisyysdataa vuodelta 2013 ja sen mukaan 20-64-vuotiaista Somaliassa syntyneistä työllisiä oli vain 28%. Irakissa syntyneiden oli 36%. Noilla luvuilla ei pari tonnia vuodessa riitä vielä mihinkään, ei edes kuun alussa tehtyjen tukileikkausten jälkeen. Ukrainan kohdalla työllisyysaste oli 70%.

      Poista
  8. Istun aivan äimän käkenä. Luin usarista sen vakiokommentoijien käsityksiä siitä mikä merkitys näillä tulijoiden aiheuttamilla kuluilla on. Porukalla ei ole näköjään mitään käsitystä siitä mistä nämä rahat tulevat ja mikä vaikutus sillä on kansantalouteen. Luulevat ihan oikeasti näköjään että nämä sadat miljoonat ja miljardit tulevat ihan erillisestä taikaseinästä kuin valtion muut tulot. Väittävät kirkkain silmin että niillähän on vain hyvä vaikutus kun päätyvät kiertoon Suomessa, etenkin kunnissa ja paikallisesti. Eivät reppanat tajua että ne ovat velkaa joka sentti. Ja että ne eivät suurimmalta osaltaan päädy mihinkään kiertoon, vaan SPR:n voittoihin, näiden uusien poliittikkovetoisten firmojen voittohin (eli ulkomaille) ja jatkossa yhä enemmän kiinteistösijoittajille. Tokihan niistä osa päätyy niille työntekijöille ja paikallisiin kauppoihin, mutta jos sellainen rahan syytäminen olisi tolkullista, miksi emme ole tehneet sitä jo ennen tätä tulijalaumaa? olisimme voineet palkata velkarahalla määrättömiin kouluavustajia, puistojen hoitajia, poliiseja, vanhusten hoitajia jne. Miksi emme siis ole tehneet sitä? siksi että se on järjetöntä, kreikan tie. Nyt kun meillä on laumoittain näitä lemmikkejä, niin nyt se on sitten kuulemma järkevää.... jos kohteena olisivat olleet omat apua tarvitsevat, se ei ollut järkevää, vaan tuhoisaa... en tajua, mihin tämä maa on oikein menossa? järki ja logiikka on hävinnyt aivan täysin, joku aivan omituinen itsetuhoinen mielisairaus on poistanut ne suurimman osan suomalaisista päästä aivan kokonaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen itse ihmetellyt samaa. Mikäli turvapaikanhakijoihin syydetyllä rahalla ei olisi seurannaisvaikutuuksia, niin miksi me emme sitten ryhtyisi jakamaan huomattavia tukia kaikille suomalaisille ja poistaisi kertaheitolla köyhyyttä maastamme?

      On kuitenkin niin, että mikäli kaikki turvapaikanhakijoihin syydetty raha päätyisi kiertämään Suomen sisällä, ei sillä olisi muuta vaikutusta kun taloudellisen toimeliaisuuden kasvaminen. Mutta kuten itsekin totesit, osa rahoista päätyy rajojemme ulkopuolelle. Näin käy siinäkin tapauksessa, etteivät liikevoitot päädy ulkomaisille pankkitileille, sillä osa ihmisten ostoksista on joka tapauksessa tuontitavaraa.

      Toinen seuraus rahan jakamisesta olisi veroasteen nousu, joka omalta osaltaan vaikuttaisi ehkäisisi taloudellista toimeliaisuutta ja siten heikentäisi ajan myötä esimerkiksi Suomen vaihtotasetta.

      Poista
  9. Maltillinen arvio on että tänävuonna tulee 50 000 henkeä ja ensivuonna 80 000 henkeä. Tämäkin väkimäärä ajaa jo maan kesto-ja maksukyvyn äärirajoille=konkurssiin
    On mahdollista että tänä vuonna päästään jo 80 000 henkeen ja ensi vuonna tulee jopa puolimiljoonaa jollei merkittäviä muutoksia tehdä, mitkä ovat seuraukset silloin, jos rahat ja resurssit loppuvat viimeistään sadantuhannen kohdalla.

    VastaaPoista

Kommentointi tähän kirjoitukseen on vapaata ja toivottavaa, mutta (toivottavasti) syntyvien keskusteluketjujen seurantaa helpottaisi, mikäli käytettäisiin nimimerkkejä tai nimeä. Pyydän myös noudattamaan kaikissa vastineissa hyviä tapoja ja asiallista kieltä. Valitettavasti tämä asia karkasi käsistä kesällä 2022, minkä seurauksena olen 15.8.2022 alkaen poistanut epäasiallista kielenkäyttöä sisältävät kommentit riippumatta niiden asiasisällöstä.