lauantai 6. kesäkuuta 2015

Mitä nyrkkeilijä Fitim Latifin tapaus opettaa meille maahanmuutosta?

Kosovolaistaustainen porvoolaisnyrkkeilijä Fitim Latifi on syytettynä pahoinpitelystä. Koska ainakaan minun silmiini ei ole uutisvirrasta sattunut teon motiiveja, tiedotan arvoisille lukijoilleni kyseisen nyrkkeilijän valmentajan näkemyksen, koska se avaa hyvin sitä problematiikkaa mikä seuraa erilaisista maista tulevasta maahanmuutosta.

Valmentaja Karl Heleniuksen mukaan "pahoinpidelty oli samasta maasta ja kun ei se viha niin vaan unohdu. 5v sitten tuo kaveri ajoi poikien isän päälle aikeena tappaa hänet. Isä ei kävele kunnolla enään ikring. Itse sain Fitimin luopumaan tapauksen sattuessa ettei heti kostanut tapausta. Sitten kyseinen mies aloitti ahdistella poikien äitiä ja siinä ei enään kukaan olisi pysäyttänyt tapahtunutta."

Tämä kirjoitus ei ehkä tarvitsisi enempiä selittelyitä, mutta väännetään silti rautalangasta. 

Silloin kun maahamme muuttaa paljon ihmisiä kostokulttuurista, saamme maahamme myös kostoja, minkä tämä tapaus osoittaa. Silloin kun otamme Suomeen paljon ihmisiä ympärileikkauskulttuurista, saamme maahamme myös ympärileikkauksia. Ja jos otamme maahamme paljon ihmisiä, jotka tulevat naisia alistavista kunniakulttuurieista, saamme maahamme myös naisiin kohdistuvia kunniamurhia. Ja mikäli otamme maahamme paljon ihmisiä islamistisia näkemyksiä sisältävistä maista, saamme maahamme myös islamistisia tekoja. Ja niin edelleen...

Edelle kirjoittamani toteutuu sitä varmemmin, mitä paremmin hyväksymme tulijoiden kulttuurin. Siksi kokonaisuuden kannalta on äärimmäisen vahingollista tukea näistä kulttuureista tulevien omaa kulttuuria. Päin vastoin, se tulisi pyrkiä korvaamaan mahdollisimman tarkoin suomalaisella, tai ainakin olosuhteisiimme yhteensopivalla, kulttuurilla. Ja niiden osalta joille tämä ei käy tai onnistu, meidän tulisi pidättäytyä laajamittaisesta maahanmuutosta.

Ja toisin päin. Mitä enemmän maahamme tulee ihmisiä kulttuureista, joissa työnteko on arvossaan, sitä varmemmin maassamme tehdään työtä. Mitä enemmän maahamme tulee ihmisiä kulttuureista, joissa yrittäminen on arvostettua, sitä varmemmin saamme maahamme yrityksiä. Tai mitä enemmän maahamme tulee ihmisiä kulttuureista, joissa sukupuolten tasa-arvoa pidetään tärkeänä, sitä varmemmin naiset saavat asiallista kohtelua.

Vertaamalla edelle kirjoittamaani kahta syy ja seuraus -listaa voi myös ymmärtää, miksi maahanmuuttajia ei voi poliittisessa päätöksenteossa niputtaa yhteen. Ja käsitämme miksi saksalainen maahanmuuttaja on Suomen kannalta positiivinen, mutta somalialainen maahanmuuttaja negatiivinen asia. Se tässä vain hämmentää, että tätä tosiasiaa on hyödynnetty niin vähän maahanmuuttopolitiikassamme.

Ja lopuksi pari sanaa oikeustapauksesta itsestään. Fitim Latifi on kulttuurinsa uhri. Ilman kosovolaista kulttuuria pojan isä ja äiti olisivat saaneet olla rauhassa. Eikä Fitimin itsensä mieleen olisi edes tullut lähteä kostamaan. 

Itse asiassa, minä tunnen sääliä tätä nyrkkeilijää kohtaan, sillä omasta viitekehyksestään katsoen hän luultavasti toimi täsmälleen siten kuin kunnollisen pojan tuleekin. Ja saa nyt siitä rangaistuksen, koska teko ei ollut yhteensopiva suomalaisen valtakulttuurin kanssa.

Tämän opimme viimeistään kuluneella viikolla, koska hieman vastaavassa tapauksessa Pakistanissa teinitytön murhaamista yrittäneet päätettiin vapauttaa vankilasta. Tämä tapahtui todennäköisesti siksi, että jo oikeudessa annettiin tuomio vain ulkomaailman painostuksen edessä. Pakistanilaisen kulttuurin viitekehyksestä katsottuna vankien vapauttamisella siis vain korjattiin pakosta tehty väärä tuomio.

Juha Sipilän ja tulevien hallitusten tulisikin maahanmuuttopolitiikkaa muotoillessaan päättää haluavatko ne kehitysmaalaisen kansainvaelluksen edessä muuttaa oman kulttuurimme kosovolais-pakistanilaiseksi vai tyytyvätkö länsimaiseen yhteiskuntaan. Ja painotan tässä sanaa "päättää", sillä vain aktiivisella päätöksellä voimme säilyttää suomalaisen kulttuurin. Ilman päätöstä ja aktiivista toimintaa saamme yhtä varmasti kosovolais-pakistanilaisen vaihtoehdon, kuin kasvunsa aloittanut pieni ja heikko Rooma tuhosi paljon vahvempien, mutta keskenään eripuraisten etruskien kielen ja kulttuurin noin 2300 vuotta sitten.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:

2 kommenttia:

  1. Tanskassa käydään vaalitaistelua, mitä vauhdittaakseen Tanskan kansanpuolue esitteli turvapaikkapolitiikkansa. Tanskan tulee ensisijaisesti auttaa pakolaisia lähialueilla, missä olevia pakolaiskeskuksia avustetaan. Tanskassa oleskelevien pakolaisten oleskeluluvasta tulee tehdä väliaikainen. Aluksi vain vuoden mittainen oleskelulupa, elleivät ole oikeutettuja pitempään, heidät lähetetään kotimaahansa. Pakolaiset eivät saa ohittaa tanskalaisia kunnallisissa vuokrajonoissa, elleivät pysty hankkimaan asuntoa muuten, heidän tulee elää pakolaiskeskuksissa.

    Maahanmuuttajat ja pakolaiset on käsitteinä erotettava selvästi toisistaan oleskelulupia myönnettäessä. Pakolaisia tulee auttaa akuutissa tilanteessa, mutta heidän ei saa sallia asettua aloilleen pysyvästi maahanmuuttajina. Maahanmuuttajaksi Tanskaan saa tulla vain Tanskan tarpeisiin.

    Turvapaikasta Tanskassa on tehtävä vähemmän houkutteleva. Ei pidä puhua siitä, ketkä ovat oikeutettuja turvapaikkaan, vaan siitä, millä ehdoilla turvapaikan voi saada. Ehtoja on rajusti kiristettävä.

    Sosiaalidemokraatitkin yrittävät esittää kiristyksiä, mutta tosiasiassa Helle Thorning-Schmidt on tehnyt Tanskasta Euroopan viidenneksi houkuttelevimman kohteen. Kansalaiset ovat kyselytutkimusten mukaan kannattaneet Tanskan kansanpuolueen linjausta. Thorningin hallituskauden aikana niiden maahanmuuttajien määrä, joka elää passiivisesti toimeentulotuella on kasvanut 37%:lla.

    Kansalaiset ovat nykyään täysin tietoisia siitä, ettei pakolaisasiassa ole pitkiin aikoihin ollut enää kysymys todellista hätää pakenivista kuin pienen pieneltä osaltaan. Suurin osa tulijoista on osa sitä kansainvaellusta, missä etsitään itselle vain parempaa elämää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kansanpuolueen linjaukset vaikuttavat hyviltä. Lähtökohtakin toki on Tanskassa paljon hankalampi kuin meillä.

      Poista

Kommentointi tähän kirjoitukseen on vapaata ja toivottavaa, mutta (toivottavasti) syntyvien keskusteluketjujen seurantaa helpottaisi, mikäli käytettäisiin nimimerkkejä tai nimeä. Pyydän myös noudattamaan kaikissa vastineissa hyviä tapoja ja asiallista kieltä. Valitettavasti tämä asia karkasi käsistä kesällä 2022, minkä seurauksena olen 15.8.2022 alkaen poistanut epäasiallista kielenkäyttöä sisältävät kommentit riippumatta niiden asiasisällöstä.