Kaikkiaan näyttää siis siltä, että Suomessa talvet ovat pian menneen talven lumia; hurjimpien ennusteiden mukaan ilmastomme lämpenee peräti 12 asteella esiteollisen ajan enintään muutamasta asteesta reilusti yli kymmeneen asteeseen. Silloin meillä olisi siis suunnilleen samanlaiset vuosilämpötilat kuin Etelä-Euroopassa.
Mutta palataanpa vielä tuohon Mikkosen tutkimukseen muutaman kuvan kera. Aloitan Ilmatieteen laitoksen vuosilämpötiloista muodostetusta kuvasta, joka löytyy täältä.
Näemme että Helsinkissä (punainen käyrä) vuosilämpötilat ovat vuodesta 1900 nousseet 1930-luvulle asti, sen jälkeen romahtaneet ja pikemminkin laskeneet kuin nousseet 1980-luvulle asti, minkä jälkeen on jälleen siirrytty lämpeneväälle trendille.
Maan toisessa päässä Sodankylässä (sininen) näkyy sama kehitys, mutta äärevämpänä. Pyydän lukijaani kiinnittämään huomiota erityisesti siihen, että koko aikasarjan lämpimimmät vuodet löytyvät 1930-luvulta.
Seuraavaksi otankin tarkasteluun vastaavan kuvan Mikkosen ja kumppanien tutkimuksesta.
Tämä aikasarja ulottuu kauemmas menneistyyteen kuin edelle Ilmatieteen laitoksen nettisivuilta kopioimani kuva. Ensimmäiseksi on huomattava, että tästä huolimatta 1900-luvun ajalta lämpötilaa kuvaavat (sahaavat) pisteet ovat hyvin yhteensopivia ilmatieteen laitoksen nettisivuilta kopioimani kuvan kanssa.
Mitattuja lämpötiloja kuvaavien pisteiden (ja niitä yhdistävän käyrän) läpi kulkee Mikkosen (ja kumppaneiden) luoman mallin mukainen yhtenäinen käyrä, joka on nouseva 1930-luvulle asti, sen jälkeen tasainen 1970-luvun puoliväliin ja siitä alkaen jyrkästi nouseva.
Mikkosen ja kumppaneiden mallikäyrän poikki on vielä piirretty mallin mukainen jokaisen vuosikymmenen lämpötilakeskiarvo (lyhyet vaakasuorat viivat). Pyytäisinkin lukijaani seuraavaksi kiinnittävän huomionsa mallin mukaiseen 1930-luvun keskilämpötilasuoraan ja vertaavan sitä alkuperäistä dataa kuvaaviin pisteisiin. Nähdään, että kahden vuoden (1931 ja 1933) lämpötila jää niukasti alle vuosikymmenen, kun taas kahdeksan vuoden lämpötilat ylittävät tämän mallin mukaisen keskilämpötilan selvästi.
Seuraavaksi lukijani kannattaa siirtää katseensa 1850-luvulle ja huomata, että siellä toistuu peilikuvana samanlainen omituisuus, jonka havaitsimme jo 1930-luvulla. Toisin sanoen, vain vuosi 1852 on ollut lämpimämämpi kuin Mikkosen määrittämä vuosikymmenen keskiarvo.
Eikä kahta ilman kolmatta. Tarkkaavainen lukija voinee siirtää katseensa 2000-luvulle ja huomata että melkein kaikki tuon vuosikymmenen vuodet ovat selvästi lämpimämpiä kuin Mikkosen mallin mukainen vuosikymmenen keskiarvo.
Edellä mainitsemieni havaintojen perusteella voidaan turvallisesti todeta Mikkosen mallin ylikorostavan 1800-luvun puolivälin ilmaston kylmyyttä ja vähättelevän 2000-luvun lämpötiloja. Näin tarkastellen voisi ilmastomme sanoa siis lämmenneen vielä lähes asteen enemmänkin kuin Mikkosen ja kumppanien mallin mukaisen hiukan yli kaksi astetta.
Mutta jos palaamme vielä tuonne 1930-luvulle, voimme todeta ettei ilmaston lämpeneminen ole ollut sillä tavalla jatkuvaa kuin Mikkosen mallin avulla tuotettu käyrä näyttäisi osoittavan. Sen sijaan Suomen ilmasto saavutti nykyisen lämpötilansa jo 80 vuotta sitten vain viilentyäkseen ennen uutta nousuaan.
Mutta tarkastellaanpa vielä lopuksi Mikkosen ja kumppaneiden toista kuvaa.
Siihen on piirretty Suomen keskilämpötilat kuukausittain. Jos näitä aikasarjoja verrataan edelliseen kuvaan näemme, ettei yhdenkään kuukauden lämpötiloista löydy tukea koko vuoden lämpötilojen 1970-luvun puolivälistä alkaneelle kiihtyvälle nousulle.
Pikemminkin päin vastoin, sillä yksikään kuukausi ei osoita viimeisten vuosien kiihtyvää nousua, mutta ainakin joulukuun, huhtikuun, kesäkuun ja marraskuun lämpötilakäyrien loppuosa pikemminkin taittuu. Jokin tässä ei näyttäisi täsmäävän, mutta tutkijat eivät kommentoi asiaa eivätkä ehkä ole edes huomanneet koko ristiriitaa.
Sen sijaan he ilmoittavat tutkimusraporttinsa lopussa havaitsemansa muutoksen syyksi ihmisten toiminnan vaikutuksen ilmakehään ja tukevan ajatusta siitä, että ilmastonmuutoksen vaikutus on voimakkainta pohjoisilla leveysasteilla. Näin siitä huolimatta, että havaittu lämpötilan nousu tapahtui käytännössä jo 1930-luvulle mennessä, jolloin ihmisen (eli kasvihuonekaasukonsentraation) vaikutus ilmakehään on tuolloin ollut hyvin vähäinen.
Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Arviot globaalin ilmaston kehityksestä ovat epätarkentuneet viime aikoina
Noen vaikutus ilmastoon luultua pienempi
Todisteet viittaavat tieteelliseen epärehellisyyteen ilmastonmuutostutkimuksessa?
Missä kohdin ao. tutkimusta tutkittiin sitä että mikä tuon väitetyn kiihtyvän nousun aiheuttaa? kai sitä on tutkimuksessa pitänyt tutkia, jos sellainen väite tutkimusraporttiin kirjoitetaan? vai voiko tutkinusraporttiin kirjoittaa mitä vain, sellaisiakin asioita joita ko. tutkimuksessa ei ole käsitelty?
VastaaPoistaEn ole tutkimuksen tekijä, joten en osaa vastata varmasti. Mutta seuraavassa minun oletukseni siitä mitä on tapahtunut.
PoistaTutkimuksessa on olemassa olevien lämpötilatietojen perusteella rakennettu malli (siis periaatteessa eräänlainen aineistoon sovitettu monimutkainen matemaattinen kaava). Tuon mallin mukaan laskettu käyrä nousee loppua kohti kiihtyvästi. Tässä ei sinänsä ole mitään väärää; mutta on hyvä huomata, että jokin toisenlainen malli olisi tuottanut erilaisen käyrän muodon.
Tässä täytyy muistaa, että jokainen malli on todellisuuden yksinkertaistus ja sellaisena selittää vain osan havaitusta ilmiöstä. Siten se jättää selittämättä osan todellisuudesta ja saattaa näin johtaa jopa virheellisiin päätelmiin.
Mikkosen mallissa on minun mielestäni sellainen ongelma, ettei se tuota 1930-luvun lämpöpiikkiä sellaisena kuin se on tapahtunut, vaan oikaisee lämpötila-approksimaation siltä osalta suoraksi, Mallin mukaan tuo piikki on siis lähinnä satunnaista taustakohinaa, jolla ei ole oleellista merkitystä.
Siten mallin perusteella tehty johtopäätös ei myöskään huomioi tuota piikkiä, minkä seurauksena se lienee jäänyt huomioimatta myös julkaisun kirjoittajien johtopäätöksistä. Ja siten he ovat ilmastonmuutostutkimuksen valtalinjan mukaisesti olettaneet havaitsemansa muutoksen johtuvan ihmisen toiminnasta eli kasvihuoneilmiöstä.
Tarkoitin tietysti sitä, ettei noiden lämpötilojen ja mallien pohjalta voi tietenkään sanoa sitä että miksi se havaittu/mallinnettu lämpötilan muutos tapahtuu. Ja jos sitä ei ole tutkittu, niin miksi siihen otetaan kantaa tutkimuksen yhteenvedossakaan? Vai oliko kyseessä sellainen mallinnus jossa ihmisen tuottama hiilidioksidi tai muu ihmisen aiheuttama tekijä oli mukana? jos oli, niin tehty mallinnus on arvoton, koska se ei "ennusta" edes historiassa tehtyjä havaintoja.
PoistaTieteellisissä julkaisuissa on tapana asettaa saadut tulokset isompaan viitekehykseen ja aiemmin julkaistuihin tutkimuksiin. Näin on tehty tässäkin tapauksessa. Kyseessä ei siis tosiaankaan ole julkaisun varsinainen tulos, vaan tutkijoiden näkemys siitä, mitä heidän saamansa tulokset tarkoittavat.
PoistaTarkalleen ottaen he kirjoittivat näin (kopioin tekstin koska julkaisu ei taida aueta ilman lukuoikeutta tai maksua): The analysis of a 166-year-long time series shows that the temperature change in Finland follows the global warming trend, which can be attributed to anthropogenic activities (IPCC: Climate Change 2013).
www.solarwindonearth.com
VastaaPoistaMartti Tiuri on näköjään koonnut monenlaisia ilmastonmuutoshypoteesin kanssa ristiriitaisia tai ainakin siihen huonosti sopivia tiedonjyviä sivustolle. Jotkut niistä näyttävät hyvinkin tutuilta muista yhteyksistä.
Poista