Monet vanhemmat haluavat tarjota lapsilleen hyvän harrastuksen: musiikkia, partiota, kuvataiteita, tanssia tai urheilua. Yksi suosituimmista harrastuksista on jääkiekko - joukkuelaji jossa suomalaiset ovat oikeasti maailman huipulla.
Olen itse siinä iässä, ettei minulla ole vanhempien ohjausta harrastustensa valinnassa tarvitsevia lapsia. Siitä huolimatta SM-liigan viimeaikaiset tapahtumat ovat herättäneet ajatuksia.
Toissapäiväisessä Helsingin paikallisottelussa kävi nimittäin niin, että HIFK:ssa pelaava ammattimies Trevor Gillies tyrmäsi tyylipuhtaalla oikealla suoralla vastustajan Jarkko Ruudun. Sitä ennen hän oli keskittynyt vastustajan vaihtoaitioon huuteluun, kun ei itse ollut päässyt pelaamaan.
Kentällä nähdyt tapahtumat ovat itsessään riittäviä pahoinpitelytuomion määräämiseksi pahoipitelijälle, mikäli jääkiekko-otteluissa noudatettaisiin Suomen lakia. Vielä pahemmaksi tilanteen tekee kuitenkin se, että NHL:ssä pelaava ja Gilliesin hyvin tunteva suomalaispelaaja Jesse Joensuu väittää, ettei Gillies ole missään tapauksessa toiminut äkkipikaistuksissaan. Sen sijaan Gillies on Joensuun mukaan kurinalainen pelaaja, joka mitä todennäköisimmin on toiminut jonkun muun käskystä. Siis kenen?
Jos ja kun jääkiekon moraali on tällä tasolla, en voi kuin ihmetellä, mitä liikkuu niiden vanhempien päässä, jotka vievät lapsensa tämän "jalon" urheilumuodon pariin. Ja jos olisin aktiivinen toimija jääkiekon parissa, vaatisin lajiani puhdistautumaan sellaisesta toiminnasta, joka antaa junioreille näin vääristyneen kuvan reilusta urheiluhengestä. Tosiasiahan on, että moni jääkiekkojuniori näkee tässäkin tapauksessa Trevor Gilliesin teon ihailtavana ja pahimmillaan jopa malliksi otettavana toimintana.
Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä.
Vipinää talviseen Helsinkiin
Lallukka vapaaksi - syntyikö tässä oikeusmurha?
Aleksi Valavuori - ristiretkellä suomalaisen huippu-urheilun tuhoamiseksi?
Rohkeita miehiä, ressukoita ja väkivaltaa
No jaa. Minusta näytti kyllä filmaamiselta tuo Ruudun toiminta.
VastaaPoista