keskiviikko 25. syyskuuta 2013

Pakkoruotsi ja demokratia

Yle uutisoi, että 43 kansanedustajaa on muuttanut kantaansa pakkoruotsiin myönteisemmäksi. Tämä on tietenkin kansanedustajan oikeus, mutta nostaa samalla esiin yhden edustuksellisen demokratian ison ongelman. 

Pakkoruotsin kannatus kansalaisten keskuudessa on selvästi pienempi kuin sen vastustus, ja viime vaalien aikana ehdokkaiden suhtautuminen pakkoruotsiin on epäilemättä ollut monien äänestyspäätökseen vahvasti vaikuttanut seikka.

Kansanedustajien mielipiteen muutos voidaan nähdä pakkoruotsin perusteella ehdokkaita äänestäneiden pettämisenä. Joukossa saattaa olla jopa halpahintaisia valehtelijoita, jotka vaalikonevastuksissaan huomioivat kansalaisten enemmistön tahdon ja yksinkertaisesti valehtelivat. Tällaista ei tietenkään kukaan tunnusta.

Demokratian ongelma syntyy siitä, että huolimatta vaalikoneiden kautta saadusta suorasta tiedosta ehdokkaiden pakkoruotsikannasta äänestäjä ei ole pystynyt vaikuttamaan tähän asiaan. Hänen äänellään tulevat mieltään muuttaneet kansanedustajat kannattamaan kansalaisaloiteen eduskuntakäsittelyssä pakkoruotsia. Näin esille tulleiden kansanedustajien toiminta voi johtaa siihen, että lapset joutuvat jatkossakin opiskelemaan ruotsia - heidän äänestäjiensä vaaleissa ilmaisemasta vastustuksesta huolimatta.

En tarkoita, ettei demokraattisessa yhteiskunnassa kansanedustajilla olisi oikeutta ja jopa tarvetta muuttaa mielipidettään. Monipuoluejärjestelmässä ja koalitiohallituksissa se on suorastaan välttämätöntä. 

Pakkoruotsi on kuitenkin siksi irrallinen kysymys, että sen ratkaisemisessa kansalaisten mielipide olisi syytä ottaa huomioon sellaisenaan. Tämän edustuksellisen demokratian heikkouden takia tarvittaisiin ehdottomasti Sveitsin mallin mukaisia sitovia kansanäänestyksiä.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Uskonnon, uskontotiedon vai logiikan opetusta?
Ben Zyskowicz ja Halla-ahon lakialoite
Armokuolema ja kansanvalta
Suora demokratia - suorat kansanäänestykset

7 kommenttia:

  1. Tulee mieleen motto "Follow the money". Edessä on kaksi perättäistä vaalivuotta. Monella puolueella on edellisistäkin velkaa, kepu:lla eniten. Uudet kannatsuluvut eivät lupaa hyvää tulevaa puoluetukea ajatellen.
    Mutta onneksi on rikkaita säätiöitä, jotka jopa täysin omalla rahalla (pyytettömästi??) rakentavat Hesaan mini-Guggenheimin.
    Voisipa epäillä, että jokunen verovapaa voittoeuro saattaisi tässä vaikeassa tilanteessa kilahtaa vaalikassan täytteeksi niille, jotka ns osaavat ajoissa kumartaa Mekkaan päin.
    -Beowolf-

    VastaaPoista
  2. Tällaista ei tietenkään kukaan tunnusta.

    Erkki Virtanen (Vas):

    – Olen ollut pakkoruotsin kannattaja pitkään ja hartaasti. Vaalikoneen aikaan käytiin keskustelua Itä-Suomen mahdollisesta venäjä-vaihtoehdosta ja silloin erilaisista syistä johtuen lievensin kantaani vaalikoneeseen. Nyt olen todennut, että ei tämä venäjä-kortti paina mitään, Virtanen sanoo.

    VastaaPoista
  3. Voisiko joku massapostittaa kansanedustajille tämmöisen:

    Mitä kansanedustajan tulee tietää
    PAKKORUOTSISTA

    http://www.elisanet.fi/alkupera/Pakkoruotsi.pdf

    VastaaPoista
  4. Helsingin Sanomissa julkaistiin jokin aika sitten luettelo Björn Wahlroosin illallisvieraista. Mukana oli ruotsalaisia vaikuttajia ja Suomen poliittinen ja taloudellinen eliitti eli raha ja valta. Pakkoruotsi taitaa olla lähtöisin näistä piireistä. Raha ratkaisee, siis (suomen)ruotsalainen raha. Ei rahvaalla ole siihen mitään sanomista, vaikka se allekirjoittelee aloitteita. Meillä puhutaan demokratiasta, niinhän puhutaan diktatuureissakin.

    VastaaPoista
  5. Jep, muutos 2011 puolueen aatteissa on paljon hyvää, voisi persuillekin olla järkevää pohdiskella samoja ideoita.
    Kansanäänestys voisi olla paikallaan.

    VastaaPoista
  6. Kansanedustajan sanaan pitäisi voida luottaa.
    Nyt meillä näyttää olevan nippu kansanedustajia, joiden sanaan ei voi luottaa.

    http://www.ruotsivapaaehtoiseksi.fi

    VastaaPoista
  7. Ahtisaaren kielipoliittinen komitea, jonka ehdotus päätyi Kataisen hallituksen ohjelmaan - kaikki sensuroitu.

    Puheenjohtaja: Martti Ahtisaari

    Jäsenet:

    Pekka Haavisto, kansanedustaja, Vihreät
    Anna-Maja Henriksson, kansanedustaja
    Antti Isotalus, kaupunginjohtaja, Kokkola
    Gunnar Jansson, maakuntapäiväedustaja, Ahvenanmaan maakuntapäivät
    Miapetra Kumpula, kansanedustaja, sosialidemokraatit
    Seppo Kääriäinen, kansanedustaja, Keskusta
    Timo Lankinen, pääjohtaja, Opetushallitus
    Annika Lapintie, kansanedustaja, Vasemmistoliitto
    Aki Linden, toimitusjohtaja, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri
    Jukka Lindstedt, neuvonantaja, Presidentin kanslia
    Marjo Matikainen-Kallström, kansanedustaja, Kokoomus
    Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma, toimitusjohtaja, Suomen Kuntaliitto
    Pirkko Nuolijärvi, johtaja, Kotimaisten kielten tutkimuskeskus
    Sari Palm, kansanedustaja, Kristillisdemokraatit
    Rauno Saari, ylijohtaja, puheenjohtaja, Kieliasiain neuvottelukunta
    Raimo Sailas, valtiosihteeri, Valtiovarainministeriö
    Kimmo Sasi, kansanedustaja
    Krister Stahlberg
    Paulina Tallroth, hallitusneuvos, Oikeusministeriö
    Ulla-Maj Wideroos, kansanedustaja

    Sihteeri: Markus Österlund

    http://lyyxem.freehostia.com/komitea-salai.htm

    VastaaPoista

Kommentointi tähän kirjoitukseen on vapaata ja toivottavaa, mutta (toivottavasti) syntyvien keskusteluketjujen seurantaa helpottaisi, mikäli käytettäisiin nimimerkkejä tai nimeä. Pyydän myös noudattamaan kaikissa vastineissa hyviä tapoja ja asiallista kieltä. Valitettavasti tämä asia karkasi käsistä kesällä 2022, minkä seurauksena olen 15.8.2022 alkaen poistanut epäasiallista kielenkäyttöä sisältävät kommentit riippumatta niiden asiasisällöstä.