Tutkimuksen aineisto on vain korrelatiivinen, mutta silti ajatuksia herättävä. Tutkijat nimittäin selvittivät erilaisten motivaatiotekijöiden, opiskelumenetelmien ja älykkyyden merkitystä matematiikan oppimisessa. Tutkimusaineistona oli yli 2000 saksalaista koululaista.
Tutkimuksen alussa viidesluokkalaisten keskuudessa tehty analyysi osoitti matematiikan osaamisen korreloivan hyvin oppilaiden älykkyyden kanssa. Seuraavien vuosien kuluessa oppilaiden matemaattisen kehityksen parhaaksi selittäjäksi nousivat kuitenkin älykkyyden sijaan oppilaiden oma sisäinen motivoituneisuus ja oikein valitut opiskelumenetelmät. Viimeksi mainituista erityisesti opittujen asioiden asettaminen oikeaan asiayhteyteen (deep learning strategy) osoittautui merkittäväksi.
Edelle lyhyesti kuvaamani tutkimus kertoo vain matematiikasta, joten sen yleistettävyys on varmistettava lisätutkimuksin. Nostin saadut tulokset kuitenkin tämän tekstin aiheeksi, koska ne tuovat esille oikean asenteen merkitys erilaisten ihmisten oppimiselle ja muutenkin yhteiskunnassa menestymiselle. Kannettu vesi sen sijaan ei pysy kaivossa kovin hyvin, sillä hyvien arvosanojen tavoittelu (ulkopuolinen motivointi) tai asioiden ulkoa opettelu tuottivat merkittävästi vaatimattomampia tuloksia.
* * *
Mielestäni edelle referoimani tutkimuksen tärkein sanoma on siinä, ettei ihminen ole predestionoitu synnynnäisen älykkyytensä mukaiseen asemaan yhteiskunnassa. Jos omaa halua on, voi omalla kiinnostuneisuudella ja syvälliseen ymmärrykseen pyrkivällä opiskelutavalla saavuttaa paljon. Ongelmana vain on, miten nuoren sisäinen kiinnostus opiskeluun saataisiin syttymään?
Tätä tekstiä lukeva vanhempi voi vaikuttaa omiin lapsiinsa tukemalla heidän motivoituneisuuttaan pyrkiä elämässä sinne, mikä muutenkin kiinnostaa. On parempi pyrkiä ruokkimaan lapsen luontaista kiinnostusta eri oppiaineisiin kuin painostaa häntä hoitamaan läksynsä. Näin voi parhaiten auttaa lapsiaan tulevaisuuden löytämisessä.
Laajemmin nähtynä yhteiskunnan kannattaa pohtia, miten nuoret saataisiin kiinnostumaan yhteiskunnan kannalta tärkeistä asioista, kuten vaikka matemaattisista kyvyistä tai kielitaidosta. Vaikka on selvää, ettei tämä tule onnistumaan kaikkien nuorten kohdalta, voitaneen asiaan vaikuttaa jo esikouluikäisten kasvatuksen yhteydessä. Ja ehkäpä kunkin aineen opetusmenetelmiäkin kannattaisi joskus pysähtyä pohtimaan myös tältä kantilta.
Lopuksi haluan todeta, että tutkimus toi mieleeni Ruotsin mellakoiden esille nostaman pelon syrjäytyneiden ihmisten kerääntymisestä samoihin lähiöihin. Ehkäpä maahanmuuttajia runsaasti sisältävien koulujen opetuksessa kannattaisi miettiä millä tavoin nämä syrjäytymisvaarassa olevat nuoret saataisiin itse kiinnostumaan koulunkäynnistään. Jos sitä kautta syntyisi edistystä, saattaisi se ainakin osalle näistä nuorista olla tie kohti parempaa tulevaisuutta - riippumatta heidän etnisestä taustastaan kantasuomalaisena tai maahanmuuttajana.
Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Erotetun opettajan tapaus
Tappaako analyyttinen ajattelu uskonnollisuuden?
Koejännityksestä eroon helposti
Tanskassa on yritetty saada maahanmuuttajataustaiset suorittamaan opintonsa kunnialla. Osittain kokopäiväkouluhanke lähtee myös tästä ajatuksesta. Oppilaat tekisivät läksynsäkin koulupäivän aikana, jotta ne tulisivat tehdyiksi. Kokeilukoulut on valittu nimenomaan maahanmuuttolähiöistä. Tulokset eivät kuitenkaan ole olleet hyviä. Hallitus on nyt ottanut aikalisän paljon kiistaa nostattaneessa opetusuudistuksessa.
VastaaPoistaRuotsin mellakat ovat herättäneet Tanskassa pahoja aavistuksia omasta kohtalosta. Sosiaaliministeri Karen Hækkerup on esitellyt aloitteen ("hvis vi ikke gør noget, bliver det værre"), millä maahanmuuttajavanhemmat saataisiin huolehtimaan lastensa koulunkäynnistä ja estämään heidän luisumisensa rikollisuuteen. Kun porkkana ei ole auttanut, on kokeiltava keppiä. Perheiden sosiaalitukia leikataan, mikäli lapsi lintsaa tai syyllistyy rikoksiin.
Tänään yhteiskuntatieteilijä Gunnar Viby Mogensen kirjoitti Berlingske Tidenissä, että on välttämätöntä saada länsimaiden ulkopuolelta tuleva maahanmuutto vähenemään. Sekä Tanskassa että Ruotsissa työssäkäyvien ja sosiaalituilla elävien ero taloudellisessa mielessä ei ole kovin suuri, mutta rikostilastot ja toimettomuus ei-länsimaisten maahanmuuttajien keskuudessa on suurta. On yksinkertaisesti saatava Afrikasta ja Lähi-idästä tuleva maahanmuutto vähenemään, tai Ruotsin tie on Tanskankin tie.
Jos peilaamme tekstissä siteerattuun tutkimukseen, niin on selvää miksei tanskalaisten koulukokeilu ole tuottanut tuloksia: jos opiskeluun ei ole omaa motivaatiota, ei myöskään opi. Siinä ei koulunkäyntiin pakottaminen auta. Parempi olisi miettiä millä tavoin maahanmuuttajat saataisiin kiinnostumaan itse oppimisesta.
PoistaSe vaan on epäkorrektia sanoa mistä tämä johtuu. Mennään kauemmaksi: Irakissa kauhisteltiin USA:n miehityksen aikana, kun viikossa kuoli 2-7 irakilaista. Nyt kun maa on "omillaan", viikossa tehdään 1-2 suurempaa (pienemmistä ei edes uutisoida) itsemurhapommi-iskua, joissa kuolee luokkaa 30-50 irakilaista. Sunnit vastaan shiiat: kyse on siis siitä i-alkuisesta ismistä, jonka nimi on pyhitetty, suojattu ja kirottu olkoon hän joka sen turhaan mainitsee.
PoistaTakaisin aiheeseen: jos koti ja moskeija aloittaa"i-kasvatuksen" jo pikkulapselle, siihen on vaikea mennä enää 7-vuotiaana puuttumaan. Vrt i-laisten paremmuus, etevyys, oikeassa oleminen, viat puutteet ovat infidelien syytä. -Pahempaan menee...
-Beowolf-
Vastauksesi tuo mieleen tämän Sosiaalidemokraattisen miehen näkemyksen. Ehkäpä siinä on ainakin osatotuus.
Poista