Koska muistin aiemmin kirjoittaneeni tähän blogiin, ettei Australian lämpötiloissa ole tapahtunut suuria muutoksia, vaan "Australiassa 1800-luvun loppu oli lämpimämpi kuin 1900-luvun alkupuoli", menin katsomaan GISSin dataa Alice Springsistä. Se näytti tältä:
Katsellessani tätä kuvaa huomasin, että nykyisin näytillä olevan tilaston mukaan ilmasto ennen 1980-lukua olikin kylmä. Tämä ihmetytti, sillä en ymmärtänyt, miksi olin kirjoittanut aiemman kirjoitukseni. Niinpä palasin takaisin tuohon kirjoitukseeni ja klikkasin sinne luomaani hyperlinkkiä. Sieltä aukeni yllätyksekseni tällainen kuva:
GISS näytti siis säästäneen vanhat kuvaajansa. Ja vanhat hyperlinkit näyttävät viittaavan niihin, eivätkä päivitettyihin kuviin. Tämä muuttui peräti mielenkiintoiseksi!
Eron kahden kuvan välillä näkee nimittäin ensi silmäyksellä. Vielä mielenkiintoisemmaksi tilanteen tekee se, että molemmista kuvista löytyy myös numeerinen esitysmuoto, joka vuoden 2010 tekstini hyperlinkin viittaamassa nettisivussa ulottuu vuoden 2011 loppuun ja nykyisin GISSin sivuilta hyperlinkin takana olevassa nettisivussa helmikuulle 2012.
Kahta kuvaa tarkastellessa kiinnittyy huomio myös sellaiseen seikkaan, että uudemmasta kuvasta ovat kadonneet kahden vuoden mittaustulokset (1974 ja 1990), jotka siis olivat vanhemmassa tilastossa. Mitähän se tarkoittaa?
Katsoin muutaman muun pitkän havaintosarjan Australiasta, vaikka niiden osalta minulla ei tietenkään ole tietoa mahdollisista muutoksista. Marreen tilastot näyttävät ilmaston lämmenneen tasaisesti 1930-luvulta tähän päivään; siis ilman samanlaista 1980-luvun hyppäystä kuin uudessa Alice Springsin tilastossa. Sama koskee 1920-luvulta alkavia Tarcoolan ja 1940-luvulta alkavia Woomera aerodin tilastoja. 1800-luvulta tähän päivään ulottuvia tilastoja en valitettavasti löytänyt Keski-Australiasta.
Lopuksi päätin verrata Alice Springsin uutta ja vanhaa tilastoa. Eri vuosille ilmoitettujen lämpötilojen välisistä erotuksista muodostui seuraava kuva:
Näemme, ettei kyseessä ole yksinkertainen korjaus, vaan vuosivälillä 1881-1940 lämpötiloja on muutettu pääsääntöisesti noin 2,1 asteella. Vuosivälillä 1941-1973 muutos on ollut vuosittain vaihteleva mutta samaa luokkaa kuin sarjan alkupäässä. Vuodelta 1974 puuttuu data, mutta siitä eteenpäin aina vuoteen 2009 on dataa muutettu vuosittain vaihtelevasti, mutta keskimäärin noin yhdellä asteella. Ja lopulta vertailun kahtena viimeisenä vuonna on muutos ollut vain asteen kymmenesosan luokkaa.
Kahta kuvaa tarkastellessa kiinnittyy huomio myös sellaiseen seikkaan, että uudemmasta kuvasta ovat kadonneet kahden vuoden mittaustulokset (1974 ja 1990), jotka siis olivat vanhemmassa tilastossa. Mitähän se tarkoittaa?
Katsoin muutaman muun pitkän havaintosarjan Australiasta, vaikka niiden osalta minulla ei tietenkään ole tietoa mahdollisista muutoksista. Marreen tilastot näyttävät ilmaston lämmenneen tasaisesti 1930-luvulta tähän päivään; siis ilman samanlaista 1980-luvun hyppäystä kuin uudessa Alice Springsin tilastossa. Sama koskee 1920-luvulta alkavia Tarcoolan ja 1940-luvulta alkavia Woomera aerodin tilastoja. 1800-luvulta tähän päivään ulottuvia tilastoja en valitettavasti löytänyt Keski-Australiasta.
Lopuksi päätin verrata Alice Springsin uutta ja vanhaa tilastoa. Eri vuosille ilmoitettujen lämpötilojen välisistä erotuksista muodostui seuraava kuva:
Näemme, ettei kyseessä ole yksinkertainen korjaus, vaan vuosivälillä 1881-1940 lämpötiloja on muutettu pääsääntöisesti noin 2,1 asteella. Vuosivälillä 1941-1973 muutos on ollut vuosittain vaihteleva mutta samaa luokkaa kuin sarjan alkupäässä. Vuodelta 1974 puuttuu data, mutta siitä eteenpäin aina vuoteen 2009 on dataa muutettu vuosittain vaihtelevasti, mutta keskimäärin noin yhdellä asteella. Ja lopulta vertailun kahtena viimeisenä vuonna on muutos ollut vain asteen kymmenesosan luokkaa.
En tiedä mitä havaintoni tilastojen muokkauksesta tarkoittavat tai mitkä ovat olleet niille perusteluna. Mutta joka tapauksessa tämänaamuinen "Australian ilmastosta tehtyjen kuvaustuen perustella" julkaistu ja YLE:n välittämä uutinen asettuu varsin omituiseen valoon tämän tarkastelun perusteella.
Jään jännityksellä odottamaan, nouseeko tämä Keski-Australian parhaan lämpötilatilaston muokkaus esille muuallakin kuin tässä blogissa. Ja informoidaanko ilmastonmuutoksesta kiinnostuneita kansalaisia edelle kuvaamieni muutosten syistä ja perusteista.
Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Ilmastonmuutosteoria on nyt falsifioitu - vai onko?
Tiedonvälitystä vai mielipiteen muokkausta?
Katastrofismi ja ilmastonmuutos
Jään jännityksellä odottamaan, nouseeko tämä Keski-Australian parhaan lämpötilatilaston muokkaus esille muuallakin kuin tässä blogissa. Ja informoidaanko ilmastonmuutoksesta kiinnostuneita kansalaisia edelle kuvaamieni muutosten syistä ja perusteista.
Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Ilmastonmuutosteoria on nyt falsifioitu - vai onko?
Tiedonvälitystä vai mielipiteen muokkausta?
Katastrofismi ja ilmastonmuutos
MYÖS UUSI-SEELANTI (HALLITUS) HARRASTANUT ILMASTOTILASTOJEN SÄÄTÖÄ
VastaaPoistaIlmastoskeptikot ryhtyvät oikeustoimiin Uudessa Seelannissa hallitusta vastaan vaatien todisteita ihmisen aiheuttamasta ilmaston lämpenemisestä:
http://www.co2-raportti.fi/index.php?page=ilmastouutisia&news_id=2529
Eikä syyttä! Kuvassa (vihreä) lämpötilamittaukset, (punainen) säätöjen jälkeen:
http://wattsupwiththat.files.wordpress.com/2010/08/nz-niwa-adjustment.png
Juttu täällä:
http://wattsupwiththat.com/2010/08/16/new-zealands-niwa-sued-over-climate-data-adjustments/
Huomasin että GISS on katkaissut joskus viimeisen kuukauden aikana kaikki Suomea koskevat ilmastotilastot alkamaan vuodesta 1950. Aiemmin esimerkiksi Helsinki/Seutula alkoi vuodesta 1881; minulla on tuo tilasto edelleen tallessa tällä tietokoneella. Syytä GISS:n toimenpiteeseen en tiedä.
VastaaPoistaKannttaisiko kuitenkin yrittää kysyä näistä asioista ennen kuin lähtee denialistien aisankannattajaksi. Kirjoitusten sävy on tässä kyllä maltillinen ja jättää tulkinnan avoimeksi, ts. kysymykset ovat relevantteja. Silti tässäkin päädytään asettamaan havaintoja "outoon valoon". Näinpä tätäkin blogia mainostetaan jo yhtenä todisteena havaitusta huijauksesta. Tappouhkauksien ja roskakampanjoiden kanssa painivat tutkijat ovat mitä todennäköisimmin hyvinkin tietoisia siitä millaisella kammalla heidän työtään nyt syynätään, joten karkeiden vedätysten mahdollisuus alkaa olla jo aika marginaalinen. Tieteellinen epärehellisyys katkaisee tutkijan uran kuitenkin aika tehokkaasti.
VastaaPoistaEn hyväksy asioiden tahalliseen vääriymmärrykseen (tai totaaliseen ymmärtämättömyyteen) liittyviä kriittisiä argumentteja, joita denialistit aika yleisesti viljelevät. Enkä tietenkään missään tapauksessa hyväksy tutkijoihin (tai keneenkään muuhunkaan) kohdistuvia uhkauksia. Mutta koska ilmastonmuutostutkijat ovat lähteneet tekemään politiikkaa havaintojensa perusteella (mikä sinänsä on aivan oikein) heidän kannanottojaan uutisoidaan varsin paljon. Tässä yhteydessä (ja etenkin heidän saamansa kritiikin takia) heidän tulisi kuitenkin pitäytyä asioiden eri puolien esittelyn tasapuolisuudessa. Ja esimerkiksi kertoa selkeästi julkisuudessa, miksi Australian lämpötilasarjaa on muokattu kun kerran YLEnkin välittämä uutinen kuitenkin näyttäisi perustuvan nimenomaan tälle muokkaukselle. Tätä odottaisin jo siksikin, että oletan muutokselle olevan järkeenkäyvän syyn.
VastaaPoistaMainitsemani "outo valo" ei siis johdu itse aikasarjojen manipuloinnista, vaan siitä, että manipulointi on tehty salassa julkisuudesta, vaikka julkisuutta on kuitenkin käytetty täysimittaisesti hyödyksi tulosten julkistamisessa.
Ylipäänsä tätä blogia kommentoidaan aika usein johonkin asiaan liittyvästä substanssista, vaikka itse kirjoitukseni terä on tähdätty asiaan liittyvään uutisointiin.
Lopuksi laitan tähän tiedoksi: minulla on tallessa pari vuotta sitten GISSn sivustoilta kopioimiani aikasarjoja aika usealta paikkakunnalta. Mielenkiintoista kyllä, lämpötilasarjojen muutokset eivät näytä rajoittuvan Australiaan ja Suomeen, vaan esimerkiksi Norjan Karhusaarten (Bjornoya) lämpötilatiedot ovat vuoden 2010 jälkeen muuttuneet: enimmillään erotus on ollut 1,94 astetta (vuosi 1962) ja pääsääntöisesti historialliset lämpötilaestimaatit ovat aiemmin ilmoitettua korkeampia (siis toisin kuin Australiassa). Vuoden 2003 jälkeen muutokset ovat kuitenkin erittäin pieniä tai niitä ei ole. Näyttäisi siis siltä, että tämä julkisesti näytillä oleva lämpötilakokoelma ei koostu suorista mittaustuloksista (kuten moni varmaankin uskoo), vaan jollain tavalla korjatuista sellaisista. Ja että näihin estimaatteihin on äskettäin tehty jollain perusteella suuria muutoksia. Kysymys kuuluu edelleen että miksi ja millä tavalla?
Tutkijan epärehellisyyden seurauksista ja sen vaikutuksesta tieteelliseen uraan olen samaa mieltä. Enkä muutenkaan usko salaliittoteorioihin.
Joulukuun 2011 puoliväliin asti Nasan GISS-aineisto perustui lähinnä GHCN v2 -nimiseen säähavaintoasema-aineistoon, joka ladattiin NOAA:n / NCDC:n julkiselta nettisaitilta. Tuota aineistoa ei kuitenkaan enää päivitetä, joten Nasa siirtyi käyttämään korjattua GHCN v3 -aineistoa.
VastaaPoistaKorjaamatonta aineistoa ei voi käyttää, koska se sisältää hyvin tunnettuja ja dokumentoituja virheitä ja epäjatkuvuuksia. NOAA/NCDC kehitti ja julkaisi automaattisen metodin, jonka avulla on mahdollista paikantaa ja korjata näitä ongelmia. Metodi toimii hyvin monissa dokumentoiduissa tapauksissa, mutta toisaalta se voinee joissakin yksittäisissä tapauksissa aiheuttaa myös uusia virheitä.
Australian tietyillä havaintoasemilla uudessa versiossa näkyvä lämpeneminen johtuu siitä, että vanhemmassa aineistossa oli epäjatkuvuusvirheitä, koska päivittäisen keskilämpötilan mittausmenetelmää on muutettu. Tämä aiheutti ko. asemien lämpötiladataan virheen (uudet lämpötilahavainnot liian alhaisia verrattuna aiempiin havaintoihin), joka piilotti todellisen lämpenemisen. Virhe on korjattu GHCN v3 -aineistossa.
Australian sää- ja ilmastotietokeskuksen tutkimuksessa ”On the sensitivity of Australian temperature trends and variability to analysis methods and observation networks, CAWCR Technical Report No. 050” on selostettu Australian tilannetta tarkemmin. Laitan erillisenä kommenttina linkin tutkimukseen, mikäli linkki suinkin tulee tämän blogin roskapostisuodatuksen läpi.
Em. tutkimuksen sivulta 20 (PDF-tiedoston sivulta 30) kaaviosta 10 kannattaa verrata kolmatta (GISS3LO-ACORN) ja viidettä (GISSLO-ACORN) lämpötilaerotuskuvaajaa. Ensin mainittu perustuu versioon 3 ja toinen vanhempaan versioon 2, mikä osoittaa, että vanhemmassa versiossa uusimmat havaintoarvot ovat liian alhaisia. Asiaa tarkemmin selostava teksti löytyy sivulta 17 (PDF:n sivu 27). Tekstissä on kuitenkin painovirhe. Siinä sanotaan, että GISS/GISSLO perustuu versioon 3, mutta oikeasti se perustuu versioon 2. Versioon 3 perustuu GISS3/GISS3LO.
Tutkimuksessa todetaan mm. seuraavaa: ”The strongest warming of the last 100 years occurs in the last 50 years, with just over 80% of the total quadratic change occurring since 1960 (see Table 1). During this period, the differences between the unhomogenised whole-network analyses and the homogenised subnetwork analyses are small. It may be confidently concluded that the basic warming trend is neither an artifact of non-climatic changes in the raw data, nor an artifact of the various homogenisation and analysis methods. -- In summary; the different methods of analysing and homogenising the Australian SAT data, employed by four different groups, yield results which at the national/annual level are quite similar. The differences are largely confined to the early part of the record where there are fewer observational data to be used.”
Myös Nasa on tehnyt tutkimuksen, jossa selvitettiin GHCN:n versiomuutoksen ja säätöjen vaikutusta maailmanlaajuisiin lämpötilatrendeihin ja -anomalioihin. Laitan erillisenä kommenttina linkin tämänkin tutkimuksen tuloksia kuvaaviin karttoihin, mikäli linkki suinkin tulee roskapostisuodatuksen läpi. Tutkimuksen tuloskartoista näkee, että muutoksen vaikutus on kokonaisuutena merkityksetön. Itse asiassa muutoksen vaikutus on pienempi kuin aineistoon yhä sisältyvä epävarmuus.
Australian sää- ja ilmastotietokeskuksen tutkimus
VastaaPoistaNasan tutkimus
Ilmastotieto: Päivitys GISSin pintalämpötila-analyysiin
Kiitokset Jari Kolehmaiselle selvennyksestä ja tiedon lähteille ohjaamisesta. Tuo lähdeaineiston vaihtaminen selittänee myös muutokset monilla muilla asemilla (mukaan lukien vaikkapa Helsinki/Seutula). Jäämme mielenkiinnolla odottelmaan ilmastonmuutoksen seuraavia kehitysvaiheita. Tärkein kysymyshän kuuluu, milloin lämpeneminen taas pääsee vauhtiin.
VastaaPoistaNäyttävät nämä ilmastotilastot elävän edelleen: Australian ilmasto vaihtelee ennen näkemättömällä tavalla
VastaaPoistaOleellinen kysymys on, kuten Professori yllä kirjoittaa, milloin lämpeneminen jälleen lähtee käyntiin (onhan hiilidioksidipitoisuudet jatkuvasti kasvaneet).
VastaaPoistaKaikki mittausasemat (Giss, CRU sekä satelliittimittaukset) osoittavat yhtäpitävästi, että noin kymmeneen vuoteen globaalit lämpötilat eivät ole enää nousseet (Britannian CRU näyttää jopa lievää viilenemistä).
Tämä kysymys on huomattavasti tärkeämpi kuin viime vuosisadan säädöt, muokkaukset tai korjaukset.