Monien muiden seikkojen ohella maamme mainio hallitus on päättänyt budjetissaan alkoholiverosta. Päätös on varsin mielenkiintoinen.
Yleislinjaukseksi otettiin noin viiden prosentin korotus. Tavoitteena on varmaankin ollut kahden kärpäsen lyöminen yhdellä iskulla. Samalla kun Suomen vuotavaan talouteen saadaan lisätuloja, voidaan myös vähentää alkoholihaittoja. Jälkimmäiseen tarkoitukseen tehokkaimmiksi keinoiksihan on Sosiaali ja terveysministeriön mukaan todettu verojen korotus, mainonnan rajoittaminen, myynnin monopolisointi, myyntiaikojen rajoittaminen, rattijuopumuksen vastainen työ sekä sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnan tehostaminen.
Itselläni ei ole mitään alkoholiveron korottamista vastaan, mikäli se lisää kansanterveyttä. Ja näin se voi hyvinkin tehdä, sillä korotukset ovat maltillisia ja tuskin elvyttävät nyt jo unholaan painumassa olevia käsityötaitoja, jotka nuoruudessani kuuluivat käytännössä jokaisen opiskelijan arkipäivään. Silloinhan lähes jokaisessa opiskelijaboksissa pulputti noin 30 litran astia joko viiniä tai olutta - ja vanhempi väki tiputteli kirkkaampaa tavaraa. Enkä usko, että väki innostuu myöskään kuljettelemaan virolaista tai venäläistä tavaraa rajojen yli - ainakaan laajemmassa mittakaavassa.
Alkoholiverotuksen yleisen korottamisen hyväksymisen ohella jouduin kuitenkin hämmästelemään veronkorotusten jakaantumista eri alkoholilaatujen välillä. Vähimmällä korotuksella selvisivät viinit (3%), kun taas olutta (4,5%) ja vahvoja viinaksia (5,5%) päätettiin verottaa selvästi raskaammalla kädellä.
En minä tätä muuten ihmettelisi, mutta kun hallitusohjelmassa oikein erikseen linjattiin tavoitteeksi, että "verotuksella vahvistetaan talouskasvua ja työllisyyttä". Miten nyt tehty alkoholiverotuslinjaus tukee tätä tavoitetta? Toki Suomessa on muutama pieni marjaviinifirma, mutta niistä huolimatta on maamme kovin merkityksetön viinintuottajamaa.
Sen sijaan suurin osa Suomessa juodusta oluesta tehdään edelleenkin kotimaassa, osa siitä toki ulkomaisessa omistuksessa olevissa suurissa panimoissa, osa savolaisessa maakuntahengen ilmentymässä ja pieni suikale myöskin suorastaan taitoa vaativana käsityönä pienpanimoissa.
Väkevistä juomista puolestaan pitkäaikainen kotimainen suursuosikki Koskenkorvan viina on pikkuhiljaa menettänyt markkinaosuuttaan. Siitä osa on valunut muille vastaaville kotimaisille tuotteille, mutta myös ulkomaiseen väkiviinaan pohjautuville valmisteille. Silti myös vahvojen juomien osalta kotimaisuusaste on jotain aivan muuta kuin lähes pelkästään ulkomailla valmistettujen viinien.
On siis selvää, että hallitus tahtoi jostain syystä linjata alkoholiveron ohjaamaan kulutusta kohti ulkomaisia alkoholituotteita. Syytä tähän voi arvailla itse kukin, mutta ainakaan hallitusohjelman mukainen tämä linjaus ei ole. Eikä vahvista sen enempää suomalaista talouskasvua kuin työllisyyttäkään.
Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Harmaa talous
Formula-rata Kreikkaan
Kuinka kissa latkii maitoa?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommentointi tähän kirjoitukseen on vapaata ja toivottavaa, mutta (toivottavasti) syntyvien keskusteluketjujen seurantaa helpottaisi, mikäli käytettäisiin nimimerkkejä tai nimeä. Pyydän myös noudattamaan kaikissa vastineissa hyviä tapoja ja asiallista kieltä. Valitettavasti tämä asia karkasi käsistä kesällä 2022, minkä seurauksena olen 15.8.2022 alkaen poistanut epäasiallista kielenkäyttöä sisältävät kommentit riippumatta niiden asiasisällöstä.