Maahanmuutolla on seurauksia, mutta myös hinta

Ulkomaalaisten tekemät rikokset ovat viime aikoina nousseet keskustelun alle. Eikä syyttä, sillä uutta tietoa on lyhyen ajan kuluessa saatu runsaasti.

Ruotsin vaaleissa muiden puolueiden syrjimäksi joutuneet ruotsidemokraatit ovat teettäneet tutkimuksen, jonka mukaan ulkomaalaistaustaiset siirtolaiset syyllistyivät vuonna 2009 selvästi muita useammin raiskauksiin. Tässä suhteessa aktiivisimman ryhmän eli irakilaisten aiheuttama riski oli 8,36-kertainen verrattuna keskimääräiseen ruotsalaiseen. Toisin sanoen irakilaismies raiskaa keskimäärin 8,36 naista siinä missä keskiverto ruotsalainen raiskaa yhden. Ylipäänsä naisten kannalta suurimman raskausriskin aiheuttivat lähi-itä- ja afrikkalaistaustaiset miehet.

Ulkomaalaisten tekemät raiskaukset olivat raportin mukaan myös keskimääräistä törkeämpiä. Kun ulkomaalaistaustaiset tekivät 48% kaikista raiskauksista oli heidän osuutensa törkeistä raiskauksista 64%.

Entä meillä? Optulan Hannu Niemi, Päivi Honkatukia ja Martti Lehti ovat julkaisseet tietoja suomalaisesta väkivallasta vuonna 2008. Raportin mukaan Suomessa asuvat ulkomaan kansalaiset tekevät rikoksia 1,3-1,5 kertaa yleisemmin kuin koko väestö. Jälkimmäiseen sisältyvät ne ulkomaalaiset, jotka ovat jo saaneet Suomen kansalaisuuden (raportissa ei kuitenkaan kerrota onko tämä syynä koko väestön vuodesta 2006 alkaneeseen nopeasti kasvavaan rikollisuuteen, raportin kuvio 102). Sen sijaan varsin järkyttäviä lukuja esiintyy raportin taulukossa 44, josta ilmenee että väestömäärään suhteutettuna irakilaisiin, turkkilaisiin, iranilaisiin ja somalialaisiin on kohdistunut rikoepäilyjä kaksin-kolminkertaisesti verrattuna esimerkiksi virolaisiin tai venäläisiin. Saksalalsiin tai puolalaisiin verrattuna heidän riskinsä joutua epäillyksi rikoksesta onkin sitten jo kolmin-viisinkertainen. Suhteellisesti eniten ulkomaalaiset tekevät raiskauksia, joista heidän epäiltiin tehneen vuonna 2008 15,6%.

Edellä esitetyn perusteella on varsin selvää, että ulkomaalaisista raiskaajat ja muut rikolliset ovat suurelta osin humanitaarisen maahanmuuton tänne tuomia ihmisiä. Samalla kun siis autamme tänne ihmisiä kurjista oloista, heikennämme etenkin suomalaisten naisten turvallisuutta. Kun tiedossa on, että kotouttaminen vie pitkään (jos edes onnistuu), maksamme lisäksi huomattavia summia tästä elinolojemme huononnuksesta. Asiasta vastaava ministeri Astrid Thorshan kieltäytyi aikanaan selvittämästä maahanmuuton kustannuksia, vaikka nyttemmin hänkin on ilmeisesti herännyt.

Ensimakua saadaan kuitenkin Oululaisen valtuutetun Olli Immosen pyytämästä kotikaupunkiaan koskevasta selvityksestä. Sen mukaan Oulun maahanmuutosta on aiheutunut veronmaksajille yhteensä vajaan kuuden miljoonan euron suorat kustannukset.

Oulu on vireän elinkeinoelämänsä takia poikkeuksellinen kaupunki myös maahanmuuton osalta. Sitä käyttäen voidaan kuitenkin laske karkea arvio maahanmuuton suorista kustannuksista veronmaksajalle. Kaupungissa asuu noin 140 000 ihmistä. Kun suomalaisissa kaupungeissa asuu 64% maamme väestöstä, asuu Oulussa kaikkiaan noin 4% suomen kaupunkilaisista (noin 3,5 miljoonaa). Jos nyt oletetaan että maahanmuuttajien kustannukset kutakin kaupunkilaista kohden ovat Suomessa samanlaiset kuin Oulussa, saadaan koko maahanmuuton kustannusvaikutukseksi suomalaiselle veronmaksajalle noin 140-150 miljoonaa euroa. Ja kuten hyvin on tiedossa saamme tämän summan vastineeksi esimerkiksi Nokian insinöörejä, kebabia, kielenkääntäjiä ja bussikuskeja mutta myös työttömiä sekä raiskauksia ja muuta rikollisuutta.

140-150 miljoonaa euroa on suuri summa rahaa, mutta siihen eivät sisälly maahanmuuton epäsuorat kustannukset. Mutta eivät myöskään hyödyt. Niiden saamiseksi joudumme odottamaan lisäselvityksiä, joissa toivottavasti on eroteltu työperäinen ja humanitaarinen maahanmuutto toisistaan.