Yleisradio on kertonut tuoreimmasta viides- ja kahdeksasluokkalaisten liikunnallisuutta mittaavan Move-tutkimuksen tuloksista. Luin toki jo aiemmin 11. päivänä julkaistun jutun, mutta vasta eilen lukiessani tuoreempaa uutista havahduin.
Tutkimuksen mukaan peräti 38 prosentilla viides- ja kahdeksasluokkalaisista fyysinen toimintakyky on huolestuttavalla tasolla. Tutkimuksesta vastaavan apulaisprofessori Mikko Huhtiniemen mukaan heidän energiansa "ei välttämättä riitä siihen, että jaksaisi koulupäivän ja koulupäivän jälkeen vielä ehkä harrastuksia ja muuta vapaa-aikaa väsymättä. Siitä syntyy helposti negatiivinen kierre, jos koulupäivän jälkeen tuntuu, että on takki tyhjänä eikä meinaa jaksaa enää lähteä ulos tai puuhata mitään, niin helposti jämähtää sohvan nurkkaan, mikä edelleen ruokkii negatiivista kierrettä."
* * *
Koko karu totuus paljastui itselleni kuitenkin vasta eilen, kun luin liikunnanopettaja Henrik Johansénin kertoneen, että "liikuntatunneilla näkee lapsia, jotka eivät osaa juosta. Vika voi olla jopa siinä, että saman puolen käsi ja jalka liikkuvat yhtä aikaa... Osa oppilaista pelkää hikoilemista, ja paha hengästyminen voi olla täysin uusi asia."
Ehkä vieläkin surkeampaa on se, että - edelleen Johansénin mukaan - "osa koululaisista ei pääse oikeaoppisesti kyykkyyn tai pysy asennossa kaatumatta". Sekä se, että osa lapsista ei ole ennen kouluikää koskaan kävellyt metsässä eikä osaa ylittää juurakoita. Jos pinta on vähänkin liukas tai pitäisi kiivetä, eivät riitä taidot tai uskallus."
Johansén listasi muitakin seikkoja, mutta nämä riittäköön vakuuttamaan teidät - arvoisat lukijani - että suuri osa nykyisistä suomalaisvanhemmista on epäonnistunut kertakaikkisen täydellisesti lastensa kasvatuksessa. Onhan selvää, että jos ihmisellä on edellä kuvatun kaltaisia heikkouksia jo yksitoista- ja neljätoistavuotiaina, on heillä vanhempana paljon ongelmia.
Tarkoitan tällä esimerkiksi sitä, että kun ihmisen notkeus ja kehonhallinta joka tapauksessa vähenevät iän myötä, niin miten nykyiset koululaiset selviävät vanhempana - eli painavampana ja iän tuoman lisääntyvän kankeuden ja kehon tukirakenteiden haperoitumisen heikentämänä - esimerkiksi juuri nyt ajankohtaisesta talvisesta liukkaudesta.
Ja miten veronmaksajat selviävät muutenkin kustannuskriisissä olevan terveydenhuoltojärjestelmäämme kustannuksista nykyisten teinien kuormittaessa sitä tulevaisuudessa yhä enemmän murtuneilla luillaan, revähtäneillä lihaksillaan ja tärähtäneillä aivoillaan?
Tai kuinka he ylipäänsä kykenevät edes parhaassa aikuisiässään - eli kaksi-kolmikymppisinä - tavallisiin arkiaskareisiin, joissa tarvitaan notkeutta, tasapainoa ja fyysistä suorituskykyä. Siis esimerkiksi kodin siivoamiseen (myös sohvien alta), pikkulasten nostelemiseen ja heidän kanssaan leikkimiseen (kyykyssä ja juosten), lumen luomiseen (liukkaalla pinnalla ja voimalla), fyysisen työn tekemiseen tai varusmiespalveluksen suorittamiseen?
Vastaus on ikävän yksinkertainen: eivät mitenkään tai ainakaan ilman suuria ponnisteluja. Siksi on asetettava uusi kysymys: miten maamme poliitikot aikovat korjata asian, vai korjaavatko lainkaan?
Jos jälkimmäistä - kuten epäilen jo siitäkin syystä, että teinien liikuntakyvyn kehitystä luonnehdittiin kaikesta edellä mainitsemistani seikoista huolimatta positiiviseksi - niin samalla he tuomitsevat isolle osalle suomalaisista karun tulevaisuuden.
JK kello 8:04. Lisään tähän vielä sen, että alokkaiden eilen uutisoitu lisääntynyt infektioriski saattaa hyvinkin olla seurausta nuorison heikentyneestä yleiskunnosta.
Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
TV:n katselu lisää ja liikunta vähentää dementiariskiä
Kehopositiivisuus on kaksiteräinen miekka
Huippu-urheilun ja kansanliikunnan välinen yhteys
Soininvaaran kaupunkifantasiat ja maansisäisen kolonialismin kuninkaana istuminen sekä vihreiden nerokas kaavoitus ja kaupunkisuunnittelu pitää huolen siitä, että kaikista tulee tyhmiä keskustalaisia kakaroita jotka eivät ole nähneet edes kastematoa ja ainut mitä osaavat kiivetä on portaat keskustan kaduilla ja pitävät saavutuksena sitä, että hyppäävät betoniporsaan yli ja ovat keksineet sille oikein hienon nimen:parkrour siinä missä me kiipeiltiin kakarana jo ties missä ja olisi naurettu noille jotka ottaa normaali aktiviteetit jonain hienoina harrasuksina :D
VastaaPoistaKeskustalaisilla tarkoitan noita noissa helsingin keskustassa asuvia kakaroita ..
Poista"Soininvaaran kaupunkifantasiat"
PoistaOsuva luonnehdinta.
Eihän nykyisin esim. saa kiivetä puuhun kun sieltä voi pudota.
PoistaKaikenlainen typerien naisten yliholhous on eräs suurimmista ongelmista.
Totta kait aina voi jotain sattua mutta jos sitä aina ja kaikkialla pelkää - ei koskaan voi tehdä mitään.
Soininvaara ilmoituksen mukaisesti nimenomaan helsinkiläisiä ( ja vähemmän muitakin kaupunkilaisia) On jäänyt mielikuva, ettei vihreiden mielestä luonto kuulu kaupunkiin. Omassa kaupunginosassa luontoa oli lapsena lähellä, ja siitä nautittiin.
PoistaTapasin sitten erään, joka harmi kyllä viihtyi vain kivikaupungissa. Meitä on moneksi
Ei poliitikoilla ainakaan ole mitään keinoja tätä asiantilaa muuttaa.
VastaaPoistaMahdollisesti lääkkeeksi tarjotaan lisää pakollisia liikuntatunteja kouluun. Ei niillä ole juuri mitään vaikutusta, koska kyse on elämäntavasta.
Epäilemättä joukko urheiluseuroja esittää, että juuri heille pitäisi antaa lisää rahaa. Hukkaan sekin menee, sillä eivät huippu-urheilijat, joiden hyysäämiseen sekin raha menee, enää ole samanlaisia esikuvia kuin ehkä vuosikymmeniä sitten.
Jos joka päivä koulussa olisi vähintäin 1,5 h liikuntaa, olisi se kuitenkin parempi kuin ei mitään liikuntaa.
PoistaMuistan lukeneeni jostakin, että jo nykyiset 4-5 -kymppiset ovat vanhempiensa sukupolvea huonokuntoisempia, liikkumattomuudesta johtuen lihavampia sekä joutuvat syrjään työelämästä ja aikaisemmin eläkkeelle sydän-, tuki- ja liikuntaelinsairauksien takia. Hyvinvointivaltiossa kytee siis aika monta räjähtämäisillään olevaa pommia.
VastaaPoistaKuulostaa kamalalta ! Minun mielestä voi sanoa että syynä on kaikki, jopa kilpaurheilu.
VastaaPoistaSe tavallaan "omii" liikkumisen itselleen.
Valtio on yksi syypää tähänkin. Ahneuksissaan yhteiskunnan varoilla rakennettujen koulujen liikuntasalien vuoroista täytyy seurojen maksaa (jossa mennään sitten vanhempien lompakoille) ja vetäjien/ valmentajien pitäisi maksaa vielä veroja vaikka toimisivat ilman palkkaa ja pyyteettömästi lasten ja nuorten hyväksi. Suomalainen verotus tappaa kaiken yritteliäisyyden ja järkevän toiminnan ja kuitenkin valtion rahakirstu on aina tyhjä. Mihin ne rahat oikein katoavat?
PoistaInternet on auki arkisin klo 6:00 - 18:00, lauantaisin 9:00 - 15:00 ja sunnuntaisin suljettu
VastaaPoistaIS 28.11.2024
PoistaAustralia kieltää somen alle 16-vuotiailta
Uuden lain on tarkoitus suojella nuoria sosiaalisen median harmeilta.
https://www.is.fi/digitoday/art-2000010866111.html
"Uuden lain on tarkoitus suojella nuoria sosiaalisen median harmeilta." Näin on tarkoitus. Tosin takana saattaa olla muitakin tarkoitusperiä kuin lastensuojelu.
Poistahttps://joannenova.com.au/2024/11/one-day-to-make-submissions-about-the-under-16-social-media-ban-excuse-to-force-digital-id-on-us/
Linkin takana juttu, missä ruoditaan lakiesitystä ennen kuin se hyväksyttiin. Blogisti näkee esityksessä potentiaalia vallanpitäjien yhä lisääntyvään kansalaisten kyttäämiseen ja sananvapauden kaventamiseen.
Kuten jutussa lainattu kommentoija oli X:ssä todennut; "Funny I found out through SOCIAL MEDIA that I had less than 24 hours to make a submission."
Arvoisat lukijani, proffa siis vaatii hallitukselta toimia että Pertti pääsee ylös sängystä:)) Sillälailla, arvoisa lukijani varmaan huomaa, kuinka demariaate on läpäissyt proffan ajatusmaailman.
VastaaPoistaEn itse asiassa vaatinut hallitukselta mitään, vaan kysyin aikovatko poliitikot tehdä asialle jotain. Kommenttisi on kuitenkin hyvä, joten sallittakoon pieni lisäpohdinta.
PoistaPuheena olevan tutkimuksen mukaan fyysinen suorituskyky on huono vain osalla nuorista. Siten vain osa vanhemmista ei huolehdi asiallisesti lapsistaan, mikä sinänsä on tietenkin paha asia näille lapsille ja siinä mielessä puhtaasti perheen oma asia - kuten luullakseni ajattelit kommentoidessasi.
Valitettavasti lasten huonosta fyysisestä suorituskyvystä kärsii samalla myös yhteiskunta kasvavina terveydenhuollon kustannuksina. Tästä taas aiheutuu kärsimystä nettoveronmaksajille kasvavina veroina, jos ja kun julkinen sektori kustantaa myös jatkossa ihmisten perusterveydenhuollon.
Yhteiskunnan asioista taas päättävät poliitikot, joten on myös heidän tehtävänsä huolehtia tavalla tai toisella siitä, että lasten vapaa-ajan ulkoilusta ja liikkumisesta huolehdittaisiin mahdollisimman monissa perheissä. Näin olleen poliitikoiden tulisi tehdä asialle jotain, kuten kyselin.
Toki myönnän samaan hengenvetoon, etten tullut ajatelleeksi tekstiä kirjoittaessani asiaa loppuun asti ja näkemyksesi sosiaalidemokratian läpilyönnistä ajattelussani oli sikäli ikävän oikeaan osunut. Mutta tokihan lähes kaikki suomalaiset ovat jossain määrin sosiaalidemokraatteja kannattaessaan esimerkiksi peruskoulutuksen ja terveydenhuollon julkista hoitamista.
Työministeristä tuosta puiden sekä rappustenkiipelilijöiden kiistattomasta kuninkaasta joka haluaa pelastaa suomalaiset duunarit postamalla tarvehankinnan jotta heidän työnsä teksi joku toisen mantereen asukas huomaa kuinka kokoomusaate on kerrostunut hänen jäntevän ja voimakkaan kehonsa ylle.
PoistaInternetin aivoja uuvuttavat vaikutukset havaittiin ensimmäisen kerran ... no, arvatkaapa milloin ja miten?
VastaaPoistaNykyisten huolestuttavien havaintojen (esim. Nicholas Carr: "Mitä internet tekee aivoillemme" ) historiallisena lähtölakauksena voidaan pitää psykologi ja filosofi William Jamesin tutkailemia suurilla joukoilla tehtyjä muistikokeita 1885, joissa ensi kerran havaittiin, että kun yritetään oppia iso annos numeroita, oppiminen oli huomattavasti tehokkaampaa, kun numerot ryhmiteltiin viiden numeron annoksiin sen sijaan, että ne tarjottaisiin kymmenen numeron annoksina.
Siitä voidaan katsoa alkaneen se opin, joka tekee eron lyhytkestoisen työmuistin ja pitkäkestoisen muistin välille. Työmuisti voi ottaa käsiteltäviksi vain tietyn hyvin kohtuullisen määrän asioita kerrallaan, ja vasta kun nämä asiat saavat käsitellyn, pysyvän muotonsa, pitkäkestoinen muisti voi ne tallettaa.
Työmuistin jatkuva työllistäminen johtaa pitkäkestoiseen uupumukseen -- ihan siitä riippumatta mikä on yksilön pituus, painoindeksi, tai yleiskunto. Elämme kulttuurisen narsismin aikaa, ja maailma on täynnä efektejä ja elämyksenmetsästystä. (Narsismin toinen puoli on samaistuminen objektin, "uhrin", rooliin, ja siitä seuraava kieroutunut moraali -- "syrjittyjen vähemmistöjen" oikeuksien priorisoiminen.) Uupumus ei ole efektivirran ja elämyskyvyn ylikuormittamisen ainoa vaikutus, vaikka jo silläkin on katastrofaaliset suraukset -- itse en kantaisi huolta siitä missä sotakunnossa varusmiehet ovat, vaan ennemminkin siitä, ettei koko ikäluokasta löydy enää ketään joka jaksaisi lukea kokonaisen kirjan.
Molempi parempi.
PoistaKiitos Seppo Oikkonen. Olen toki tiennyt, että internetissä roikkuminen väsyttää ja taannuttaa, mutta en ole ymmärtänyt miksi. Nyt ymmärrän, että kysymys on lyhytaikaisen työmuistin ylikuormituksesta pitkäkestoisen, sanoisinko jäsentelevämmän muistin kustannuksella.
PoistaIhmislajin kehityksen aikana ravinnon eli energian saanti oli tärkein valintapainetta aiheuttava tekijä. Seurauksena ne, jotka säästivät energiaa olivat tehokkaampia lisääntyjiä. Nykyään saanto/kulutus suhde on epätasapainossa.
VastaaPoistaRatkaisu; Suomesta pitää tehdä Pohjolan Itä-Saksa, ei ole enää banaaneja.
Teemu Keskisarjakin kirjoitti suunnilleen samasta asiasta:
VastaaPoistahttps://sarastuslehti.com/2024/12/21/talvisodan-ja-kulutususkonnon-latuja/
Minä olen enemmän Keskisarjan linjoilla tuossa asiassa. Minäkään en oikein usko tuohon rahan ihmisiä liikuttavaan voimaan. Aivan kuten Teemu Keskisarja kirjoitti, raha palvelee enemmän kulutususkontoa, kuin ihmisiä.
Se että rahan voimalla yhteiskunta ohjaa ihmiset harrastamaan kesälajeja talvella ja talvilajeja kesällä, ei ole ollut kovinkaan tehokasta rahankäyttöä.
Ainakaan se ei ole innostanut ihmisiä liikkumaan. Vuosikymmenien ajan meillä on ollut jäähalleja ja uimahalleja ja siitä huolimatta meillä koululaisten fyysinen toimintakyky on juuri sillä tasolla kuin professori kirjoitti.
Tuossa vähän mallia liikkujille. Ei tarvittu yhteiskunnan pakko-ohjausta eikä rahoitusta!
https://www.hs.fi/suomi/art-2000006540662.html
Move-tutkimukset liittyvät ennen kaikkea lasten ulkoiluun ja liikunnallisiin leikkeihin kuin organisoituun urheiluun. Eli paljon auttaisi jo se, etteivät lapset (tai professorit) istuisi koko päivää kännyköillä, peli- tai tietokoneilla, vaan leikkisivät vaikka kirkonrottaa tai rakentaisivat majoja puihin, pilkkoisivat halkoja tai kävelisivät, uisivat tai hiihtäisivät sellaiseen tarkoitetuilla paikoilla tai jokamiehenoikeutta hyödyntäen.
PoistaEli suomeksi sanottuna: käymme nyt keskustelua siitä miten ylisuojelemme lapsiamme, kun he eivät enää leiki yhdessä perinteisiä leikkejä -- mutta se varsin vaikuttava tosiasiallinen syy, jonka vuoksi suojelevat asenteet ovat nousseet päällimmäisiksi, on lasten -- ja myös koululaisten -- elämän muuttuminen turvattomaksi "maahanmuuttajien" takia.
Poista"Valkoinen pako" on yksi niistä kulttuurisista hylkimisreaktioista, joiden takana on myös ja ehkä nimenomaan vanhempien halu suojella lapsiaan pihoilla ja kouluissa, paikoissa jotka ennen olivat turvallisia mutta joihin kukaan ei enää halua valvonnatta päästää omia lapsiaan.
Emmekä tietenkään osaa/halua/jaksa avata suutamme, koska "rasistiksi" leimautumisen pelko pyyhkii tietoisuudstamme kaikki tätä asiaa hyväksyttävällä tavalla käsittelyyn mahdollistavat sanat ja asenteet pois. Kun valkoinen pako väistämättä tapahtuu, perheet muuttaessaan stressittömämmälle seudulle perustelevat oman valkoisen pakonsa valkoisilla valheilla.
Eli siinä suhteessa keskustelu lasten ulkoleikkien katoamisesta kertoo vain siitä, että "rasismin" pelossa kasvava puhumattomuuden kulttuuri on tehnyt siltäkin osin tehtävänsä, ja jossain pinnan alla ennen terve ja turvallinen yhteiskuntamme on jo romahtanut.
Se o vua ukko tiällä, hyvvee päevee. Ennen vanhaan alle kymmenen vanhana liikkumisreviirini oli useita neliökilometrejä, tyttärelläni ehkä kaksi neliökilsaa. Kyllä oli eroa liikkumisen määrissä.
VastaaPoistaIhminen on determinoitu koneiden herraksi. Se vain ottaa aikansa ennen kuin koneillaan ja algoritmeillaan leikkivät lapset tajuavat, miten hieno kone mielellinen ihminen itsessään on.
VastaaPoistaEhkäpä lisääntyvä maahanmuutto auttaa ratkaisemaan nuorison kankeuden. Laskelmien mukaan tarvitsemme noin 60000 uussuomalaista vuodessa, jotta pyörät pysyvät pyörimässä.
VastaaPoistaEnnen kaikki oli paremmin – hyvinvointivaltio tuhoaa lapsensakin
VastaaPoistaKävin noin 12 vuotta sitten vanhassa kansakoulussani, joka silloin oli enää peruskoulun ala-aste. Keskustelin koulun opettajan kanssa ja hän kertoi, etteivät lapset enää osaa kulkea eikä juosta. Siis paljon ennen nyt julkaistuja tutkimuksia.
Hänen kokemuksensa mukaan syinä olivat tietokoneet sekä se, että lapset tuodaan kouluun autoilla, vaikka matka olisi vain kilometri.
Hiiden koulussa tuotiin taksilla kouluun lapset, jotka asuivat yli 5 km koulusta. Kaikki muut tulivat kävellen, juosten, polkupyörällä tai hiihtäen.
Meillä ei ollut edes televisiota, minkä takia olimme aina ulkona. Umpihangessa mentiin kouluun, vaikka autot eivät päässeet kulkemaan kolmeen päivään. Kukaan lapsista ei ollut ylipainoinen. Eikä mitään allergioita ja ruokaestoisia ollut.
Hyvinvointivaltion tavoittelu oli pahinta, mitä suomalaisille voitiin tehdä. Siitä tehtiin aivan liian hyvä. Ei ole ihmisoikeus, että jokaiselle jostain hiekkaerämaasta tulleen lapsellekin pitää saada kännykät. Tuhoamme hyvinvoinnilla paitsi omat myös tänne tulleet lapset.
Opettaja puhui juuri siitä, etteivät osaa kulkea metsissä. Ei sen selvittämiseen mitään suuria tutkimuksia olisi tarvittu.
PoistaTuodaan kouluun autolla joo, kun iltapäivälehdet ovat pelotelleet vanhemmat kaiken maailman pedofiileillä. Onhan niitä tietysti aina jokunen, myönnetään...
PoistaKaiken huipuksi tulijat opetetaan alusta alkaen elämään sos. turvalla. Täysin pimeää!
PoistaEn tiedä, onko Helsingin Landbossa oleva päiväkoti poikkeus, mutta siellä aivan kaikki lapset vietiin läheiseen "puolen hehtaarin" metsään sännöllisesti leikkimään ja tutustumaan luontoon, kuten myös meidän lapsenlapsemme. Kaikille ryhmille oli annettu luontohenkiset nimet, kuten "Metsäkarhut" tai muut vastaavat, ja erittäin suurella innolla he esittelivät, mitä siellä oli puuhailtu, ja millaosia kasveja siellä kasvoi.
VastaaPoistaNiinpä nyt tyttärenpoikani harrastaa suunnistusta ja jousiammuntaa ja tyttärentytär ratsastusta, joihin innostuksen katson osittain saaneen alkunsa noista metsäleikeistä.
Lisää vain tällaista luontoon perehdyttämistä kaikkiin päiväkoteihin ja kouluihin, niin hyvä tulee.
Luonnossa lapsena liikkuminen lisää tunnetusti vastuskykyä allergioihin. Vielä paremman saa maatilalla eläinten parissa.
PoistaLapsuudessa asuin maaseudulla josta oli 15 kilometriä kansakouluun, järven yli veneellä tai kävellen 9 kilometriä. En ikinä käyttänyt autokyytejä vaan, kävellen, pyöräillen, veneellä menin kaikki koulumatkani. Ihan ensimmäisestä koulupäivästäni alkaen. Aamulla piti herätä 4 aikaan että ehti aamupalan syödä ennen lähtöä.
VastaaPoistaJa minä hiihdin kouluun kesät talvet :)
PoistaEhkä kuulosti oudolta, mutta kaikki oli totta mitä kirjoitin. Toki, olisin kyllä halunnut että olisi ollut muita mahdollisuuksia mennä kouluun, mutta kun kaikilla oli muuta tekemistä tilalla eikä ollut mitään muuta mahdollisuutta kun rämpiä itse kouluun tavalla tai toisella.
PoistaMissä kaupungissa voi harrastaa liikuntaa luonnossa. Kaikki ulkoilualueet ovat jossain reuna alueilla, ei tasainen pinnoitus sovellu juuri mihinkään. On tietenkin joitain liikuntahalleja ym. , mutta ne ovat varmaankin varattu seuroille. Ja ne maksavat, 1-2 kertaa viikossa niin käynti kerrat maksavat 50-100 euroa. Tuskin kaikilla vanhemmilla on siihen varaa, toiset voivat tietenkin viedä lapsensa vaikka ratsastustallille ym.
VastaaPoistaTäällä maalla asia on eri, metsäpolut alkavat 200 m päästä, ja talvella ladut ehkä 500 m päästä.
Itselle riitti lapsena Lähiön "metsä" ja ranta 3- 8min. etäisyydellä.
VastaaPoistaMuistanpa erään herran vuosituhannen vaihteesta. 94-vuotias puujalkainen mies hakeutui vastaanotolleni tasapainovaikeuksien vuoksi. Nämä ilmenivät siten, että maastossa liikkuessa oli entistä vaikeampi pysyä pystyssä.
VastaaPoistaOnneksi ei erektiovaivan takia.
VastaaPoistaMinunkin vastaanotolleni hakeutui vuosituhannen vaihteessa eräs 94-vuotias puujalkainen mies.
VastaaPoistaHän valitti, ettei enää pystynyt heittämään vettä.
Totesin hänen heittäneen jo kaiken.
Minullekin tuli vastaanotolle 94-vuotias, jolta kysyin ajattelemattomasti jo täydessä odotushuoneessa käynnin syytä, johon hän vastasi kovalla äänellä, että "ei tuu kusta"! Selitin kuiskaten, että jos on kysymys noin niinkuin henkilökohtaisemmasta vaivasta, voi vastata vaikka, että on korvassa vikaa, ja selittää tarkemmin vaivan laadun vastaanottohuoneessa.
PoistaSeuraavalla käynnillä olin jo unohtanut edellisen keskustelun, ja kysyin taas, että mikä on vaivana, johon tuli vastaus, että on korvassa vikaa, Kun (edellisen tapaamisen unohtaneena) kysyin, että no minkäslaista vaivaa, niin potilas vastasi suureen ääneen, että "ei tuu kusta"!