Helsingin Sanomissa oli juttu taloustieteen nobelisteista, joiden mukaan maahanmuutto ei laske kantaväestön palkkoja kuten perussuomalaiset ovat usein väittäneet. Esimerkkinä tämän asian väittäjistä mainitaan Riikka Purra ja syistä liian suppea kuva taloudesta puhtaasti kysynnän ja tarjonnan seurauksena.
Intialais-ranskalaisen nobelistipariskunnan mukaan käy itse asiassa päinvastoin. Maahanmuuttajien saapuessa he synnyttävät kulutusta ja sitä kautta syntyy uusia työpaikkoja, jotka miehitetään kantaväestöön kuuluvilla. Näin alkuperäisen väestön tulostaso nousee ja samalla heikkopalkkaisimmat työt miehitetään maahanmuuttajilla.
Väitteensä tueksi nobelistit esittivät HS:ssa aiemmin uutisoidun tutkimuksen, jossa köyhimpien tanskalaisten oli osoitettu hyötyneen maahanmuutosta. Tosin tuossakin tutkimuksessa sellaiset tanskalaiset, joiden osaaminen ei poikennut maahanmuuttajista kärsivät. Eivätkä sen tulokset tarkoittaneet, että pakolaiset olisivat hyödyttäneet Tanskaa taloudellisesti. Eikä näitä varaumia mainittu tämän päivän jutussa.
Nobelistien toinen esimerkki koski reilun sadan vuoden takaista Yhdysvaltoja, jonne saapui paljon siirtolaisia Euroopasta. Myös silloin paikallisten ihmisten asema koheni tulijoiden lisätessä talouskasvua ja ottaessa vastaan kaikkein vähäpätöisimpiä töitä. Tässä tapauksessa ei ole vaikea uskoa käyneen juuri näin, sillä kenenkään vaihtoehtona ei liene ollut jääminen sosiaalituen varaan.
Nobelistien mielestä maahanmuuttoa on hämmästyttävän vähän. Heidän mukaansa syynä on kotipaikan jättämisen vaikeus, minkä takia ihmiset lähtevät liikkeelle vain pakon edessä. Esimerkistä kävivät karjalaisevakot, jotka kotipaikoistaan vieraantuneina ja asutustiloille siirrettyinä olivat sotien jälkeen kotiseutujensa viljelijöitä hanakampia luopumaan maataloudesta. Ja menestyivät näin tehdessään taloudellisesti.
Tämä pitänee paikkansa, mutta tärkeimpänä syynä on varmasti ollut se, että evakoiden asutustilat sijaitsivat usein sellaisilla paikoilla, jotka eivät olleet aiemmin kelvanneet viljelykselle - toisin sanoen maatalouden kannalta huonommilla paikoilla. Siten yhteiskuntarakenteen muuttuessa heille tuli lähdön pakko ennen kuin viljavampia maita viljeleville. Näitä reaalimaailman selityksiä evakoiden muuttohaluille kohti kaupunkeja ei mainittu HS:n jutussa.
Lopuksi vielä pari kritiikin sanaan nobelistien näkemyksille (tai ainakin HS:n siitä esittämälle versiolle).
Ruotsi on hyvä esimerkki tässä asiassa. Maahanmuuton seurauksena siellä on kantaväestön parissa lähes täystyöllisyys.
Siten ainakin aiemmin työtön väestö on hyötynyt maahanmuuttajista bruttotuloilla mitaten. Tosin vastineeksi he ovat joutuneet elättämään valtavan joukon maahanmuuttajataustaisia työttömiä, joilla on verotuksen kautta epäsuora vaikutus kantaväestön tulotasoon.
Lisäksi on syytä huomata, että aivan viime aikoina ruotsalaisten työttömyysaste on noussut jopa korkeammaksi kuin maahanmuuttoon huomattavasti nihkeämmin suhtautuneiden ja lähtökohtaisesti entistä emämaata köyhempien suomalaisten.
Samalla Ruotsi on muuttunut taistelevien maahanmuuttajayhteisöjen sotatantereeksi, vaikka asiasta ei juuri Suomen valtamediassa puhutakaan. Tosin tänä aamuna HS teki aiheeseen liittyen pienen jutun mainitsematta sanakaan ammuskelun osapuolien taustoista - tai muista vastaavista tapauksista.
Myös Suomessa maahanmuuttajien työttömyys- ja rikollisuusaste erityisesti väkivallan ja seksuaalirikosten suhteen aiheuttaa kantaväestölle taakkaa. Sitä voi tuskin pitää etnisesti suomalaisten etuna, vaikka epäilemättä tämän kehityksen seurauksena heille onkin avautunut siivoamista parempia työpaikkoja Kelan tiskeiltä ja vankeinhoidosta. Sekä tietenkin myös maahamme aiemmin saapuneille maahanmuuttajille tulkkeina ja muina maahanmuuton takia tarpeellisina työtehtävinä.
Näillä perusteilla uskallan olla eri mieltä HS:n jutussa mainitsemien nobelistien näkemyksen kanssa maahanmuuton yksiselitteisestä auvoisuudesta vastaanottavalle väestölle. Itse asiassa uskon, että mahdollinen maahanmuuton hyöty tai haitta liittyvät vahvasti tulevan väestön laatuun. Ja siksi haastan nobelisteja tai muita alan tutkijoita selvittämään eri maahanmuuttajaryhmien välisiä eroja kantaväestön kannalta.
Hyvä tutkimuksen aihe olisi esimerkiksi Suomeen 1970-luvulta saapuneiden chileläisten tai vietnamilaisten pakolaisten ja myöhemmän kansainvaelluksen mukana tulleiden somaleiden ja irakilaisten maahanmuuton aiheuttamat erot yhteiskuntaamme ja sen vaurauteen? Sekä se, mistä syistä nuo erot mahtoivat johtua? Ja mitä johtopäätöksiä meidän tulisi niistä tehdä?
Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Esimerkin olematon voima
Maahanmuuttokissa vaanii myös postissa
Turussa 1,8 miljoonaa euroa kantaväestön syrjintään
Usein ymmärtämistä auttaa liioittelu. Jos Suomeen tuodaan miljardi kehitysmaalaista, kantaväestö saa puurtaa 24/7, mutta hyvinvointi on mennyttä.
VastaaPoistaHieno intialais-ranskalainen teoria, mutta ei tunnu toimivan käytännössä Suomessa. Meillähän myös ns. työperäiset tulijat ovat hyvin lyhyen ajan jälkeen kortistossa, puhumattakaan humanitaarisista maahanmuuttajista. Jos jotain työllistymistä tapahtuu, se tarkoittaa kaikenlaisten tulkkien, deradikalisoitsijoiden ja kotouttamisassistettien virkoja, jotka maksetaan yhteiskunnan verorahoilla. Tai taksi- tai bussikuskeja, jotka vievät työt kantasuomalaisilta. Kuuden euron pizzeriat ja kympin parturit eivät kauan työllistä, ellei sitten tuomareita eri oikeusasteissa.
VastaaPoistaMiksihän juuri ne uudet muualta tulevat tuntuvat aiheuttavan hyviä seurauksia yhteiskunnalle, mutta eivät ne jotka jo valmiiksi ovat täällä kortistossa tai Kelan mannekiineina. Mikä on se kriittinen massa tulijoita, jonka jälkeen seuraukset muuttuvat positiivisiksi, kun tähän saakka tulleista on pelkkää rahanmenoa ja riesaa ?
Ei taloustiede ole mikään tiede. Kun uuden ajan uudet rationaalisuuden laadut alkoivat vaikuttaa, toki talousajattelukin yritti apinoida syntyvien erityistieteiden malleja, mutta perustavanlaatuisissa jäsennyksissään se jäi kesiaikaiselle ptolemaiolaiselle kannalle -- eli talousajattelussa realiteetit asetetaan talousmaailman keskipisteestä, ns "taloudellisesta toimijasta" käsin, mikä ei mahdollista tieteellisen ajattelun tarvitsemaa objektivaatiota.
VastaaPoista"Raha" yrittää olla yhtä aikaa sekä suure että mittayksikkö, ja tosiasiassa "rahassa" jäikin elämään vain pohjimmiltaan uskonnollislaatuinen kaikkivoipaisuuskuvitelma. Talousajattelumme on olemuksellisesti uskontoa, taloususkonto on uuden ajan maailman uusi valtauskonto. Usko aineellisen tarpeentydytyksen loputtomaan lisääntymiseen on oma versiomme iankaikkisuudesta.
Koska raha on numeerista, ja numeerinen näennäisaksaktius noituu tehokkaasti ymmärryksemme -- kuten yliyleistävä käsitteenmuodostus tuppaa tekemään (Wittgenstein) -- harhakuva taloudesta tieteenä on vahva. Todellakin, jopa Nobel-palkintoja jaetaan, ja talousoppineita kuunnellaan ikään kuin heillä olisi tarjottavanaan jotain samanlaista todellisuudenhallintaa kuin luonnontieteilijöillä on ollut.
Elämme aikaa jolloin ajattelevan yksilön on vaikea ellei mahdotonta orientoitua aikalaisajattelun mammuttimaiseen harhaisuuteen. Rasisteja jahdataan kuin aikanaan noitia, ja usko numeeriseen rahaan on vankempaa kuin keskiajan hulluimmat jumalatodistelut.
Jari Tervo, joka aikamme rohkeana kirjallisena intellektuellina on kyhännyt tv-sarjan Mauno Koivistosta -- ja joka uskaltaa nakata raamatun tv-viihdeohjelmassa olkansa yli lattialle mutta ei toista samaa temppua koraanilla, vaan haukkuu "ennakkoluuloisia persuja" -- voisi olla sopiva mies palkittavaksi seuraavana talouden nobelistina. Ehkä HS voisi tuosta nostattaa kansanliikkeen: Nobel Tervolle ja kauttansa Koivistolle!
Maahanmuuttaja, olkoon laadultaan (inssi, duunari jne) mikä tahansa, tyytyessään alkuun taikka pidempäänkin niihin kantasuomalaisille kelpaamattomiin töihin, hän palkkaveroa maksaessaan nostaa Suomen bruttokansantuotetta, mikä taas antaa resursseja perustaa uusia yrityksia eli palkoiltaan parempia työpaikkoja, joihin paremman Suomen kielentaidon omaavat ovat etusijalla. Näin se menisi jos vain annettaisiin markkinoiden toimia. Selkeä viesti nobelisteilta! Lets make it happen! Globaalisaatiota voi viivästää mutta ei perua. Viivästäminen vain vie Suomea entistä kurjempaan tilaan.
VastaaPoistaJeps, ensinnä pitää romuttaa nykynen sosiaaliturva, jolloin nämä maahantunkeutujatki joutuu tekeen töitä tai kuoleen nälkään ..
PoistaKirjoitin aikanaan hyvin kotoutuneista somaleista, joiden menestys perustui juuri tähän.
Poista"Globaalisaatiota voi viivästää mutta ei perua."
PoistaTuo on sitä ylikansallisia feodaaliherrojaan kumartavien rikollisten maanpetturi-poliitikkojen näitä tukevan valheellisen valtamedian julistamaa "virallista totuutta". Tarkoitukseni ei kuitenkaan ole puolustella meille tunkeutuneita elintasopakolais- tai muita loisia, jotka haluvat elää vapaamatkustajina veronmaksajien kustannuksella:
"Hidden Criminals Rule the Earth
Globalisation is the Path to Complete Dictatorship..."
http://finalwakeupcall.info/en/2019/09/25/hidden-criminals-rule-the-earth/
*
"Forbidden History: Prehistoric Technologies, Extraterrestrial Intervention, and the Suppressed Origins of Civilization
Challenges the scientific theories on the establishment of civilization and technology
• Contains 42 essays by 17 key thinkers in the fields of alternative science and history, including Christopher Dunn, Frank Joseph, Will Hart, Rand Flem-Ath, and Moira Timms..."
https://www.amazon.com/Forbidden-History-Technologies-Extraterrestrial-Intervention/dp/1591430453/ref=sr_1_2?crid=1KGY73XHU375D&keywords=forbidden+history&qid=1577467746&sprefix=forbidden+history%2Caps%2C248&sr=8-2
*
"Salaliittoteorioita"?
"“Conspiracy Theory”: Foundations of a Weaponized Term Subtle and Deceptive Tactics to Discredit Truth in Media and Research
First published by Global Research in 2013, this pathbreaking analysis by Professor James Tracy shows how the term “conspiracy theory” is being used to label critical analysis and dissenting viewpoints..."
https://www.globalresearch.ca/conspiracy-theory-foundations-of-a-weaponized-term/5319708
Jos taloustiede olisi tieteellistä tiedettä, niin kyllähän sen nyt olisi luullut pystyvän tunnistamaan ennalta merkit ja estämään etenkin suurten taloudellisten kaaosten synnyn. Siihen kykeni kaaoksen jo ollessa meneillään ex presidenttikin, joskin lääkkeet hoitoon olivat... no vähintään mielenkiintoiset.
VastaaPoistaSO tuossa ylempänä ehdotteli Tervolle talousnobelia. Nyt taitaa olla kuitenkin niin, että kirjallisuuden Nobel on menossa Tervolle. Hänhän on kirjoitellut ainakin paksumpia kirjoja kuin nobelisti Bob Dylan. Nillä voi toki heittää yliolan vaikka vesilintua.
Wikipedian mukaan "tiede tarkoittaa todellisuuden ilmiöiden ja niiden välisten suhteiden järjestelmällistä ja arvostelevaa tutkimista sekä sen avulla saatua tietojen jäsentynyttä kokonaisuutta. Tieteen tehtävänä on selittää ympäröivää maailmaa ja sen ilmiöitä. Tieteellinen tutkimus on järjestelmällistä ja järkiperäistä uuden tiedon hankintaa, mutta myös aikaisemman tieteellisen tiedon päälle rakentamista sekä selitysten ja ennustusten todentamista. Tieteen tarkoituksena on kertoa ympäröivästä maailmasta varmoja totuuksia ja tieteen pyrkimyksenä on muuttaa maailma kielelliseen muotoon selittämällä todellisuutta tosien väitteiden avulla, jotta ihmiset voisivat ymmärtää todellisuutta ja siirtää tieteelliseen tietoon perustuvaa tietämystä toisilleen toden kommunikaation avulla. Monet teknologiat ja tekniikat perustuvat tieteellisen tietoon. Tieteellinen tutkimus perustuu pääsääntöisesti muiden aikaisempiin tutkimustuloksiin, mikä tarkoittaa lähteiden käyttöä tutkimustyössä."
PoistaEdelle kopioimastani selityksestä puuttuu yksi erittäin oleellinen - ja ehkä jpa se kaikista keskeisin - seikka eli pyrkimys totuuteen eli ennakkoon asetettujen pyrkimysten (paitsi pyrkimys tuottaa mahdollisimman objektiivista tietoa) välttäminen.
Se, ettei taloustiede (vielä) ole onnistunut tehtävässään kovin hyvin ei tarkoita ettei se olisi tiedettä. Mutta se tarkoittaa, että tuon tieteen taso on hyvin huono. Se voi johtua monenlaisista seikoista kuten esimerkiksi siitä, etteivät alan tutkijat ole ymmärtäneet tuon ennakko-oletuksista luopumisen merkitystä (eli sitä, ettei tutkijoiden objektiivista totuutta hakiessaan pitäisi ajatella oikeistolaisesti, liberaalisti, vasemmistoilaisesti, uskonnollisesti, ekologisesti jne...).
Minä tarkoitin varmaan samaa ilmaisulla "tieteellistä tiedettä"...
PoistaMitenkähän tämä sopii Intialais-ranskalaisen nobelistipariskunnan teoriaan:
VastaaPoista"Hampuri käyttää pakolaisiin miljardi euroa vuodessa",
https://www.kansalainen.fi/hampuri-kayttaa-pakolaisiin-miljardi-euroa-vuodessa/
Ajattelemisen aihetta antaa tämäkin:
"Kuinka maahanmuutto pelastaa Suomen työllisyyden?",
http://jukkahankamaki.blogspot.com/2017/12/kuinka-maahanmuutto-pelastaa-suomen.html
ja tämä talousasiantuntija Pauli Vahteran selvitys:
"Maahanmuuton hinta 3,2 miljardia euroa" [vuodessa],
https://blogit.iltalehti.fi/pauli-vahtera/2019/03/05/maahanmuuton-hinta-32-miljardia-euroa-1-3-taustaa/
Brysselin Pravdan takapirun Antti Herlinin Bilderberg-agendaan kuuluu kansallisvaltioiden tuhoaminen Uuden maailmanjärjestyksen tieltä ja siihen sopii kehitysmaalaisten elintasopakolaisten vapaa massainvaasio hyvin.
Kalergi-suunnitelma
Tästäkin maamme afrikkalaistamista ajava Brysselin Pravda vaikenee:
Poista"Ruotsin kunnat ovat ajautuneet kriisiin rajun maahanmuuton vuoksi – ”Ratkaisu on pakolaisten kotiuttaminen”",
https://www.kansalainen.fi/ruotsin-kunnat-ovat-ajautuneet-kriisiin-rajun-maahanmuuton-vuoksi-ratkaisu-on-pakolaisten-kotiuttaminen/
Kalergi-suunnitelma
Onko kukaan tarkistanut mitä nobelistit oikeasti ovat sanoneet vai luottavatko kaikki Pravdaan tai johonkin muuhun vastuulliseen tiedotusvälineeseen? Sinänsä saattaa kyllä olla totta, että "maahanmuutto ei laske kantaväestön palkkoja." Tässä ei siis oteta kantaa esimerkiksi kantaväestön työllisyyteen.
VastaaPoista"...syntyy uusia työpaikkoja, jotka miehitetään kantaväestöön kuuluvilla."
Epäilemättä syntyy, mutta niin varmasti myös kuolee. Talous on dynaaminen järjestelmä. Samoin kuin esimerkiksi ilmastotieteessäkin on katsottava tasetta eli hiilidioksidikonsentraatiota eikä vain päästöjä ja nieluja, ei taloustiedekään voi toimia ilman taseen tarkastelua.
"Näin alkuperäisen väestön tulostaso nousee..."
Siis nouseeko työllisten tulotaso vai myös työttömien?
"Maahanmuuton seurauksena siellä on kantaväestön parissa lähes täystyöllisyys."
Miten näin on voitu päätellä? Ruotsi on talouselämältään aivan erilainen kuin Suomi. Ensinnäkin Suomi kuuluu euroalueeseen.
Aivan maalaisjärjellä voi päätellä ja tohtii sanoa, että ei toimi Suomessa - meillä se vain on eri asia. Suomen talous on täysin riippuvainen viennistä ja tuonnista sekä näiden taseesta. Jos meillä ei ole vietävää, emme voi myöskään tuoda. Mitä vietävää "maahanmuuttajat" eli käytännössä kolmansista maista tulevat, jotka eivät ole kotimaissaankaan pärjänneet, voisivat meille tuoda? Jos aiot vastata, että työvoimaa, käy lukemassa työpaikkailmoituksia paikat.te-palvelut.fi:ssä. Yksi esimerkki niistä harvoista töistä, joihin pääsee ilman osaamista, ovat varastotyöt. Niihinkin tosin vaaditaan yleensä hyvää fyysistä kuntoa. Viron ministeri Helmen kommentti kassatytöstä on tulkittu väheksynnäksi, mutta tosiasiassa tuohonkin työhön päästäkseen pitää Suomessa olla vähintään tradenomin tutkinto. Ei Suomen työelämässä ole kenelläkään käyttöä toistaitoisille. Eivätkä Suomen kotoperäiset työttömät yhtäkkiä muutu kelvoksi työvoimaksi, vaikka kysyntä kasvaisikin maahanmuuton vuoksi. Heidän taitonsa ovat edelleenkin väärät ja heidän työkykyvajauksensa tallella. Ja ainakaan emme voi alkaa viedä pitsaa, kebabbia emmekä parturointia. Tulijoiden pitäisi pystyä kontribuoimaan teknologian korkeimmalla tasolla, jotta he oikeasti synnyttäisivät jotain uutta vietävää nykyisten lisäksi. Muuten Suomella on edessä kehitysmaalaistuminen tai jokin ihmeellinen rakennemuutos, jossa palataan 1800-luvun teolliseen aikaan, jossa on valtavasti manuaalista työtä kouluttamattomalle työväelle.