Niistä uutisoi esimerkiksi Helsingin Sanomat seuraavasti: "Suomalaisyritykset kertoivat sarjassa hyviä uutisia: UPM:ltä loistotulos, Valmetin tilauskanta ennätyksessä". Yle oli vähän varovaisempi, mutta otsikoi kuitenkin positiivissävyisesti "Tulospäivä: Kemira yllätti, Nesteen voittokulku uusiutuvilla jatkui, sellun hyvä menekki piti metsäfirmat iskussa".
Hallitusta parhaillaan kokoava Antti Rinne (sd) ja monet muut poliitikot ottivat tiedon sellutehdasinvestoinnista tyydytyksellä vastaan. Tuohan se vientisektorille lisävoimaa ja ihmisille hyväpalkkaisia työpaikkoja.
Ottaen huomioon viime aikojen ilmastonmuutoskeskustelun on tehtaan kritiikki ollut ainakin toistaiseksi varsin laimeaa. Voisin kuvitella, että kaikki suomalaispuolueet Perussuomalaisia lukuun ottamatta muotoilisivat tekstin, jossa muistutettaisiin sitoutumisesta kasvihuonekaasujen rajoittamisesta siten, että globaalin ilmaston lämpeneminen jäisi 1,5 asteeseen.
Itse näen asian siten, että Metsä Groupin tehdassuunnitelma on nyt sellainen iso realiteetti, jossa kestävyyden eri osa-alueet lyövät toisiaan vahvasti korville. Viennin arvo ja työpaikat lisäävät taloudellista ja myös sosiaalista kestävyyttä. Sen sijaan puiden tarkka hyötykäyttö on haaste ekologiselle - ja pohjoiseen sijoittuessaan ehkä myös aavistuksen saamelaisten kulttuuriselle - kestävyydelle.
Mistä siis löytyy se poliitikko, joka kertoo kemiläisille ja maan pohjoisosien metsänomistajille ja metsäammattilaisille vastustavansa heidän tulevaisuutensa kannalta merkittävää investointia koska se vaarantaa ilmastonmuutoksen vastaiset tavoitteet? Tavoitteet, joiden vaikutus ilmaston lämpenemiseen on parhaimmillaankin promilleluokkaa.
Nähtäväksi jää löytyykö pelin avaaja vihreistä kansanedustajista vai kenties vasemmistoliittolaisista. Tai tulisiko se yllättäen keskustalaisten tai kokoomuslaisten piiristä? Ellei sitten joltain rohkealta demarilta, ruotsalaiselta tai peräti kristilliseltä poliitikolta? Ja miten se vaikuttaa hänen puolueensa kannatukseen eurovaaleissa ja/tai mielipidetiedusteluissa.
Aiempia ajatuksia samasta aiheesta:
Metsien kasvusta ja ilmastohistoriasta
HS linjasi metsäpoliittisen uutisointinsa
Kumpi ompi pahempi: ilmastonmuutos vai sen ehkäisy?
”Mistä siis löytyy se poliitikko, joka kertoo kemiläisille ja maan pohjoisosien metsänomistajille ja metsäammattilaisille vastustavansa heidän tulevaisuutensa kannalta merkittävää investointia koska se vaarantaa ilmastonmuutoksen vastaiset tavoitteet?”
VastaaPoistaEikös sellutehdas pikemminkin edistä ilmastonmuutoksen vastaisten tavoitteiden toteuttamista? Metsästä otetaan puuta joka keitetään selluksi joka viedään jonnekin. Selluun sitoutunut ja varastoitunut hiili siis kuskataan jonnekin. Tilalle kasvaa uutta puuta, joten metsä toimii edelleen hiilinieluna. Sellutehtaan käyttämä energia saadaan siitä samasta puusta. Se on siis uusiutuvaa energiaa ja sellutehdas tuottaa enemmän energiaa kuin käyttää, joten uusiutuvan energian tuottajana se on tältäkin osin ilmastotavoitteiden edistäjä.
Tuosta edellä olevasta riippumatta en hetkeäkään epäile, etteikö meiltä löytyisi liuta poliitikkoja jotka ovat sitä mieltä, että kyllä sellutehtaan tekeminen on taas yksi askel kohti tuhoa ja turmiota ja ovat valmiit sitä vastustamaan, kun vain sovelias tilanne tulee ja muilta puuhasteluiltaan ehtivät.
Noinhan sitä luulisi, mutta kyllä meillä on joukoittain varteenotettavia tutkijoita, joiden mielestä metsien käyttöä pitäisi rajoittaa nimenomaan selluntuotannon osalta.
PoistaBiotuotteita voitas varmaan tehdä myös muustaki kuin metsäpuusta, esimerkiksi vaikkapa turvetuotannosta vapautuu valtavia aluetia muuhun käyttöön, joilla voitas aivan hyvin kasataa biomassaa ja käyttää siihen vaikkapa yhdyskuntajätettä ravinteina ..
VastaaPoistaPeriaatteessa kyllä. Yhdyskuntajätteen käyttöä rajoittavat kuitenkin jotkin niiden sisältämät haitalliset yhdisteet.
Poista"Metsästä otetaan puuta joka keitetään selluksi joka viedään jonnekin. Selluun sitoutunut ja varastoitunut hiili siis kuskataan jonnekin. Tilalle kasvaa uutta puuta, joten metsä toimii edelleen hiilinieluna."
VastaaPoistaPuun kuljetus tehtaaseen vaatii sekin aika paljon energiaa. Mutta paljon riippuu tietysti siitäkin, mihin se sellu sitten käytetään. Ja siihen sellutehtaan perustajat eivät juuri voi vaikuttaa.
Jos siitä tehdään mainoslehtisiä, jotka jaetaan joka postiluukkuun ja heitetään saman tien roskiin, ei niistä juuri hiilinieluksi ole. Kaatopaikalla paperi kaiketi lahoaa nopeammin kuin sen valmistukseen käytetty puu lahoaisi metsässä, jos se olisi sinne jätetty. Ja lahoamisessahan kasvien ilmasta imemä hiili palautuu ilmakehään hiilidioksidina. Puhumattakaan siitä, jos ne käytetään sytykkeiksi.
Toista ääripäätä taas edustaa tapaus, että paperi käytetään kirjojen painamiseen tai asiakirjojen laatimiseen, jotka sitten huolellisesti säilytetään niin kauan kuin suinkin mahdollista. Silloin kirjastot ja arkistot tosiaan toimivat, varsinaisen tehtävänsä ohella, samalla myös hiilinieluina.
Pekka Haavisto ainakin ilmaisi epäilyksensä: https://yle.fi/uutiset/3-10758416?origin=rss
VastaaPoista