Venäjän presidentti Vladimir Putin sai eilisissä vaaleissa yli 76 prosenttia annetuista äänistä, joten hän jatkaa kotimaansa tsaarina tulevinakin vuosina. Muista ehdokkaista Pavel Grudinin sai 11,8 %, Vladimir Zhirinovski 5,7 %, Ksenija Sobtsak 1,7 %, Grigori Javlinski 1,0 %, Boris Titov 0,8 %, Maksim Suraikin 0,7 %, Sergei Baburin 0,6 % kannatuksen.
Koska minimaalisia osuuksia enemmän ääniä saaneista ehdokkaista Grudinin oli kommunistien ja Zhirinovski liberaalidemokraattien ehdokas, herää kysymys Venäläisen demokratian tulevaisuudesta. Onko itäisessä maassamme edellytyksiä todelliselle demokratialle, talouden kehittymiselle ja lähentymiselle länteen?
Vastausta etsittäessä on syytä tutkia vaalien kärkiehdokkaiden poliittista taustaa. Putinin Yhtenäinen Venäjä -puolueen tämän päivän tärkein tehtävä on epäilemättä ylläpitää nykyisen tsaarin valtaa, eli putinismi, eikä moniarvoisen demokratian edistäminen.
Kommunisteista ei tarvinne puhua lainkaan demokratian yhteydessä. Onhan aatteella surullinen ja verinen historia myös itänaapurissamme. Sen sijaan Zhirinovskin Liberaalidemokraatit kuulostaisi nimensä puolesta lupaavalta.
Wikipedian mukaan puolueen tavoitteisiin kuitenkin "kuuluu revansismi, entisten neuvostotasavaltojen uudelleen liittäminen Venäjään sekä Venäjän liittovaltiosysteemin kumoaminen viidestätoista nimitettyjen kuvernöörien hallitsemasta provinssista koostuvalla järjestelmällä". Ei kuulosta demokratian kannalta kovin lupaavalta sekään. Ja kyllähän arvoisa lukijani tietenkin muistaa Zhirinovskin Suomensyöjänä.
Jäljelle jää vaaleista ulos suljettu Aleksei Navalnyi, joka kehotti äänestäjiä boikotoimaan vaaleja. Näin ei kuitenkaan käynyt ainakaan kovin yleisesti, sillä noin 63 % äänioikeutetuista kävi uurnilla sanomassa mielipiteensä.
Summa summarum: Venäjä jatkaa pitkälle tulevaisuuteen putinistisesti mahtailevana puolisuurvaltana, jonka suhteen Suomen ja muun maailman on syytä olla varuillaan. Maan raaka-ainevientiin perustuvan eli kehitysmaatyyppisen talouden jatkaessa eristyksissä venäläiset puolestaan saanevat tulevinakin vuosina ilokseen Putinin sankaritarinoita, mutta elintason kanssa on vähän niin ja näin erityisesti nyt, kun fossiilisten polttoaineidenkin merkitys on ehkä kääntymässä laskuun.
Ei venäläisiä kuitenkaan ole syytä sääliä. Itsepähän ovat johtajansa ja sitä kautta politiikkansa valinneet. Valitettavasti.
Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Mitä muut ajattelevat meistä ja muista?
Ei sananvapaus-, vaan turvallisuuskysymys
Venäjä-dilemma
Minulle on täysin käsittämätöntä ja puistatusta nostattavaa tämä länsimaisen liberalismin palvonta. Yhteiskunta, joka on moisen inhotuksen tuottanut, sietääkin tuhoutua.
VastaaPoistaTuhka tumii Venäjä pysyy pystyssä niin kaun kun raaka-aineista tulee tuloa. Sen talous ei kehity saati kasva ykyisella oliargiaan pohjautuvalla järjestelmällä enää. Toki se on tehokkaampi kuin kommunistinen, mutta se tarkoittaa että varastettavaa on enemmän. Nykyinen eliitti ei voi luopua vallasta kun sen mukana lähtisi muutakin.
VastaaPoistaJoten kansa pidetään kurissa vaientamalla erimieliset ja pitämällä ne hiljaisina. Tuhka tuumii että Venäjä tarvitsee uhkakuvia ja parin "sodan" ylläpito takaa propagandalle sytykettä. Tosin se ei voi joutua "oikeaan" sotaan koska se olisi kallista ja sen voisi hävitä. Historia on näyttänyt että jos häviät sodan silloin yleensä edellinen järjestlmä kaatuu kun sitä ei enää pystytä pitämään pystyssä.
Tuhkaa pelottaa että Venäjä yrittää vetää muita mukanaan tuhoon ettei tarvitse itse romahtaa häpellisesti.
Elämme kiinnostavia aikoja
Länsimaat ovat opettaneet Napoleonin ja Hitlerin johdolla venäläisiä turvautumaan vahvoihin johtajiin ja jopa hirmuhallitsijoihin. Siten Putin tarvitsee uhkakuvia ulkomailta ja länsi tarjoaa niitä auliisti omaa vaalikarjaansa harhauttaakseen. Jopa Suomen kärkipoliitikot arvelevat, että EU-palkkiovirkoihin pääsemistä edesauttaa Venäjän haukkuminen.
VastaaPoistaEhkä villakoiran ydin on USA:n sotateollinen kompleksi, joka perustelee markkinoitaan Venäjä-uhalla. Neuvostoliiton kaatuminen ei siis sittenkään muuttanut mitään, paitsi meillä Paasikiven teesien unohtamisen. Hölmöyksissään wannabe-komissaarimme menevät huutosakkiin mukaan, vaikka eivät tiedä, minkä joukkueen pussiin todellisuudessa pelataan.
Itsehän pääsin Venäjän pelosta tarkalleen ottaen toissa päivänä.
VastaaPoistaKelailin, että kuvittelen että tossa idässä on toinen Ruotsi, hassu valtio eikä sen kummempaa.
oli miten oli, auttoi eikä pelota enää. Johan tässä ehti "pelätäkin" ihan tarpeeksi ja se on avian turha niin tehdä.
Parhaamme maana tehdään, se riittää. Jos pahin tapahtuisi joskus, että sota tulisi ja itsenäisyys otettaisiin, Suomi nousee siitäkin uuteen nouseen ja säilyy maailmankartalla.
No Fear!
Eipä tuo EU:n johto ole lainkaan sen demokraattisemmin valittu kuin Venäjänkään. Olen käynyt melkein kaikissa vaaleissa äänestämässä, ja touhu on mennyt vuosi vuodelta hullumpaan suuntaan. Kun Koivisto valittiin toiselle kaudelle, ajattelin että nopeasti kuusi vuotta kuluu. Nyt on ikävä Koivistoa, kun katselee nykyhallintoa.
VastaaPoistaTäysin kritiikitöntä EU:n palvontaa, monikulttuurisuus-sontaa ja hyvinvointivaltioksi kutsuttua sosialismia tungetaan väkisin. Kansalaisia kytätään ja valvotaan ennen näkemättömän laajasti. Sääntelyä, verotusta ja holhousta kaikkialla enemmän kuin koskaan.
Media on kaiken kukkuraksi ryhtynyt poliitikoiden kaveriksi ja kritiikki on kadonnut kuin pieru saharaan. Poliittisen korrektiuden nimissä kaiken maailman feministit kirkuvat kuin mielipuolet, kun laittomasti maassa olevia palautetaan rajojen yli.
Olenko minä, vai onko maailma, tullut hulluksi?
Eivätköhän kaikki ole tasapuolisesti sekaisin.
PoistaKritiikistaä puheen ollen, ikävä on tullut "vanhoja änkyröitä" Ylen toimittajia SalmÈnia ja sitä Oksalaa, joita penskana tuli tapitettua töllöstä. Grillasivat huolella "broilereita" jos näin voidaan sanoa. Siinä oli keskustelun makua, kunnon vääntöä ja sellaisia " riitoja " että nykymaailmassa jokaisesta mulkaisusta olisi puhjennut " some-kohu ".
Sellaista se maaliman meno nykyään on - suorastaan luokatonta
Lisäyksenä, noiden grillaustenn " asiasisältö " lienee Kumitontusta ollut luonnollisesti kommunistista sosiaali öö p****a. Mutta olipahan sentään edes olevinaan jotain tekemisen meininkiä ,mikä tukee teoriaani että joskus on parempi tehdä suoraan täysilä ja huolella pain p*****ä kuin vetää "nätisti" vuosikymmeniä samalla linjalla. Mielestäni Yle hoiti töttöröinnin kasarilla mallikkaammin kuin tänä päivänä.
PoistaVaaliväittelyt ovat pään silitystä ja henkistä kuhertelua puolin ja toisin. Hampaatonta ja munatonta ja jos joku vähän repäisee, media KAUHISTUU kuin kanahäkissä konsanaan. Sietäisivät saada Salmén Oksala osansa mausteista grillausta hekin!
Tuleeko EU olemaan Venäjää nopeampi! Meinaan, että kumpaan federaatioon Suomi yhdistetään, lol.
VastaaPoistaUskon kyllä, Putin olisi voittanut ilman vilppiäkin, mutta en todellakaan vilpittömiin venäläisiin vaaleihin.
VastaaPoistaOn siellä tsaarina Stalin, Hruštšov, Brežnev, tai Putin, kaikkien kanssa kannattaa kuitenkin olla väleissä.
VastaaPoistaTämä ei tarkoita, että sitä politiikka tarvitsisi erityisemmin kannattaa tai hyväksyä.
Nyt oli huono analyysi professorilta :(
VastaaPoistaTaas oli väärin äänestetty, ja kansa on tyhmä kun tykkää Putinista, heh
Venäläinen puheenvuoro:
Poistahttps://sputniknews.com/russia-elections-2018-news/201803191062693911-putin-russia-arms-race-election/
Minustakin tama analyysi oli Professorilta, kaikella kunnioituksella, pinnallinen, tylsä ja mitäänsanomaton. Tosin piristävää ainaisen mamumasennuksensa seassa.
VastaaPoistaKohtuuden nimissä kehun myös hänen hyviä kirjoituksiaan, joten koen olevani oikeutettu ilmaisemaan tämän, ehkäpä ainoan, negatiivisen palautteen.
Kiitos vaan palautteesta. Niin positiivinen kuin negatiivinenkin ovat tervetulleita kunhan ovat asiallisia. Ja muistetaan, että näiden merkintöjen tarkoituksena on herättää ajatuksia, eikä olla "lopullisia totuuksia".
PoistaKiitos vastauksestanne.
VastaaPoistaNiin Professorin tittelillä kuin kirjoitteletkin, kaikella kunnioituksellani edelleen, pidän hyvin harvoja asioita "lopullisina totuuksina"
Oikeastaan ainoa mihin lopulta uskon, on rakkaus. Siitä aiheestta olisi joskus kiva kuulla vaikka sinunkin ajatuksia blogissasi. :)