perjantai 16. helmikuuta 2018

Brändin arvo

Helsingin Sanomat kertoi tänä aamuna, että Applen älypuhelinbisneksen liikevaihto oli suurempi kuin kaikkien muiden valmistajien yhteensä eli 51 prosenttia. Huikea saavutus, sillä jutun mukaan Applen on tehnyt kolminkertaisesti rahaa jokaista myymäänsä älypuhelinta kohden verrattuna kilpailijoihinsa.

En lähde tässä arvioimaan, ovatko Applen puhelimet kolme kertaa parempia kuin muut. Vastaus on nimittäin arvioimattakin selvä - eivät varmasti ole, eivät ainakaan oman perheeni kokemusten perusteella. Applen kännyköiden toiminta ei tavallisen käyttäjän tarpeiden osalta eroa oleellisesti kilpailijoiden valmistamista laitteista.

Toisin sanoen ne ovat erittäin laadukkaita, jossain määrin omaperäisiä sekä joissain suhteissa parempia ja joissain huonompia kuin kilpailijansa, mutta erittäin hintavia. Liikevaihdon - ja epäilemättä myös liikevoiton - kannalta oleellista eivät siis ole Applen ominaisuudet, vaan ylivoimaisesti muita parempi brändäys.

Apple lieneekin yksi parhaista esimerkeistä siitä, kuinka brändin rakentaminen kannattaa. Taustalla on toki kunnolla toimivan kosketusnäytön lanseeraus vuosia sitten, mutta myös tietokonepuolella tarkoin luotu kuva Daavidina Goljatia eli Microsoftia vastaan taistelevasta sankarista.

Brändäyksen seurauksena Apple on voinut panna puhelimilleen kovan hintalapun, koska sen asiakaskunta on valmis maksamaan puraistusta omenasta kännykkänsä pinnassa enemmän kuin kilpailijansa... hmmh... niin kuka edes muistaa niiden logoja?

Suomalaisittain toki muistamme, että Nokia oli aikanaan kännyköiden valmistuksessa samankaltaisessa asemassa kuin Apple. Se oli brändiykkönen ja tahkosi selvästi enemmän rahaa kuin kilpailijansa.

Suomalaisittain valitettavasti yritys sortui rahanahneuteen ja lähti ylimitoitettuun säästökampanjointiin, minkä seurauksena yhtiön T&K-toiminta halvaantui ja Apple onnistui tuhoamaan suomalaisyhtiön bisneksen kosketusnäytöllään, jota muut seurasivat toimissaan tahmeaksi muuttunutta suomalaisyhtiötä ketterämmin.

Nokia-brändillä on kuitenkin vielä vahvaa vetovoimaa, minkä osoittaa sen nimellä myytyjen HMD-kännyköiden suosio, joka ohitti Googlen ja OnePlussan kännykät loppuvuonna. Erityisen mielenkiintoista oli, että Nokia-brändätyt HMD-puhelimet olivat kolmanneksi myydyimpiä Britanniassa. Venäjällä, Vietnamissa. Lisäksi ne kuuluivat suurimmassa osassa Lähi-idän markkinoita viiden myydyimmän merkin joukkoon.

Edellä kirjoitetun perusteella annankin kaikille yritystoimintaa aloitteleville - tai miksei myöskin suuryrityksillemme - ilmaisen vihjeen. Jos ja kun haluatte yrityksenne tuottavan voittoa, muistakaa että varsinaisen toiminnan ohella taloudellisen menestyksen kannalta keskeistä on brändäys.

Insinöörityön osalta riittää, että tuotteenne (tavara, palvelu tai jokin muu) on samalla tasolla kuin kilpailijoilla, mutta rikastumisen kannalta keskeistä on brändäys. Ilman sitä yritys saattaa kyllä elää, mutta erikoiseksi - ja poikkeuksellisen tuottoisaksi - sen tekee vasta onnistunut brändi.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Apple joutuu oikeuteen, mutta löytyykö todisteita?
Kellon synkkä kaiku
Voisikohan olla...

10 kommenttia:

  1. Mielestäni Nokian suurin virhe oli että Nokia palkkasi henkilöitä (johtopalleille) jotka olivat hississä, mutta eivät tienneet että oliko he matkalla ylös vai alas. Nokian jämähti paikalleen ja muut juoksivat ohi ja kuten tiedetään niin se mikä ei kehity se kuolee pois. On helvetinmoinen ihme että Nokia onnistui tekemään melkein onnistuneen itsemurhan, koska Nokialla oli kaikki mahdollisuudet pysyä kehityksessä mukana. Puhelimissa ja ohjelmissa ei oikeastaan ole tapahtunut mitään kehitystä vuosikausiin ja nyt Nokialla olisi kokonaisen omenan paikka kehittää kännyköitä ja ohjelmia, mutta siihen tarvitaan johtoa joka pysyy kehityksessä mukana. Oma käsitykseni on että tekoäly tulee olemaan suuri tekijä seuraavan polven kännyköissä ja jos Nokia ei ole mukana tässä kehityksessä niin silloin Nokian itsemurha on onnistunut itsemurha.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nokia ei enää tee kännyköitä, vaan on ainoastaan luovuttanut brändinsä käyttöön. Tekoälyn merkityksestä olen vakuuttunut, enkä pelkästään kännykkäbisneksessä.

      Poista
  2. Applen vahvuus on turvallisuus, pitkä tuki tuotteille ja erittäin kattava yhteensopivuus niin eteen- kuin taaksepäinkin. Kun tämä on vielä kruunattu helppokäyttöisyydellä ja tyylikkyydellä, korkeammasta hinnasta on valmis maksamaan.

    -T

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Siitähän tuossa kirjoitin. Brändistä ja sen vaikutuksista.

      Poista
  3. Laadusta puheen ollen, Safarilla tähän blogiin kirjoitetut kommentit katoavat taivaan tuuliin... :)

    -T

    VastaaPoista
  4. Proffa, olen ollut siinä käsityksessä että Nokia, vaikka ei tee enää kännyköitä, niin kuitenkin on mukana kehittämässä esimerkiksi ohjelmia!

    VastaaPoista
  5. Brandi ei tule tyhjästä. Olen Suomen ensimmäisiä Macintosh käyttäjiä vuodesta 1985. Mac oli vuosikymmenen aikaansa edellä. Ostin Macin heti sen nähtyäni, koska se oli niin ylivoimainen ominaisuuksiltaan. Myös iPod, iPhone ja iPad olivat aikaansa edellä. Jouduin käyttämään töiden takia vuosia Windows-koneita ja totesin niiden olevan käyttäjän kannalta huonosti toteutettuja, vaikka ohjelmat sinänsä olivat samoja kuin Macissakin.

    Brandia ei voi tehdä tyhjästä. Pitää olla jotain ylivertaista, josta tulee brandi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen käyttänyt sekä Applen että kilpailijoiden tietokoneita ja kännyköitä itsekin jo 1980-luvulla, eli luulen tietäväni aika hyvin mistä kirjoitin. Apple on laadukas kännykkä, mutta ei yksiselitteisesti kilpailijoitaan parempi, eikä varsinkaan kolme kertaa parempi. Mutta siinä olet oikeassa, ettei brändiä voi luoda tyhjän päälle. Kuten totesin, on sen oltava vähintään samalla tasolla kuin kilpailijoilla. Tahdoin vain sanoa, että brändillä voi luoda sellaista lisähintaa (ja paljon), mitä ei pelkällä insinöörityöllä voida saada aikaiseksi. Ja siinä Apple on onnistunut loistavasti.

      Poista
  6. Tulipa mieleeni vielä.

    Ostin joskus vuoden 2013 tienoilla Applen isonäyttöisen iMac:n. Hieman yli kahden vuoden kuluttua (takuun rauettua) siitä hajosi kovalevy, joka sattui olemaan vielä erityisen kallis kolmen teran ns. Fusion Drive.

    Korjauslaskuksi tuli 477€, joka jäi karvan verran kotivakuutuksemme omavastuun (500€) alle.

    Pari kuukautta tämän jälkeen sain Applelta yllättäen sähköpostia: kovalevyissä oli tyyppivika. He tarjoutuivat maksamaan kovalevyni vaihdon, tai jos olin jo ehtinyt sen korjauttaa, he halusivat maksaa korjauslaskun.

    En siis ollut ottanut Appleen millään tavalla yhteyttä asian tiimoilta, vaan kontakti tuli puhtaasti heidän puoleltaan.

    Korjauskuitti oli kuin olikin tallessa ja lähetin siitä ottamani kuvan Applelle sähköpostitse yhteystietojeni kera. Parin kuukauden päästä tililleni putkahti 477€.

    En tässä nyt sen enempää viitsi latoa ylisanoja Applen asiakaspalvelusta. Eiköhän tarina kerro kaiken olennaisen.

    -T

    VastaaPoista
  7. Olisikohan Applen brändissä myös kyse eräänlaisesta sosiaali-psykologisesta brändäyksestä? Että Apple on onnistunut luomaan psykologisen ilmiön siitä, että ostamalla Applen tuotteen ostat sosiaalista statusta ja kuulut tietynlaiseen joukkoon? Eräänlainen ns. Veblenin hyödyke siis.

    VastaaPoista

Kommentointi tähän kirjoitukseen on vapaata ja toivottavaa, mutta (toivottavasti) syntyvien keskusteluketjujen seurantaa helpottaisi, mikäli käytettäisiin nimimerkkejä tai nimeä. Pyydän myös noudattamaan kaikissa vastineissa hyviä tapoja ja asiallista kieltä. Valitettavasti tämä asia karkasi käsistä kesällä 2022, minkä seurauksena olen 15.8.2022 alkaen poistanut epäasiallista kielenkäyttöä sisältävät kommentit riippumatta niiden asiasisällöstä.