Länsimainen hyvinvointi perustuu ennen kaikkea tieteellis-teknisen osaamisen varaan. Sen kautta saavutettu elintaso on paljon korkeampi kuin maatalousvaltaisissa maissa.
Tieteellis-tekninen osaaminen on elintason lisäksi tuonut tullessaan joukon ympäristöongelmia, joiden takia esimerkiksi Pentti Linkola halusi jo vuosikymmeniä sitten palauttaa meidät 1800-luvulle tai vieläkin kauemmas menneisyyteen. Ja monet vähemmän radikaalit haluaisivat muuten vain ratkaista ongelmat kieltojen ja sanktioiden kautta.
Tieteellis-tekninen osaaminen on kuitenkin siitä mainio lähestymistapa, että se mahdollistaa myös syntyneiden ongelmien ratkaisemisen. Hyvänä esimerkkinä tästä on otsoniaukon syntymisen aiheuttaneiden freonien käytön korvaaminen kylmälaitteista tai suomalaisten jokien puhdistuminen 1980-luvulta alkaen.
Viime aikoina erityistä huolta on aiheuttanut valtamerien muoviintuminen. Ongelma on valtava, joten myös sen ratkaisemiseksi olisi löydettävä keinoja.
Yhdestä sellaisesta uutisoi Yle, jonka mukaan VTT ja sen teolliset yhteistyökumppanit ovat käynnistäneet koelaitoksen, jonka avulla kehitetään esimerkiksi styroksille, pakkausmateriaalille tai kuitukankaille vaihtoehtoisia puupohjaisia tuotteita. Juttu on otsikoitu paljon lupaavasti "Muovin valtakausi loppuu – sellu tunkee tilalle", eikä tieteen ja tekniikan menneisyyden tuntien ole syytä epäillä, ettei näin tulisi myös käymään.
VTT:n koelaitokselle on luonnollisesti syytä toivoa menestystä. Samalla on todettava, ettei mikään tieteellis-tekninen kehitys mahdollista maapallolle rajatonta väestönkasvua. Se on valitettavasti ongelma, jonka ratkaisua ei ole näköpiirissä edes minkäälaisten koelaitosten varassa.
Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Kuinka maapallo pelastuu?
Tiede on hyödyllisin instituutiomme
Miksi tieteellis-taloudellinen vallankummous tapahtui Pohjois-Euroopassa?
Keinopolymeerit (=muovit) ovat korvanneet esim. selluloosapohjaiset kalastusverkot. Tästä on sitten ollut varmaan haittaa joillekin isommille eliölajeille meressä, kun karanneet verkot ovat hyvin hitaasti biohajoavia. Kuvia kurjuudesta löytynee.
VastaaPoistaNyttemmin puhutaan enempi mikromuoveista, eli esim. fleecevaatteista pesussa irtoavista hitusista, jotka menevät jätevesipuhdistamoistakin läpi. Mereenhän ne sitten lopulta menevät. Näiden haitat ja hyödyt eliöille ovat ainakin hyötyjen osalta puuttellisesti tutkittuja, koska tutkimus on miltei poikkeuksetta haittapainotteista.
Kun kaupan paperikassin valmistamiseen on käsittääkseni käytetty enemmän öljyä kuin muovikassin valmistamiseen, niin en ole kovinkaan vakuuttunut selluloosajohdannaisten voittokulkuun muovien korvaajina massamarkkinoilla.
Muovikammo nyt on kemikaalikammot eräs muoto. Hoito vaatinee psykiatriaa.
Vaikka en itse ole kovin herkkä uskomaan kaikenlaisiin ympäristöhysterioihin luulisin, että kyllä tämä muoviasia on todellinen ongelma tai ainakin riski. Ja toisaalta katsoen muovin korvautuminen metsäkuidulla esimerkiksi nanosellun kautta on Suomelle edullista - ja jos siihen liittyy vielä ympäristöystävällisyys, niin mikäpä sen parempi.
PoistaToisaalta muovin ympäristöuhkaankin liittyy hömppää kuten väite muovin hajoamattomuudesta. Etenkin vesiolosuhteissa on vain ajan kysymys, että evoluutio tuottaa tehokkaita muovinhyödyntäjämikrobeita, jotka hoitavat asian pois päiväjärjestyksestä - toivottavasti kuitenkin ilman kovin myrkyllisiä hajoamistuotteita.
Professorin kommentti vaikuttaa hieman liian optimistiselta. Jäädäänkö odottelemaan näitä kivamikrobeja, jotka popsivat muovit sekä maalla että etenkin meressä? Tuhannen vuoden kuluttuako ne jo ilmaantuvat? Onko mitään näyttöä siitä, että moiset ötökät olisivat tulossa? Näissä vaaleissa taitaa muovi olla ennakkosuosikki:
Poistahttp://www.telegraph.co.uk/news/2017/10/26/shocking-photo-shows-caribbean-sea-choked-death-human-waste/
http://nordic.businessinsider.com/plastic-in-ocean-outweighs-fish-evidence-report-2017-1
On siitä merkkejä.
PoistaMuovin ongelmat muodostuvat pääosin siitä, ettei ole muovituotteiden kierrätystä. Meidän taloyhtiössäpä on.
PoistaMitä muovien biohajoavuuteen tulee, niin olen nähnyt arveluja, että merien muovihiukkasten jakautuman pienemmän pään kato johtuisi muovia syövistä mikrobeista. Vaan toisaalta se voi johtua vain havaintopuutteestakin.
"Markkinat ovat nyt auki Suomessa kehitetylle muovittomalle kahvikupille – viimeinenkin testi meni läpi: "Odotukset ovat korkealla"
VastaaPoista"Kotkamillsin kehittämä, nesteitä ja rasvaa kestävä kuppikartonki on saanut elintarvikepakkaussertifikaatin. "
https://yle.fi/uutiset/3-9808207
Muovipakkauksista on sellainen suuri hyöty, että ne vähentävät ruokahävikkiä. Syömättä jäävän ruoan tuotanto vie elintilaa uhanalaisilta lajeilta ja aiheuttaa paljon enemmän kasvihuonekaasupäästöjä kuin muovin tuotanto. Käytön jälkeen muovipakkaukset voitaisiin kierrättää tai polttaa sähkön ja lämmön tuotannossa.
VastaaPoistaTotta tämä. Siitä huolimatta on hyvä, jos muovi voidaan korvata biopohjaisella materiaalilla. Edellytyksenä on tietenkin, että se tarjoaa samat hyödyt kuin muovi.
PoistaMuovia kertyy kotitaudessa hämmästyttävän paljon. Sen jälkeen, kun lähistömme kierrätyspisteisiin ilmaantui myös muovinkeräyssäiliöt, on jäteastiaan kertynyt hyvin hitaasti roska-autotavaraa. Sitä paitsi sekin menee nykyään poltettavaksi, joten muoviongelmaa on ainakin Suomessa lievennetty. Maailmalla kierrätyksessä on vielä paljon tehtävää, mutta se on yksi tapa hoitaa ongelmaa korvaavien ratkaisujen kehittelyn ohella.
VastaaPoistaFreonien tapaus ei ole suinkaan loppuunkäsitelty. Tiede on freonien vaikutuksesta otsoniaukkoon ja itse ilmiöstä ja sen mahdollisesta luonnollisesta syntymekanismista ns. auki. Näillä näkymin itse väittäisin, että kyseessä oli väärin perustein masinoitu ympäristönsuojelutoimi. En kuitenkaan hirveästi menisi tästä valittamaan, koska tietääkseni korvanneet aineet eivät ole aiheuttaneet huomattavaa uutta haittaa (vain olenko vain tietämätön?).
VastaaPoista