Tämän historiallisen lämpömittarin taustalla on muutama hyvin perusteltu oletus. Ensinnäkin maapallon ilmakehän oletettiin (ja tiedetään) olevan globaalisti sekoittunut, toiseksi jalokaasujen oletettiin (ja tiedetään) olevan inerttejä eli ne eivät juurikaan reagoi muiden yhdisteiden kanssa. Ja kolmanneksi jalokaasujen liukenemisen veteen (valtameriin) oletettiin (ja tiedetään) olevan suoraan riippuvainen sen lämpötilasta.
Raportin suurin merkitys on siinä, että nyt julkaistu historiallinen lämpötilavaihtelu auttaa ilmastotutkijoita kehittämään ja kalibroimaan mallinsa entistä paremmiksi, minkä seurauksena myös tulevaisuuteen ulottuvat skenaariot ovat aiempaa luotettavampia. Ja niiden pohjalta tehtävät käytännön ratkaisut siten paremmin perusteltuja.
Ottaen huomioon sen suunnattoman taloudellisen kustannuksen, joka Pariisin ilmastosopimuksesta on seurannut (ja seuraa) eri valtioille - ja erityisesti Suomen kaltaisille kehittyneille maille - on uutinen luonnollisesti hyvä. Olisihan se kurjaa, mikäli lämpenemisen torjuntaan käytettäisiin turhaan valtavia määriä rahaa.
Mutta mitä Nature-lehden artikkelin julkaisseet tutkijat sitten löysivät?
Ensinnäkin he havaitsivat, että globaali valtamerten pintavesien lämpötila korreloi erittäin hyvin Antarktisen alueen lämpötilojen kanssa. Toiseksi valtamerten lämpötila korreloi erittäin täsmällisesti ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden kanssa - siis ilman viivettä kumpaankaan suuntaan - paitsi nuoremmalla Dryas-jaksolla.
Tuolloin, noin 12 000 vuotta sitten, valtameret lämpenivät noin 1,7 kertaa nopeammin kuin nykyisin - ja tuo lämpeneminen pysähtyi satoja vuosia aiemmin kuin ilmakehän lämpeneminen ja hiilidioksidipitoisuuden kasvu. Tutkijoilla ei ollut selitystä näihin nuoremman Dryas-kauden tapahtumiin, mutta havainto osoittaa, ettei nykyinen valtamerten lämpenemisnopeus ole maapallon historiassa ainutlaatuista - ja että globaaleja ilmastomalleja tulee sen takia edelleen kehittää.
Koska tässä käsitellyn tutkimuksen mukaan Antarktiksen alueella näyttäisi olevan keskeinen merkitys maapallon valtamerten (ja ilmaston) lämpötilojen kehittymiselle, päätin kopioida alle NASA:n nettisvulta Antarktiksen mannerjään koon historiallisen kehityksen.
Kuvasta nähdään, että toisin kuin pohjoisnavan jääpeite, on etelämantereen jäämassan laajuus kasvanut tilaston alkamisesta jatkuvasti noin vuoteen 2015 asti, minkä jälkeen se on pienentynyt nopeasti.
Jatkossa tulee siten olemaan mielenkiintoista nähdä, miten tämä vaikuttaa valtamerten ja ilmakehän lämpötilojen kehitykseen tulevina vuosina. Ja jatkuuko Antarktiksen jääpeitteen koon nopea pieneneminen myös tulevina vuosina, vai palautuuko se kasvihuonepäästöjen jatkuvasta kasvusta huolimatta vielä ennalleen.
Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Mikä ajaa kehitysmaalaisia Euroopan Unioniin?
Kuinka ilmastonmuutos näkyy arktisessa jääpeitteessä?
Hiilidioksidi ja lämpötila seuraavat toisiaan
Minulla kun ei ole asiasta tarpeeksi tietoa, niin suhtaudun tähän ilmastonmuutokseen asenteella ottiatuota. Mutta niin tämä, kuin moni muu kirjoitus herättää mielikuvan että onko se ilmastonmuutos kuitenkin muoti, joka nousi lähes uskonnoksi (niin kuin 1980-luvulla happosateet jotka vain yhtä-äkkiä katosivat) ja samalla hemmetin suureksi varainsiirtohuijaukseksi?
VastaaPoistaMeinaan, jos ilmastonmuutos on ihmiskunnan suurin uhka, niin miksi juuri ne varakkaat länsimaat jotka sitä vastaan taistelevat sallivat samalla sen, että länsimaihin tulee jatkuvasti miljoonia kehitysmaalaisia kasvattamaan sitä paljon mainostettua hiilijalanjälkeä ja tekevät tästä nykyaikaisesta kansainvaelluksesta kyseenalaistamattoman itseisarvon? Ja samalla ne varakkaat länsimaat eivät puutu valtavaan väestönkasvuun millään tavalla vaan tekevät omista maistaan afrikkalaisen ja lähi-itäläisen ylijäämäväestön roskakorin. Pistää ihmettelemään.
Omalta osaltani olen hämmästellyt ensinnäkin ilmastotutkimuksessa ja sen uutisoinnissa esiintyneitä ilmiselviä epärehellisyyksiä, joita olen tähän blogiin vuosien mittaan dokumentoinut sekä sen lähes uskonnollista luonnetta. Yksi syy omaan varovaisuuteeni on juuri mainitsemasi 1980-luku, jolloin esiintyi aivan samanlaista fanaattisuutta, kuten myöhemmin kävi ilmi, vääräksi osoittautuneiden pelkojen osalta.
PoistaNuo kommenttisi loppuun kirjoitetut maahanmuuttokysymykset ovat sitten ihan oma lukunsa ja tässäkin yhteydessä varsin aiheellisia. En ole kuitenkaan ottanut vielä varsinaista kantaa onko ihmisen aiheuttama ilmastokatastrofi totta vai ei, mutta en ainakaan näen syytä suhtautua siihen millään fanaattisuudella.
Kuten tässäkin referoimani tutkimus osoittaa, eivät mallit, joihin katastrofismi perustuu, pysty vielä "ennustamaan" edes menneitä aikoja. Siksi ei ole aihetta myöskään fanaattisuudelle.
Ei happosateet itsekseen loppuneet vaan asialle tehtiin jotakin...
PoistaEikä metsät "kuolleet" happosateisiin missään. 1980-luvulla mäntyjä kiusasi männynversosurma kylmänkosteiden kesien seurauksena. Happamalla laskeumalla ei ollut mitään tekemistä sen kanssa. Hyvä kuitenkin, että rikki- ja typpipäästöihinkin alettiin kiinnittää huomiota uutisankan seurauksena.
PoistaEiväthän ne metsät kuolleet missään happosateisiin, mutta silti meille kerrottiin niin tapahtuvan.
PoistaEmmekä ole kuolleet ilmakehän otsoniaukkoon, vaikka meille 1990-luvulla kerrottiin näin tapahtuvan. -
Raakaöljynkin olisi pitänyt tähän mennessä loppua jo muutaman kerran?
Nyt on sitten vuorossa apokalyptisiin mittoihin alati etenevä ilmastonmuutos, jonka voivat ehkä pysäyttää ainoastaan sen aloittajien USA:n ja Suomen teollisuuden ja moottoriajoneuvokannan totaalinen tuhoaminen. - Tämä on toki kärjistystä, mutta vastapuolikaan ei sitä kaihda.
Enpä siis hämmästyisi, jos vuoden mittaan julkistettaisiin valtava paljastus ilmastonmuutoksen todellisesta syystä:
Donald Trump on aiheuttanut sen piereskelyllään, koska on syönyt teinipojasta asti aamiaisekseen lapsia.
Pelkäänpä pahoin, että jopa tällaiselle väitteelle löytyisi uskojia.
Yrjöperskeleen pohdintoihin tarjoan vastaukseksi psykohistoriallista perspektiiviä. Niin sanotun "vihreän liikkeen" historia muodostuu sarjasta vaihtelevia maailmanlopun ennustuksia, ja lähemmin tarkasteltuna tuo vaihtelukin osoittautuu saumakohdissaan sulavaksi metamorfoosiksi, jossa yhteisesti tunnustettu katastrofitietoisuus on voinut jatkaa "perusteltua" olemassaoloaan vaikka uhkakuva onkin sisällöllisesti siirtynyt ikään kuin pykälä kerrallaan eteenpäin.
VastaaPoistaKukaan ei kai ole kartoittanut noita eri aikoina "epämiellyttävänä totuutena" julistettuja maailmanlopun ennustuksia siltä kannalta, onko niillä jokin johdonmukainen juoni. Uhkakuva on aina hakeutunut suuntaan, jossa tiedolliset aukot ovat vielä olemassa -- ja ilmastomuutoshan ikään kuin kruunaa tuollaisen kriteerin. On erinomaisen mahdotonta väittää etteikö se voisi olla totta -- ja etteikö ihminen kohtaisi loppuaan.
Miksi maailmanloppu on niin "kiehtova" aihe että ihmisillä on suuri tarve jäädä siihen koukkuun? Syitä itsetuhon idean erityiseen hellimiseen on. Yksi syy on henkilökohtainen: se joka valmistautuu kaiken totaaliseen tuhoon voi suhteuttaa kaikki pienemmät vastoinkäymisensä siihen, jolloin elämää on helpompi kestää. Toinen juttu vaikuttaa yhteisötodellisuudessa: maailmanloppu koskee kaikkia, aivan kaikkia -- ja tämä tosiasia tekee kaikista ihmisistä, rikkaista ja köyhistä, älykkäistä ja kyvyttömistä lopuksi aivan samanarvoisia. Mikään ei ole "demokraattisempaa" kuin maailmanloppu.
Se ettei kansainvaellusten kulttuurikognitiivisesti tuhoisia vaikutuksia haluta nähdä ja ottaa käsittelyyn, perustuu samaan ihanteellisuuteen, samaan todellisuuspakoisuuteen ja kyvyttömyyteen sietää oikeasti, toistan: oikeasti "epämiellyttäviä totuuksia". Ihmiset halutaan nähdä samanlaisina koska kaikkien on oltava samanarvoisia.
Sisäinen logiikka on tosiasioiden tunnustamattomuuden logiikkaa, jonka lopputuloksena on esimerkiksi juuti tuo Yrjöperskeleen ihmettelemä paradoksi: samat ihmiset julistavat ilmastomuutosta maailmanloppuna mutta toivottavat tulevalla vuosisadalla miljardimäärän kehitysmaalaisia tervetulleiksi Eurooppaan.
Olen kirjoittanut "vihreän liikkeen" psykohistoriasta blogissani, johon pääsee nimeäni klikkaamalla.
Minun nähdäkseni vihreät on menestynyt Suomessa poikkeuksellisen hyvin juuri 1980-luvun tapahtumien seurauksena. Uusi liike sai silloin ikään kuin lentävän lähdön.
PoistaKokoluokka keskikokoisena puolueena pönkitettiin sittemmin omimalla vasemmistolta maailmanparannusideologian muut aspektit. Mutta kuten Ykä totesi, tuo jälkimmäinen on (esimerkiksi maahanmuuton suhteen) valtavassa ristiriidassa alkuperäisen ympäristönsuojeluidologian kanssa.
Vihreän puolueen suosiota tämä ristiriitaisuus ei kuitenkaan näytä horjuttavan. Olen kuitenkin usein pohdiskellut, että ymmärtävätkö itse puolueessa toimivat tavoitteidensa poissulkevan ristiriitaisuuden (eli ovat älyllisesti epärehellisiä), vai eivätkö he ymmärrä (eli ovat vain tyhmiä).
Harmillista, ettei NASAlla ole kuin vuoteen 1979 ulottuvat mittaukset etelänavan jääpeitteestä - sarjassa pisti silmään suhteellisen rauhallinen kausi (1984-2008) keskellä. Mietin vain, olisikohan vaihtelulla "aktiivisempia" ja "passiivisempia" kausia ja miksi?
VastaaPoistaMielenkiintoinen tutkimus, josta ehkä itsekin kirjoitan Roskasaitilleni. Kiitos artikkelistasi.
VastaaPoistaOikolukua: "Antarktiksen mannerjään koon historiallisen kehityksen."
Pitänee olla merijään. Itse tutkimus taisi kuitenkin perustua mannerjääkairauksiin.
Ilmasto lämpenee ja kylmenee tulevaisuudessakin. Ennustettu kylmiä kelejä lähitulevaisuudessa:
VastaaPoistahttp://www.iflscience.com/environment/mini-ice-age-not-reason-ignore-global-warming/
Tosin on kehoitettu laittamaan jäitä hattuun:
http://www.iflscience.com/environment/mini-ice-age-not-reason-ignore-global-warming/
Mahtaakohan Al Gore käyttää alpakkahousuja, on meinaa sen verran vilpoista Jenkeissä?
Vaikka viilenisikin, tuulimyllyfanaatikot ovat uskossaan horjumattomia, koska politiikka (eli raha).
"Meristä hiipuu happi – kuolleiden vyöhykkeiden määrä rannikoilla on kymmenkertaistunut"
VastaaPoista"Happikato tappaa merten elämää, ja kerrannaisvaikutukset tuntuvat myös maalla."
https://yle.fi/uutiset/3-10010357