Eilen uutisoitiin siitä, että luomukarjatilat ovat kylmän kesän ja sateisen syksyn jälkeen vaikeuksissa, koska eläinten ruokaa ei saada pois pelloilta. Onneksi nämä tilat voivat hakea Eviralta erioikeutta voidakseen syöttää eläimille tavanomaisen maatalouden tuotteita. Muuten edessä häämöttäisi konkurssi.
Tuli vain mieleen, että kuinkahan maataloutemme olisi käynyt, jos Suomessa olisi pelkästään luomutiloja?
Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Meemisodan uhrit
Pelastaako veganismi maailman?
Kesä vailla mansikoita?
Erään vastauksen voi saada 1800-luvulta, jolloin kaikki viljely oli luomua. Suuret nälkävuodet ja niin edespäin.
VastaaPoista1800-luvulla ei ollut myöskään nykysen kaltaisia työkoneita ja muita apuvälineitä, En itse ole okein luomuintonen, mutta luomusta voisi ottaa ainaki viljelykierto käyttöön enemmänki kaikkeen peltoviljelyyn, etenki viljatiloilla, pitkässä juoksusa se näkyy pellon maarakenteen parantumisena ymm, kokemusta on sillon kun viellä omia pellonlänttejä viljelin..
Poista^ Totta. Jospa tehtäisiin vaihteeksi niin, että luomutuotteiden vieressä olisi lisäainepirtiloita ja katsottaisiin miten niiden kauppa kävisi, jos kävisi.
PoistaWikipedian mukaan, https://fi.wikipedia.org/wiki/Suuret_n%C3%A4lk%C3%A4vuodet
Poista"Vuosi 1866:
Kesä oli erittäin sateinen ja pilasi sadon monin paikoin; peruna ja juurekset mätänivät peltoon. Syysvilja jouduttiin kylvämään vaikeiden olosuhteiden vallitessa, ja sääolosuhteet pysyivät epäedullisina rukiin kasvulle. Talvi oli pitkä ja ankara. Etelä-Suomessa oli paksu lumipeite vielä toukokuun alussa, ja kesä tuli kuukauden myöhässä. Kevätkylvöt myöhästyivät ja karjanrehusta tuli suuri puute.
Elokuussa oli ensimmäinen halla, joka ei vielä aiheuttanut tuhoja. Syyskuun 3. päivänä alkoi pakkanen, joka hävitti kypsymättömän viljan melkein kokonaan etenkin maan pohjoisosissa. Tämän jälkeen tuli vielä useita muita hallaöitä, ja loputkin sadosta tuhoutui.[13] Perunasato turmeltui runsaiden syyssateiden vuoksi.[14]"
"Vuosi 1877:
Talvi 1866–1867 oli ankara ja kevät tuli myöhässä. Esimerkiksi Helsingin toukokuun keskilämpötila oli normaalin kymmenisen asteen sijaan +1,8 astetta.[14] Jäät lähtivät monin paikoin vasta kesäkuussa, ja kesä alkoi vasta kesäkuun puolivälissä.[14][20] Esimerkiksi Etelä-Suomessa järvet olivat jäässä ja pellot paksujen lumikinosten peittäminä vielä toukokuussa.[21][22]
Edellisenä syksynä kylvetyn rukiin oraat olivat kovin kehnoja, ja jo varhain huomattiin, että kaura ja ohra olivat hallan vuoksi tulleet itämättömäksi pohjoisissa lääneissä. Elokuun lopun ja syyskuun alun ankarat hallat koettelivat satoa. Myös perunasato epäonnistui. Kaikkia edellisiä vuosia täydellisempi kato koetteli koko Suomea Ahvenanmaata ja lounaisia ja eteläisiä osia lukuun ottamatta. Sato ei riittänyt edes siemenviljaksi.[14][20][23][24] Karjaa jouduttiin teurastamaan runsain määrin rehun puutteen vuoksi ja ruuaksi.[23]
Talvi tuli aikaisin, ja viljalaivat jäivät siksi vieraisiin satamiin."
Kun tuo kaikki oli Yksi Turkkulaasen mielestä LUOMUVILJELYN syytä, niin hän voi julistaa vakaumuksen syvällä rintaäänellä, että tänäkin vuonna SATEET ja suuren viljasato-osuuden jääminen pelloille on sekin luomuviljelyn syytä!
Nyt ilmeisesti luomuviljelijä tai muu uskovainen on tahallisesti väärinymmärtänyt koko asian. 1800-luvulla KAIKKI viljely oli luomua, lannoitteita nykyisessä mielessä ei tunnettu. Koska satoisuus on luomussa oleellisesti pienempää kuin nykyviljelyssä niin tällainen vuosi kuin mitä nyt on ollut, olisi aiheuttanut nytkin nälkävuoden jos emme voisi tuoda viljaa ulkomailta, kuten oli laita noina 1800-luvun katovuosina.
PoistaTieteisuskovaiselle "Anonyymi12. lokakuuta 2017 klo 16.28":
PoistaVastineeni Yks Turkkulaaselle tarkoitus oli osoittaa, että ensisijainen syy 1800-luvun loppupuoliskon nälkävuosiin olivat poikkeuksellisen ankarat säät, ei luomuviljely sinänsä. En ymmärrä kommenttiasi.
Varsinkin nykyaikaa ajatellen on syytä muistaa, että liharuoan tuottaminen vaatii moninkertaisen määrän peltopinta-alaa verrattuna pelkän kasvisruoan kasvattamiseen laskettuna esim. per saatu kilokalori- tai joulemäärä.
Sopivasti koostetusta kasvisdieetistä täydennettynä muutamalla lisäravinteella ihminen saa tarvittavat ravintoaineet siinä missä sekaruuastakin. - Monet lääkärit ja lääketieteen professoritkin ovat alkaneet suositella kasvispainotteista ruokavaliota, kun tutkimustieto ravinnon vaikutuksesta terveyteen on lisääntynyt ja saavuttanut monet lääkäritkin.
Etelä-Savossa on nuoren farmarin mukaan uupelo siemenistä. Ei löydy ainakaan lähiseudulta.
VastaaPoistaMietitäänpä populaarista luomuviljelyä. Vertailuun sopii ottaa marketin hyllystä luomubataatti ja tavanomaisesti viljelty bataatti. Ero on selkeä, luomubataatti on kuin afrikkalainen nälkiintynyt lapsi, kun taas optimiravinteet saanut bataatti on normaalin länsimaisen lapsen kaltainen (en tarkoita ylensyötettyjä rasva+hiilihydraattipullukoita).
VastaaPoistaUutisissa mainittiin taannoin, että luomutuotteissa on huolestuttavan paljon mm raskasmetalleja. Kun ravinteista on pulaa, kasvi imee maasta kaiken mahdollisen, ja siinä sivussa tulee haitallisiakin aineita. Silti satomäärät jäävät jopa alle puoleen optimiviljelyyn verrattuna.
Steinerilaiseen ideologiaan pohjaava luomu on samanlainen kupla kuin CO2-alarmismi: pitää olla homeopaatti uskoakseen, että 0.04% aivan normaalisti ilmakehään kuuluvaa, luonnossa kiertävää kaasua aiheuttaisi hyperbelinä nousevan, kaiken tappavan kuumenemisen. Samoin vaatii puhdasta uskoa, että kituliaasti puutteessa kasvanut kasvi on ravintoarvoltaan parempi.
-Beowolf-
Kaikessa peltoviljelyssä tulisi lisätä peltojen kiertoviljelyä ja kasveja siinä jotak sitoo esim. typpeä maahan apila, härkäpäpu mm, toinen mikä hyvä puoli on siinä että parantaa maaperän rakennetta, esim varsinaissuomen alueella on peltoja jotka on niin tiivistyneitä jatkuvan yksipuolisen viljavilejyn takia että ne ei kasva oikei mitään vaikka kuin apulantaa syytäs, neuvoja antoi ohjeen vuosien nurmikasvatus voi parantaa tilannetta ..
Poista"Ero on selkeä, luomubataatti on kuin afrikkalainen nälkiintynyt lapsi, kun taas optimiravinteet saanut bataatti on normaalin länsimaisen lapsen kaltainen"
Poista"Optimiravinteet"?
Wikipedia: "Virallisesti varmennettuja alkuaineita tunnetaan nykyään 112 erilaista, joista 94 ensimmäistä esiintyvät luonnossa ja loput on valmistettu keinotekoisesti." http://fi.wikipedia.org/wiki/Alkuaine
Wikipedia: "Lannoitteet sisältävät yleensä ennen kaikkea typpeä, fosforia ja kaliumia. Nämä kolme ovat kasvien pääravinteita. Nykyään myös rikki tekee paluuta pääravinteeksi lannoitteissa teollisten päästöjen rikkilaskeuman vähennyttyä merkittävästi. Niistä muodostuu NPK-arvo, eli ensimmäisenä typpi (N), toisena fosfori (P) ja kolmantena kalium (K). Jos lannoitetta on sata kiloa, ja lannoitteen NPK-arvo on 27-4-16, niin se sisältää noin 27kg typpeä, 4kg fosforia ja 16kg kaliumia. Tyypilliset lisä- tai sivuravinteet ovat kalsium, rikki ja magnesium. Hivenaineina mukana on myös booria, rautaa, sinkkiä, kuparia, molybdeenia ja seleeniä.",
https://fi.wikipedia.org/wiki/Lannoite
Esitäpä "Anonyymi12. lokakuuta 2017 klo 12.22" tutkimustulokset, jotka osoittavat, että esim. tuo tyypillinen 12 alkuaineen lannoitekoostumus on OPTIMAALINEN mille tahansa viljelykasville missä päin tahansa olevalle mille tahansa peltomaakoostumukselle - huomioonottaen nuo jo kaikkiaan 94 luonnosta löydettyä alkuainetta.
Ratkaiseva kysymys on kuitenkin, on kuinka hyvin nuo 12 alkuainetta 94 sijaan riittävät ihmisten terveyden ylläpitoon (kun pelloista vuosisatojen kuluessa on nuo 94-12 alkuainetta tarkaan imetty pois).
En ole perehtynyt luomuviljelyyn, mutta mieleeni on jostain jäänyt mainos luomulannoitteesta, joka on korallijauhetta; koralli on saanut mineraalinsa merivedestä, joka sisätää likipitäen kaikkia tunnettuja luonnossa esiintyviä alkuaineita. Myös viime vuosiin asti kaatopaikoille mm. puunjalostustehtaista kuljetettu puun tuhka sisältää lähes yhtä monia mineraaleja kuin merivesikin; tuhkan väitetysti korkean kadmiunpitoisuuden alentamiseksi ei liene tehty tutkimusta (jotta tuhkaa voitaisiin käyttää viljelykasvien lannoitteeksi ja voitaisiin tuottaa terveyden ylläpitoon mineraalipitoista ruokaa, sen mineraaleista köyhdytetyn ja sairauksille altistavan ruuan tuotannon sijaan, jota tällä sivustolla viisauksiaan jakavat tieteisuskovaiset ylistävät - mutta onhan heillä sairastuttuaan turvanaan rockefelleriläisen petrokemiallisen lääketieteen pohjalta rakennetun allopatian käyttämät Big Pharman valmisteet, joilla on eri asteisia myrkkyvaikutuksia eli virallisesti ja kaunistellen sanottuna sivuvaikutuksia asteikolla lievistä tappaviin, http://www.whale.to/a/allopathy_h.html).
Kiitokset sivistävistä kommenteistasi. Johan sen maalaisjärkikin sanoo, että luonnollinen kasvualusta on parempi ja terveellisempi vaihtoehto kuin keinotekoinen sellainen, asia erittäin yksinkertaistettuna.
PoistaWikipedia sanoo luomuviljelystä:
VastaaPoista"YK:n vuoden 2011 raportin mukaan luomuviljelyllä voitaisiin jopa tuplata sadot monissa maailman köyhimmissä maissa."
Sama Wikipedia sanoo myös:
"Luomuviljelyn ongelmana on sen teettämä työmäärä, joka on noin 30% suurempi kuin tavallisessa viljelyssä. Siitä huolimatta satotasot jäävät pienemmiksi."
Eikä myöskään ympäristövaikutukset ole luomulla aina positiivisia verrattuna tavalliseen viljelyyn. Mihin perustuu YK:n optimismi? Osataanko kehitysmaissa asiat paremmin, huippuosaajiako siellä ollaan tälläkin alalla?
Mielenkiintoinen näkökulma, kenties siellä Afrikassa ollaankin joskus enemmän ns perusasioiden äärellä, eikä siksi suinkaan huonompia vaan päinvastoin. Koen, että on mielekästä tuoda tällainenkin näkökanta juuri tässä blogissa esiin.
PoistaSuomessa koneet ratkaisevat viljelyn. Lyhyestä kasvukaudesta ja huonoista ilmoista selvitään koneiden ansiosta. Sen verran on ikää, että muistan hevoset, kuokat, riihet, varstat, sirpit ja viikatteet ja jopa yhdenlaisen nälkätalven. Kyllä kiirettä piti. Nykyisillä koneilla muokataan, kylvetään ja korjataan suuret alat muutamassa tunnissa. Ei luomu koneita kiellä, mutta tottahan enemmän työtä taitoa vaatii kun ei saa myrkkyjä eikä juuri apulantojakaan käyttää. Taudeista tuholaisista tosin luomu selviää osin myrkyttäjäviljelijöiden katveessa, luulen. Etelässä koneet eivät ole niin tärkeitä kuin täällä.
VastaaPoista