Nordean päätös ja muita hyviä uutisia

Nordea päätti eilen siirtää pääkonttorinsa Tukholmasta Helsinkiin. Yhtiön hallituksen puheenjohtajan, Björn Wahlroosin, mukaan tärkeimpänä syynä oli Suomen kuuluminen EU:n pankkiunioniin. Ruotsista ajoivat pois maan hallituksen aikomukset korottaa pankin vakausmaksua.

Asiaa on luonnollisesti ehditty kommentoimaan jo paljonkin. Erityisesti on kiinnitetty huomiota pankin toimintakentän epävakauteen Ruotsissa, mistä kertoi vakausmaksun rajulla korotuksella uhkaaminen ja sittemmin sen peruminen.

Tapahtunut alleviivasi sitä, kuinka monikansalliset yritykset kilpailuttavat eri valtioita löytääkseen toiminnalleen optimaaliset edellytykset. Tässä tapauksessa kyse ei kuitenkaan ollut epäterveestä kilpailusta, sillä Suomi ei toki ole mikään Irlanti, Luxenburg tai muu veroparatiisi.

Edelle kirjoitetun lisäksi haluan nostaa esille kaksi näkökulmaa. Ensinnäkin sen, että nyt oli nähtävissä yksi selkeä etu Suomen kuulumisesta Euroopan Unioniin. Nordean valitsema EU:n pankkiunioni tarjosi vakaan toimintaympäristön, jonka Nordea valitsi voidakseen kilpailla samalta lähtöviivalta EU:n muiden pankkien kanssa.

Käytännössä pankkiunioni tarkoittaa sitä, etteivät EU:n jäsenvaltiot voi kilpailla epäterveen alhaisilla vaatimuksilla pankkien pääkonttoreita saadakseen, mutta eivät myöskään rahastaa niitä omien talousvaikeuksiensa korjaamiseksi. Tästä pääsemmekin toiseen näkökulmaani, eli siihen kuinka ruotsalainen vasemmistohallitus törmäsi poliittiselle viiteryhmälleen tyypillisen jakotalouden yhteen rajoitteeseen - ihmisten ja yritysten rahastamisellekin on olemassa jokin raja.

Nordean pääkonttorin siirtyminen Suomeen tuo jonkin verran työpaikkoja maahamme. Toki varsin vähän pääkonttoriin, mutta ajan myötä yhä enemmän sieltä tulevina toimeksiantoina muille yrityksille. Tämä on hyvä uutinen ja tarkoittaa piristystä maamme taloudelle. Business as usual -tilanteessa tämä on myöskin siirtymisen tärkein seuraus.

Samalla on kuitenkin hyvä muistaa maamme kontolle siirtyvän myös riskejä. Suomen talletussuoja vastaa jatkossa kaikista Nordean asiakkaista, joten on syytä toivoa, ettei Nordea joudu suoritustilaan.

Sen mahdollisuutta voinee pitää erittäin pienenä, mutta on hyvä muistaa, että Nordean toimintaan Ruotsissa liittynevät sikäläisen yhteiskuntaan velkarahaa pumpanneen asuntopolitiikkaan aiheuttamat riskit.  Toivon mukaan ne ovat Nordealla hallinnassa, eikä suomalaisten tai muidenkaan EU:n veronmaksajien rahoja tulla tarvitsemaan.

Kaikkiaan meidän on tässä vaiheessa siis syytä olla tyytyväisiä Nordean pääkonttorin muuttoon. Samalla on hyvä muistaa, ettei sen muutto ollut eilispäivän ainut hyvä uutinen.

Saksalainen omistaja aikoo nimittäin investoida Turun telakkaan yhteensä 185 miljoonaa euroa. Päätös tuonee vakauttaa laivanrakentajille ja osoittaa, ettei telakkateollisuus Suomessa ole todellakaan tiensä päässä.

Myös metsäteollisuudesta kuului hyviä uutisia. Äänekosken tehtaan käynnistyminen ajoittui samaan ajankohtaan havusellun hinnannousun kautta. Se tietää maallemme puhdasta rahantuloa, sillä sellun kotimaisuusaste on moniin muihin maamme vientituotteisiin nähden poikkeuksellisen korkea - onhan raaka-aineena kotimainen uusiutuva luonnonvara.

On myös syytä tuoda esille se, että tehtaan omistaja Metsä Group on suomalaisessa omistuksessa, joten syntynyttä rahaa ei myöskään valu osinkojen mukaan ulkomaille. Silläkin on maamme talouden kannalta merkitystä, vaikka en missään tapauksessa tarkoita sitä, ettei myös ulkomainen pääoma - kuten Turun telakan tapauksessa - olisi maallemme enemmän kuin tervetullutta.

Katsotaan siis mitä tämä päivä tuo tullessaan. Ainakin Ylen aamu-uutinen viittasi siihen, että vihervasemmiston poliittisen kannatuksen nousu oli päättymässä. Tämä on hyvä, sillä kuten Nordean tapaus osoitti, ei sosialistisesta vallankäytöstä hyödy ainakaan isänmaa, eivätkä sen yritykset tai asukkaat.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Veronmaksaja pelasti pankinomistajia, entä sitten?
Ovatko sijoitusneuvojan intressit vilpittömiä?
Ruotsin vaikea ratkaisu