Kirjoittajan mukaan ongelmana on erityisesti se, että halvimmasta tarjouksesta poikkeaminen vaatii erityiset ja vieläpä ennen tarjouspyyntöä muotoillut perustelut tai muuten ollaan helposti markkinaoikeudessa. Oman kokemukseni perusteella voin vahvistaa tämän.
Esimerkiksi tutkimuslaitteita hankittaessa selvitän nykyisin aina etukäteen, mikä laite hankitaan ja sen jälkeen kirjoitan tarjouspyynnön siten, että ostettavaksi haluttu laite voittaa "kilpailun". Näin vältytään markkinaoikeudelta, mutta lain hengen mukainen menettely tuskin on.
Hankintalakiin liittyvät ongelmat eivät ole mitenkään uusi asia. Olen itsekin kirjoittanut niistä jo vuosia sitten.
Tuolloin nostin esille sen, että laki suosii voimakkaasti suuria toimijoita ja sitä kautta käytännössä ehkäisee pk-yritysten kehittymistä ja toimintaa. Tämän totesi tavallaan myös Haukiputaan mies, päätellessään, että kansainväliset suuryhtiöt noukkivat kilpailutettavista palveluista lyhyessä ajassa itselleen tuottoisimmat osat. Tätä ei ole syytä epäillä
Kirjoittaja huomautti myös, että tarjonnan ollessa olematonta saattaa virallinen tarjouspyyntö tosiasiallisesti nostaa hintoja jopa merkittävästi verrattuna paikalliseen sopimiseen. Hän ei kuitenkaan maininnut ehkä lain tärkeimpiä veronmaksajien kuitattavaksi tulevia lisäkustannuksia.
Tarkoitan sitä, että hankintalaki on tuottanut lähes jokaiseen virastoon päätoimisen kilpailutusasiantuntijan, jolle pitää tietenkin maksaa palkkaa. Lisäksi hankintalaki on pitkittänyt jokaisen hankinnan kestoa moninkertaiseksi ja - kuten jo todettu - on vaikeuttanut tehokkaasti pienyritysten toimintaa maassamme.
Lopuksi kiinnitän huomioni siihen, että haukiputaalainen mielipidekirjoittaja toteaa, ettei hankintalain mukainen julkinen hankinta toimi samoin kuin yksityinen ihminen tehdessään ostopäätöksiä. Lainaan asiaa valaisevan esimerkin omasta vanhasta kirjoituksestani.
"Esimerkiksi työmaaruokalaa kilpailutettaessa voi hankintakriteereinä käyttää vaikka tarjolla olevien ruokalajien määrää ja hintaa, mutta ei missään tapauksessa esimerkiksi ruuan makua tai aiempia kokemuksia palvelun joustavuudesta." Käsi ylös se, joka toimii samalla tavalla valitessaan ruokapaikkaa itselleen.
Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Kyllä hankintalain "soveltamiseen" keinoja on, muistellaanpa esimerkiksi Maahanmuuttoviraston toimintaa vastaanottokeskusten järjestämisessä tai sikainfluenssarokotteen hankintaa.
VastaaPoistaKannattaa lukaista tämä Panu Pökkylän aiheeseen liittyvä kirjoitus.
Lähes 60 miljoonalla IT-hankintoja ilman kilpailutusta vuonna 2015 (31.1.2016)
Tuosta viimeksi mainitusta sain keväällä muistutuksen ollessani hoidettavana Meilahden "Hiltonissa" sydäninfarktin takia. Ruoka oli jotain sellaista josta Ranskassa koko sairaala olisi noussut kapinaan! Kun mainitsin asiasta henkilökunnalle niin vastaukseksi sai, että he tietävät kyllä mutta halvin tarjous on hyväksyttävä. Niinpä! Pikkujuttuhan tuo oli minulle mutta entäpä niille jotka joutuvat olemaan siellä viikko-, ehkä kuukausikaupalla kuten oli sydänsiirtoa odottavan naapuripedin potilaan kohdalla! hh
VastaaPoistaKimurantti jippohan tässä on siinä, että hankintalaki on aikanaan kai tehty estämään nepotismia ja vastaavia kaverien suosimisen muotoja julkisia hankintoja tehtäessä.
VastaaPoistaOngelma on siis tässä: miten mahdollistaa sellaisten itsestäänselvien valintakriteerien, kuten tuotteen laatu tai vaikkapa hyvä käyttökoulutus, kelpuuttaminen hankintalaissa valintaperusteeksi JA samalla estää näiden käyttäminen tekosyinä annettaessa tilauksia/urakoita kavereille? Kas siinä pulma!
Tosiaan. Kirjoituksessa unohtui todeta se itsestäänselvyys, ettei hankintalaki suinkaan estä niitä väärinkäytöksiä, joiden torjumiseksi se on säädetty.
PoistaTässä pitää vielä muistaa se, ettei Markkinaoikeus ole mikään peikko, jota hirmuisesti pitää pelätä.
VastaaPoistaMarkkinaoikeuden tuomioista voi aina valittaa, KKO:n ennakkopäätöksiä on vaikka kuinka paljon.
Tässä onkin ilmainen vinkkini kuntapäättäjille: kun joku iso konglomeraatti uhkaa Markkinaoikeudella, nämä uhkailut voi ohittaa toteamalla esimerkiksi näin.
Selvä, mennään vaan, mutta olettehan varmasti tutustuneet tähän KKO:n ennakkopäätökseen?
Yleensä uhkailut loppuvat saman tien. Lisäbonuksena se, että ko. ylimielinen konglomeraatti ja sen edustajat tyhjänpäiväisellä uhkailullaan menettivät kasvonsa ja tämän seurauksena myös asiakkaitaan.
Pitäkää huoli oikeuksistanne, "älkää antako pelolle valtaa!"
Kunnat osallistuvat myös kimppakilpailutuksiin ja vaikka kuinka yrittää sorvata, niin sellaistakin sattuu, että vuosia, vuosikymmeniä jo tutuksi ja luotettavaksi tullut toimittaja voidaankin lempata yli laidan, kun ei pääse tarjouspyyntöön 100% vaikuttamaan.
VastaaPoistaMutta kuten sanottu, kaikkea mitä voidaan kiertää, kierretään. Siksi alalle tulleita uusia toimijoita melkein käy sääliksi.