Ensin on todettava, että on veronmaksajia harhaanjohtavaa puhua kehitysavun kustannuksista BKT-osuuksina. Ainakin itseäni kiinnostaa luultavasti enemmän se osuus, jonka valtiovaltamme käyttää tähän tarkoitukseen.
Suomen hallituksen vuoden 2017 budjetin loppusumma on noin 55 miljardia, josta katetaan velalla noin 10 prosenttia. Siten valtion tuloista noin 1,6 prosenttia ja - jos asia halutaan ilmaista niin - velanotosta 16 prosenttia kuluu kehitysyhteistyöhön. Tai toisin päin ajatellen, valtion velanotto olisi 16 prosenttia vähäisempää, mikäli se ei rahoittaisi lainkaan kehitysyhteistyötä.
Oleellista tässä on se, että luku 1,6 on noin 3,6 kertaa suurempi kuin 0,44. Se lienee syynä sille, että kehitysyhteistyöstä puhuvat haluavat käyttää mieluummin BKT- kuin budjettivertausta keskustellessaan tästä asiasta. Pienen numeronhan voi ajatella herättävän vastustusta paljon vähemmän kuin suuren.
Tuo 3,6-kertaisuus on puolestaan syy sille, että olen silloin tällöin ottanut asian esiin tässä blogissa. Minusta maksajalla on oikeus tietää ilman harhaanjohtamista mihin hänen rahansa käytetään.
* * *
Kun nyt kerran kaivelin valtion budjetin internetin syövereistä, päätin samalla katsella myös maahanmuuttoon liittyviä numeroita. Edelle linkittämäni taulukon sijaan käytin lähteenä valtionhallinnon tuottamaa yhteenvetoa.
Sen mukaan maahanmuuttoon käytetään kuluvana vuonna yhteensä 602 miljoonaa euroa eli noin 1,2 prosenttia koko budjetin loppusummasta. Summa on hiukan pienempi kuin viime vuonna, mutta noin 6,7-kertainen verrattuna vuoteen 2015.
Maahanmuuttajiin käytettävät rahat menevät lähinnä sisäministeriön (265 miljoonaa), työ- ja elinkeinoministeriön (147 miljoonaa), sosiaali- ja terveysministeriön (106 miljoonaa) sekä opetus- ja kulttuuriministeriön (65 miljoonaa) hallinnonaloille.
Tässä yhteydessä on hyvä huomata, että budjetin taustaksi on arvioitu seuraavaa: kiintiönä otetaan 700 pakkolaista vuodessa, spontaanisti turvaa hakevien määrä vuosina 2016 ja 2017 on 10 000 henkeä, hakemuksista hyväksytään 30 prosenttia ja vastaanottokulut per henki ovat 50 euroa päivässä.
Anekdoottina mainittakoon, että poliisilla on käytettävissään maastapoistamis- ja noutokuluihiin 14 miljoonaa euroa, kun vapaaehtoiseen poistumiseen tarvitaan "vain" 5,8 miljoonaa euroa.
* * *
Etsin budjetista (taas itse taulukosta) muutamia edellä mainittujen kanssa samaan suuruusluokkaan kuuluvia lukuja. Niistä ei ole poistettu mahdollisia kehitysyhteistyöhön tai maahanmuuttoon liittyviä kulueriä.
Sisäministeriö käyttää poliisitoimeen 745 miljoonaa euroa, Koko oikeusministeriön hallinnonalan budjetti on noin 916 miljoonaa euroa ja ulkoista turvallisuutta varmistamaan tehtyihin puolustusmateriaalihankintoihin käytetään 475 miljoonaa euroa.
Nuorten tulevaisuuteen eli osaamiseen satsattavista eristä valtio budjetoi yleissivistävään koulutukseen ja varhaiskasvatukseen 944 miljoonaa euroa ja ammatilliseen koulutukseen 763 miljoonaa. Opintotukeen käytetään 781 miljoonaa. Sen sijaan nuorisotyöstä valtio selviää 77 miljoonalla.
Verojen keräämiseen on puolestaan myönnetty 405 miljoonaa sekä elinkeino- ja innovaatiopolitiikkaan 868 miljoonaa euroa. Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikan potti on 596 miljoonaa ja perustoimeentulotukeen käytetään 831 miljoonaa euroa.
Tätä listaa luettaessa on syytä huomata, että monet mainituista menoista eivät muodosta koko aiheeseen menevää julkista rahoitusta, sillä myös kunnat osallistuvat moniin kuluihin. Esimerkiksi 31 000 asukkaan Kangasalan kunta käyttää koulutus- ja sivistysmenoihin tänä vuonna noin 64 miljoonaa euroa.
Toisaalta ei valtio vastaa läheskään kaikista maahanmuutonkaan kuluista kun huomioidaan, että suurimpien humanitaaristen maahanmuuttajaryhmiemme integroitumis- ja työllistymistulokset ovat positiivisestikin katsottuna katastrofaaliset. Kangasalan budjetissa näitä kuluja ei ole eritelty (tai ainakaan en muutamalla hakusanalla löytänyt sellaisia), mutta sieltä löytyi kuitenkin yleisluontoinen lause "kasvanut maahanmuutto lisää kuntien tuottamien palvelujen tarvetta".
Muilta osin kokoamani luvut eivät vaatine sen kummempia selityksiä. Jokainen voi tehdä niistä omat johtopäätöksensä valtion varainkäytöstä ja ehkäpä sitä kautta päättäjiemme prioriteeteista ja arvoista. Ainakin itselleni ne tarjosivat monenlaisia sytykkeitä ajatteluun.
Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Osaatko arvioida, kuinka paljon Suomi pistää vuodessa suoraan ja epäsuorasti rahaa ilmastontorjuntaan ja mitä muuta näillä poltetuilla rahoilla saisimme? Esimerkiksi puolueiden kovasti kaipaamaa koulutusta ja kasvatusta.
VastaaPoistaEipä taida onnistua ainakaan ihan helposti nettitietojen perusteella. Ilmastonmuutostoimethan jakaantuvat monelle momentille tutkimuksesta tuulienergian tukeen. Lisäksi toimet saattavat vähentää verotuloja.
PoistaLopputulema valtion ja kuntien osallistumisesta turvapaikkabisnekseen on iso joukko uusia ulkomaalaisia pitkäaikaistyöttömiä.
VastaaPoistaKotikaupunkini ei tilastoi mitenkään turvapaikkaa kärkkyvien ja kuntapaikan saaneiden muukalaisten työllisyyttä. Minulla on tästä kaupunginjohtajan kirjallinen toteamus, johon vastaus piti lopulta lypsää lehtijutun kautta, kun herra ei suvainnut vastata kirjalliseen kyselyyni.
Siis ulkomaiden ihmisten kehitystä tuetaan 881 miljoonalla eur ja maahamme tulleita, pääosin hyvinvoipia nuoria miehiä hyysätään 602 miljoonalla eli yhteensä 1483 miljoonaa eur, pyöristettynä 1,5 miljardia.
VastaaPoistaSummalla tekisi aika paljon oman maan kansalaisten hyväksi tai vaihtoehtoisesti valtio ottaisi vähemmän lainaa.
Ja tästä rahasta HUOLIMATTA Afrikkalaiset ja Lähi-idän porukat vaan sikiää kuten Professorin eilisen kirjoituksen linkistä käy ilmi "Mustan maanosan väestöräjähdys". Esim Afrikkalaisia on nyt noin 1,2 miljardia ja vuonna 2100 yli 4 miljardia.
Mitä enemmän rahaa näihin ihmisiin syydetään - sen enemmän he sikiävät. Eihän tässä ole mitään järkeä!
Kuten ei siinä eilen uutisoidussa mielipiteessä, jossa kokoomuksen sisäministeri Risikko haluaa lisää pakolaisia! Eikä maksa kun muutaman miljoonan! Entä se elinikäinen elättäminen?
Miksei voi uskoa että sitä mukaa kun "pakolaisia" tai "turvapaikan" hakijoita rahdataan sieltä muualle, sikiää tilalle uusia eikä se lopu! Tulee mieleen, että miten ne hölmöläiset sitä peittoa jatkoivatkaan...
Samaan aikaan suomalaisia kärvistelee suuri joukko työttömänä, osa hakee päivittäisen ruokansa leipäjonoista, koulutuksesta supistetaan vähän väliä, poliisin resurssit on tiukoilla jne. Listaa voisi jatkaa pitkällekin.
Jostain kuumman syystä jopa Ruotsin pääministeri on uutisten perusteella tullut tulokseen, että nyt riitti!
Eilen Saksan valtiovarainministerille tuli valaistus.
Mitä pitää tehdä, jotta suomalaiset ministerit kokevat valaistuksen?
En tiedä, mutta Ruotsin ja Saksan esimerkkien perusteella järjestää asiat siten, että tosiasiat näkee jopa sokea kepillään.
Poistaja sokea Reettahan voisi ministereitä auttaa...
PoistaValtion prioriteettilistalle tulee tulevaisuudessa myös ilmavoimien hävittäjähankinnat.
VastaaPoistaKäsittääkseni tämä on kiistämätön tosiasia.
Hinta kenties jopa 10 miljardia ja siihen elinkaarikustannukset päälle.
Nekin ovat huomattavat!
Piäisikö ennen tätä hankintaa jotain poistaa prioriteettilistalta vai kasvaako se raha puussa?
eihän se raha kasva puussa mutta Ano klo 12.21 kommentin 1,5 miljardia kun säästettäisiin seuraavat 10 vuotta, olisi jo aika hyvä pesämuna käyttää oman maan hyväksi.
PoistaHyvä huomata että Ruotsi on, sikäläisistä lähteistä ilmenneiden tietojen mukaan, hoitanut maahanmuuttokustannuksiansa mm pienentämällä kehitysapuansa.
VastaaPoistaSuomen osalta pitäisi itse asiassa noudattaa linjaa jossa kaikki maanmuuttokulut katsottaisiin kehitysavuksi. Tällöin mattimeikäläisen olisi helppo ymmärtää maan ulkkopuolelle menevän avun todellinen suuruusluokka. hh