Neuvostoliiton reinkarnaatioita

Iltalehti muistutti meitä siitä, että Neuvostoliitto hajosi neljännesvuosisata sitten. Maan viimeinen presidentti Mihail Gorbatsov puolestaan elättelee harhakuvia siitä, että idän mahtava valtiorakennelma olisi voinut pysyä pystyssä vielä pidempäänkin.

Sosialistisen neuvostotasavaltojen liiton historia on yksi maailmanhistorian ikävimpiä lukuja. Maa rakennettiin Marxin filosofisten teorioiden varaan, jotka eivät sellaisenaan osoittautuneet toimiviksi, vaan ne vääntyivät hirmuvallaksi ensin Leninin ja hänen jälkeensä Stalinin käsissä. Molemmat miehet tuottivat suunnatonta kärsimystä hallitsemilleen kansoille.

Neuvostoliiton ideana oli keskusjohtoinen hallinto, jossa "valistunut etujoukko" eli maan politbyroo pitää valtaa ja päättää linjaukset kaikista mahdollisista asioista. Nämä päätökset vietiin sitten käytäntöön poliittisen järjestelmän kautta - vaikka väkisin. Tuloksena oli ennennäkemätön valvonta ja ilmiantokoneisto - tosin maan saksalaisessa vasallivaltiossa järjestelmä vietiin vielä pidemmälle.

Tämän päivän kysymyksenä on, että onko Neuvostoliiton epäonnistumisesta osattu ottaa oppia. Ymmärretäänkö vaikkapa Suomessa, ettei pienellä piirillä voi koskaan olla kaikkien alojen osaamista ja ymmärrystä. Ja että ihminen on aina tehokkaampi tehdessään asioita omasta intressistään kuin ollessaan toisen renkinä.

Päivän Helsingin Sanomissa oli Neuvostoliiton opetuksiin liittyen ainakin kaksi juttua. Ja ei, ne eivät käsitelleet valtiohistoriaa, vaan Neuvostoliiton reinkarnaatiota Suomessa. Epäsuorasti.

Ensimmäinen kirjoitus liittyy Seinäjoen ihmeeseen - siihen kuinka maaseutukeskus on muuttunut yhdeksi Suomen vireimmistä kasvukeskuksista. Jutun mukaan Seinäjoella ymmärrettiin, että kaupunkiin tarvitaan osaamista, tutkimusta ja tuotekehitystä. Niitä varten luotiin keskus, jossa on mukana kuusi eri yliopistoa ja rahoittajina satoja paikallisia yrityksiä.

Yliopistokeskuksen lisäksi kaupungin vahvuus syntyy siitä, että siellä on paljon pk-yrityksiä monilla eri toimialoilla. Lisäksi kaupungissa on ammattikorkeakoulu sekä muuta maata enemmän yksityistä yrittäjähenkeä ja rohkeutta. Kahta jälkimmäistä on toki aina ollut eteläpohjalaisissa, mutta oleellinen muutos lakeuden ihmeen takana oli vapaan tieteen valjastaminen niiden käyttöön.

Minä väitän, että juuri tämä yhdistelmä - erityisesti paino sanoilla "yksityinen" ja "vapaa" - ovat johtaneet Seinäjoen ihmeeseen. Ei liene tarve sanoa, että molemmat sanat olivat Neuvostoliitossa joko kirosanoja tai niitä käytettiin uusmerkityksissä tosiasioiden vastaisesti.

Toinen Neuvostoliiton suomalaisista reinkarnaatiosta löytyi HS:n mielipidesivulta. Siellä erikoislääkäri vaati, että kansan tahtoa on kuultava enemmän, kun määritellään Sote-uudistuksen sisältöä.

Perusteluksi hän totesi, että "koska kansalaiset maksavat viulut, heidän on myös voitava määrittää ja kertoa, mitä peruspalveluja he rahoillaan haluavat". Taustalla oli myös arkkiatrin lausahdus, jonka mukaan "uusi sote kannattaa rakentaa alhaalta ylöspäin, ei hallinto vaan toiminta edellä". Siis täsmälleen toisin päin kuin Neuvostoliitossa tehtiin.

Suomen täyttäessä ensi vuonna sata vuotta olisi meidän hyvä keskustella siitä minkälaisen Suomen haluamme sen itsenäisyyden toiselle vuosisadalle. Korostammeko keskusjohtoisuutta, poliittista oikeaoppisuutta, kansan alisteisuutta yhteiskunnalle ja kaikkialle ulottuvia hallintolonkeroita - vai olisiko sittenkin parempi, jos tulevaisuuden kotimaa perustuisi vapaudelle, yritteliäisyydelle, rehellisyydelle ja parhaalle tutkimustiedolle?

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Anna Pöysä haluaa kirjoittaa historian uudelleen kuin naapurissa ennen
Uuden Ajan Uljas Kansojen Vankila?
Päättäjien pukinsorkka veronmaksajan kukkarossa?