Asiaan liittyvä pääkirjoitus oli puolestaan otsikoitu "Perussuomalaiset ovat siirtyneet katsomoon", mutta itse juttu käsitteli hyvin lyhyesti useampia puolueita. Ja lopuksi se päätyi pohtimaan sitä, että "elleivät perussuomalaisia äänestäneet löydä mistään uutta poliittista kotia, se tietää huonoa äänestysaktiivisuudelle".
Itse mielipidetiedustelun tuloksista selvisi, ettei puolueiden kannatuksissa ole tapahtunut virhemarginaaleja suurempia muutoksia kuukauden takaisesta. Siten neutraali otsikko olisi voinut olla esimerkiksi "Puoluekannatuksissa ei muutoksia".
* * *
Tällaisessa tilanteessa huomionarvoisia ovat korkeintaan pitkät trendit. Niitä kannatuskyselyssä sentään näkyi, jopa useita. Perussuomalaisten kannatus on HS:n kyselyjen mukaan kasvanut nyt noin viisi kuukautta. Myös Kokoomuksen kannatuksella on samanlainen nousujohteinen trendi.
Sen sijaan Vihreillä on ollut samanlainen viiden kuukauden laskutrendi: pudotusta on sinä aikana tullut suunnilleen virhemarginaalin verran - se on siis tämänkertaisen gallupin ainoa merkitsevä muutos. Myös Vasemmistoliitolla on ollut muutaman kuukauden pituinen laskutrendi.
Parin edellisen kappaleen kaltainen pohdiskelu Helsingin Sanomien sivuilla olisi ollut laadukasta journalismia. Nyt nähdystä en viitsi sanoa minkäänlaisia adjektiiveja. Tai no, luonnehdittakoon sitä vaikkapa tarkoitushakuiselta vaikuttavaksi.
* * *
Lopuksi totean HS:n pääkirjoituksen Perussuomalaisiin ja äänestysaktiivisuuteen liittyvästä pohdinnasta, että asian ratkaisee seuraavissa eduskuntavaaleissa (jota mielipidekysely sinänsä koski) hallituspolitiikan onnistuminen.
Mikäli viime aikojen hyvät talousuutiset jatkuvat ja maan talous todella kääntyy nousuun ja työttömyys laskuun, saa Soinin puolue jo kolmannen jytkynsä - eli vakiintuu suureksi puolueeksi. Silloin myös koko vaalien äänestysaktiivisuus nousee.
Toinen merkittävä asia liittyy humanitaariseen maahanmuuttoon. Mikäli se ryöpsähtää uudelleen vuoden 2015 mittoihin, voivat perussuomalaiset heittää pyyhkeen kehään ja Soini siirtyä johonkin hyvin palkattuun eläkevirkaan. Mutta katsotaan nyt vielä, sillä maisterisjätkää mukaillen hillotolpalle on vielä matkaa.
Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Ylen viestii vajaasti
Professorin vaaliennuste 2015
Ruotsalainen mielipidetiedustelu
Kiistämättä erittäin moni valtakunnanpolitiikan muutosta hakenut on pettynyt tapaan, jolla perussuomalaiset on saatu establismentin talutusnuoraan. Sitä voidaan toki kutsua myös politiikan välttämättömiksi kompromisseiksi. Eliitti muistaa hyvin, kuinka persut rynnivät sekoittamaan perinteistä poliittista kenttää saatuaan kansan uskomaan mahdollisuuksiinsa ajaa muutosta. Blogistin esille nostamalla otsikoinnilla ja etenkin persuihin tyytymättömien kodittomuuden korostamisella ilmeisesti pyritäänkin lannistamaan kapinallisesti ajattelevat olemaan ryhmittymättä enää minkään uuden, kentän suhteita järkyttävän poliittisen ryhmittymän taakse.
VastaaPoistaMistään nykyisestä eduskuntapuolueesta ei nimittäin ole ajamaan meillä Brexitin kaltaista EU:n ylivallan vastaista liikettä.
Sen sijaan Vihreillä on ollut samanlainen viiden kuukauden laskutrendi: pudotusta on sinä aikana tullut suunnilleen virhemarginaalin verran - se on siis tämänkertaisen gallupin ainoa merkitsevä muutos.
VastaaPoistaTämä olikin varmaan syynä siihen että saamme lukea toisesta luottomediasta tämän uutisen.
Huomattavaa on, että jälleen kerran ei ole kerrottu mitä on kysytty. Mikäli kysymys on ollut esimerkiksi: "Jos sinua uhataan ase ohimolla, niin voisitko tässä tapauksessa kuvitella äänestäväsi vihreitä?", niin voin uskoakin 38% vastaajista todenneen että "tässä tilanteessa - kyllä." Loput 62% sitten totesivat etteivät siinäkään tapauksessa.
Äkkiä se unohtui, että Hillary voitti vaalit 98.5% todennäköisyydellä.
On se tosiaan mainiota, että tilastollisesta vaihtelusta johtuvista pienehköistä eroista kannatuslukemissa aina jaksetaan keuhkota muutoksista kannatuksen kasvussa tai laskussa. Otosestimaattien sekoittaminen populaatiotason lukuihin on joko tyhmyyttä tai tietoista valehtelua.
VastaaPoistaAika tavallinen uutinen on, että kerrotaan laajasti mielipidemittauksissa ilmenneistä yhden tai kahden prosenttiyksikön kymmenesosan muutoksista, ja sen jälkeen mainitaan prosenttien suuruusluokkaa oleva virhemarginaali. Olen tulkinnut asian niin, että toimittaja ei ollenkaan ymmärrä, mitä statistinen vaihtelu on. Tähän vaikuttaa tietenkin se, että hänellä ei ole juuri minkäänlaista matemaattista koulutusta, mutta kyllä tämä jotakin kertoo myös älykkyydestä. Lisäksi vaikuttavana tekijänä voi olla tarkoitushakuisuus. Muistan, kuinka kauan sitten yleisesti valitettiin, että uutisissa ei kerrota mitään mielipidemittausten tarkkuudesta. Luullakseni tämän seurauksena alettiin uutisten loppuun lisätä virhemarginaali. Tämä ei ole millään tavalla vaikuttanut siihen, kuinka mielipidemittausten tuloksia tulkitaan!
VastaaPoistaToinen professori
Virhemarginaalista on tullut eräänlainen rituaali, joka täytyy lausua artikkelin lopussa, etteivät henget suutu. Mitä rituaali tarkoittaa, sillä ei ole niin väliä.
VastaaPoistaOpiskelija saa pyyhkeitä siitä, että käyttää tentissä lausetta, joka pätee vain jatkuville funktioille, tarkistamatta onko funktio jatkuva. Seuraavassa tentissä hän on viisaampi: Heti vastauksen alkuun hän kirjoittaa taikasanat "Funktio on jatkuva ja derivoituva"... tarkistamatta onko se.
Mitä ihmettä on tämä vaalien välinen gallup-kannatus? Missä lainkohdassa sille on annettu jokin rooli tai asema?
VastaaPoistaYlipäätään vaalien välisten galluplukujen pyörittely ja spekulointi on pahimman luokan populismia. Niillä ei pitäisi olla yhtään mitään merkitystä. Miksi hallituksen kuuluisi ottaa huomioon päätöksissään opposition kohonneet galluppisteet, kuten opposition suulla on menty möläyttämään? Olkaapa seuraavissa vaaleissa hereillä, se on se hetki kun demokratian vallanjako vaalikauden ajaksi tehdään.
Rivikansalaisilta voi tällaisen typerehtimisen vielä katsoa läpi sormien, mutta että toimittajat pitävät tällaista narrileikkiä yllä. Mielestäni se on epäammattimaista ja vastuutonta ja on omiaan alentamaan politiikan ja vaalien yleistä arvostusta ja merkitystä.
Puhukaa ihmiset jostain oikeista asioista.