Helsingin puoluepoliittinen voimakaksikko on Vihreät ja Kokoomus, joiden yhteenlaskettu valtuustopaikkamäärä on yhtä vaille puolet kaikista. Näiden puolueiden johdolla kaupungin keskusta on tarkoitus rauhoittaa autoliikenteeltä. Tämä on pyritty tekemään kahdella tavalla.
Ensimmäinen ja radikaalimpi on sisääntuloväylien tukkiminen liikennevaloilla eli tekemällä niistä kaupunkibulevardeja. Poliittinen päätös tästä on jo käytännössä tehty.
Niinpä maamme pääkaupunkilaiset vallanpitäjät ovat ottaneet tehtäväkseen ryhtyä lisätoimiin ja palauttanut keskusteluun ruuhkamaksut. Niiden tullessa voimaan autoilu Helsingin keskustaan tulisi aiempaa kalliimmaksi.
Kunnallisen demokratian nimissä tämä kaikki on tietenkin sallittua ja mahdollista. Ja - olettaen että väki on äänestänyt vallanpitäjät oman näkemyksensä mukaan - kuvastaa pääkaupunkilaisten toiveita kaupunkinsa kehittämisestä.
Positiivisina asioina autoilun vähentämisestä ovat ainakin ilmanlaadun paraneminen ja liikennemelun väheneminen. Pidemmällä aikavälillä tavoitellaan myös työpaikkamatkojen lyhenemistä.
Avoimeksi jäävät kuitenkin ainakin seuraavat kysymykset.
Miten kaupungin keskustassa olevalle liike-elämälle ja työpaikoille käy? Oletettavasti ainakin kaikki ne työpaikat, jotka ovat tavalla tai toisella autoista riippuvaisia siirtyvät ruuhkamaksujen ulkopuolelle. Keskeinen kysymys on se, tuleeko niiden tilalle erilaisia palvelu- ja muita autoilusta riippumattomia yrityksiä?
Entä mitä velvollisuuksia maan pääkaupungilla on muualla Suomessa asuvia kohtaan? Onko se kohtuullista, että heikkojen julkisten yhteyksien takaa tulevat joutuvat maan pääkaupunkiin tullessaan maksamaan aina ruuhkamaksun ja hidastelemaan bulevardeilla tai vaihtoehtoisesti käyttämään auto-julkinen liikenne yhdistelmäratkaisua?
Kolmas kysymys liittyy Helsingin ulkopuolelta heikkojen yhteyksien päästä töihin tulevia. Vaikka näiden ihmisten osuus ei ole kovin suuri, tulevat heidän työmatkansa venymään ajallisesti kohtuuttomiksi.
Siirtyvätkö he joukoittain asumaan Helsinkiin? Jos siirtyvät, romahtavatko heidän asuntojensa hinnat? Ja kallistuvatko Helsingin asuntohinnat entisestään kysynnän kasvaessa?
Neljäs ja tärkein avoimeksi jäänyt kysymys liittyy Helsingin henkiseen ilmapiiriin. Muuttuuko se entistä enemmän maan muusta väestöstä poikkeavaksi, eli vahvistuuko punavihreä kupla. Ja jos vahvistuu, millä tavoin se vaikuttaa koko Suomen kehitykseen?
Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Helsingin asuntopulaa tuetaan verovaroilla
Urbaani impiwaara
Helsingin asuntopula ja maaseutu
Villinä veikkauksena voisin heittää: työpaikat siirtyvät kehäteille tai niiden ulkopuolelle ns kasvukäytävään... ei välttämättä huono vaihtoehto.
VastaaPoistaKuka nyt haluaisi Helsingissä asua tai asioida? Helsingissä käyn vain pakosti, eikä sitä pakkoakaan kovin usein ole, vaihtoehtoja löytyy kyllä kaupoille, ym. Kauppiaat tykkää vai? Toisaalta miten siten vammaisten, sairaiden ja ikäihmistne tai muiden huonosti liikkuvien kulkeminen? Kiva rangaista tätä joukkoa, jolla jo muutenkaan ei ole helppoa vai?
VastaaPoistaIkävä kyllä Helsingin sulkeutuminen koskee niihinkin, jotka eivät ole aikeissakaan asioida Helsingissä, vaan ovat vain läpikulkumatkalla.
VastaaPoistaEsimerkiksi moottoritietä kulkevat bussit tulevat hidastumaan merkittävästi, kun moottoritiet muutetaan "bulevardeiksi" ja katkotaan tasoristeyksin ja liikennevaloin.
Niin se kehitys taas kehittyy. Jännää, miten liikenneinvestoinnit nykyään tähtäävät liikenteen vaikeuttamiseen, eivätkä helpottamiseen kuten ennen.