Afrikkalaisessa Gabonissa oli presidentinvaalit. Ne voitti istuva presidentti Ali Bongo, joka sai äänistä virallisen vaalituloksen mukaan 49,80 prosenttia. Opposition ehdokas Jean Ping sai puolestaan saman lähteen mukaan 48,23 prosenttia äänistä.
Lopputulos oli siis virallisten tulosten mukaan tiukka. Opposition mukaan se oli kuitenkin väärennetty ja Pingin äänisaalis oli oikeasti 59 prosenttia. Niinpä opposition kannattajat ryhtyivät protestiksi polttamaan maan parlamenttitaloa.
Sivulliselle pohjoismaiselle professorille jäi epäselväksi, millä tavalla parlamenttitalon polttaminen auttaa epäselvässä tilanteessa. Ja öljyalan suhdanteiden takia talousvaikeuksiin joutuneen maan tulevaisuuden pelastamisessa.
Tai millä tavalla mahdollinen vaalivilppi edesauttaisi virallisesti vaalit voittaneen presidentin hallitseman kansan elinolosuhteita. Vaalivilppiinhän viittaa vahvasti presidentin kotimaakunnan 99,9 prosentin vaalivilkkaus.
Polttamisesta on tullut muotia myös monin paikoin Ruotsissa. HS kertoi yllättäen tänä aamuna, että malmöläinen palomies alkoi pelätä käsikranaatteja ja on päättänyt muuttaa maahanmuuttajilla vahvasti rikastuneesta kaupaungista pois.
Toki HS:n jutussa muistettiin mainita, että rikollisuuden määrä on Ruotsissa laskenut jo 20 vuoden ajan. Mutta mikä vielä ihmeellisempää, jutun lopussa kerrotaan poliisin suulla, että "on muistettava, että erityisesti joillakin huono-osaisimmilla alueilla myös ilmoitushalukkuus on voinut vähentyä."
Tuntematta Ruotsin rikollisuustilastoja sen tarkemmin, tuli mieleeni HS:n juttu vuoden takaa. Siinä todettiin, että myös Suomessa "poliisin tietoon tulleiden rikosten määrä on vähentynyt 1990-luvun alusta alkaen."
Sekä tarkemmin, että "varkausrikokset ovat vähentyneet lähes yhtäjaksoisesti, ja viime vuosina myös poliisin tietoon tulleiden pahoinpitelyjen määrä on pudonnut. Rattijuopumusten määrä on vähentynyt noin kolmanneksen 25 vuoden aikana. Sen sijaan poliisin tietoon tulleiden raiskausten määrä on lisääntynyt viimeisen kymmenen vuoden aikana 70 prosenttia."
Olisiko rikollisuuden kehitys myös Ruotsissa samankaltainen. Siis rattijuopumusten, varkauksien ja pahoinpitelyiden määrän väheneminen ja kehitysmaalaisille tyypillisten tekojen, kuten raiskausten ja tuhopolttojen lisääntyminen merkittävästi. Jälkimmäinen toki sillä reunahuomautuksella, että autojen tuhopolttojen piikki nähtiin kehitysmaalaisten mellakkavuonna 2009.
Mitä tästä kaikesta opimme? Ehkä ainakin sen, että mikäli viime vuoden turvapaikanhakijaryntäyksen seurauksena tänne tulleet kehitysmaalaiset eivät poistu Suomesta, saattaa edessämme olla samankaltaista kehitysmaalaista menoa, kuin nykyisin nähdään esimerkiksi Gabonissa ja Ruotsissa.
Suuri kysymys kuuluukin, että onko kehitysmaalainen meno se suunta, johon haluamme yhteiskuntaamme kehittää? Ja mikäli ei ole, niin mitä maamme päättäjät voisivat tehdä, ettei niin pahasti pääsisi käymään?
Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Ruotsin eilisiltaiset maahanmuuttajamellakat mediassa
Onko Ghanalla malttia vaurastua?
Suomi ja Etelä-Sudan nousivat maailman kärkeen!
Kannattaa katsoa video
VastaaPoistahttps://video-arn2-1.xx.fbcdn.net/v/t43.1792-2/11866617_856924124452850_1649661004_n.mp4?efg=eyJybHIiOjE1MDAsInJsYSI6NDA5NiwidmVuY29kZV90YWciOiJoZCJ9&rl=1500&vabr=572&oh=def434fb8fff41eb6cfb55f9bac7e0f7&oe=57C9D629
Ei kannata katsoa mitään, mistä ei ole edes yhteenvetoa kommentissa.
Poista"mitä maamme päättäjät voisivat tehdä, ettei niin pahasti pääsisi käymään?"
Vastaushan on tietysti kotoutus, missä Suomi ei tietenkään tee niitä virheitä joita on tehty Ranskassa tai Ruotsissa, missä ei ole tehty virheitä, koska Ylen toimittaja on käynyt Rosengårdissa eikä tullut mukiloiduksi.