Hyttysiä ja sarvettomia lehmiä

Suomi ja Eurooppa haraavat modernia eläin- ja kasvinjalostusta vastaan. Samaan aikaan muualla maailmassa on tieteen viimeisimmät keksinnöt otettu riemulla käyttöön. Niistä esimerkkejä tarjosi äskettäin lukemani Science-lehti uutisosiossaan.

Modernin molekyylibiologian toteuttamista kehitysaskelista ensimmäisenä esimerkkinä ovat Grand Caymanille Karibian saaristoon levitettävät geneettisesti modifioidut hyttyset, jotka ovat niihin tehtyjen muutosten takia kyllä halukkaita parittelemaan, mutta parittelukyvystään huolimatta kyvyttömiä tuottamaan eläviä jälkeläisiä. 

Näitä hyttysiä luontoon päästämällä voidaan mm. Zika-, Dengue- ja Chikungunya-viruksia levittävien Aedes aegypti-hyttysten määrää vähentää tehokkaasti ja samalla pienentää saarella asuvien ja siellä vierailevien ihmisten virustautiriskiä. Itse geneettisesti muokatut hyttyset katoavat lisääntymiskyvyttöminä työnsä tehtyään jättämättä itsestään muita merkkejä kuin vähentyneen hyttyskannan.

Toinen Science-lehdessä kerrottu uusi esimerkki geeniteknologian mahdollisuuksista on amerikkalaisen Recombinetics-yhtiön kehittelemä maitokarjarotu, jossa lehmät on saatu sarvettomiksi TALEN-nimisellä genomin editointitekniikalla. Näin on saatu aikaiseksi rotu, jonka sarvet eivät aiheuta vaaraa hoitajilleen tai toisille naudoille ja joiden sarvia ei tarvitse katkoa kivuliaasti vasikoina, mutta joiden tuottaman maidon laatu tai eläinten muu elämä eivät ole muuttunut mitenkään. 

Kuten edelle kirjoittamani esimerkit osoittavat, on tänä päivänä edetty kauas siitä ajasta, jolloin geenitekniikan kohutuin tuote oli herbisidiresistentti kasvi, jonka avulla kauppias sai samalla kaupatuksi myös kasvimyrkkynsä. Tosin jo silloin tuotettiin monenlaiset lääkeaineet GMO-bakteerien avulla - esimerkkinä vaikkapa insuliini, joka kyllä kehitettiin aikanaan Euroopassa, mutta jonka valmistus ja sen tuottama taloudellinen hyöty toteutuivat "aktivistien" vastustuksen takia aivan muualla.

Tosiasia on, että vastustivat eurooppalaiset molekyylibiologian sovelluksia miten paljon hyvänsä jatkuu tieteen kehitys muualla maailmassa joka päivä. Sen seurauksena syntyy taloutta virkistämään ja hyvinvointia parantamaan yhä uusia ja entistä hyödyllisempiä tuotteita.

Luottaen arvoisan lukijani omaan järkeen lopetan tämän kirjoitukseni tähän toivoen samalla, että se on herättänyt uusia ajatuksia. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Geenitekniikasta merkittäviä hyötyjä ympäristölle ja maataloudelle
GMO-lajikkeissa on "antibiootille vastustuskykyisiä geenejä"
Sika-, lintu- ynnä muut influenssat