Hussein Al-Taee ja yhteiskunnallinen omistajuudentunne

Asiantuntija Hussein Al-Taee on kertonut meille, ettei terrorismi-isku Suomeen ole todennäköinen. Perusteluksi hän kertoo sen, että Suomella ei ole imperialistista historiaa.

Ja ettei tänne ole pakotettu ketään, vaan kaikki ovat saapuneet omasta tahdostaan. Niinpä muslimilla ei ole "pakottavaa tarvetta lähteä iskemään suomalaisiin intresseihin, koska heidän intressinsä on elää tässä maassa rauhassa."

Terrori-rauhan säilymisen varmistamiseksi hän arvelee, että suomalaisten "pitää eheyttää yhteiskuntaa meidän ympärillämme, että jokainen täällä asuva tuntee omistajuutta Suomea kohtaan, että hänen intressinsä on valjastettu sille, että Suomi pysyy kunnossa. Tällä pystytään lyömään Isisin työkalut pois tämännäköisestä yhteiskunnasta, jossa elämme."

* * *

Al-Taeen kommentit ovat äärettömän mielenkiintoisia jos niitä tarkastelee todellisuutta vastaan. Sitä ennen sallittakoon kuitenkin retorinen kysymys asiantuntijalle: kenen täysjärkisen intresseissä on elää sekasortoisessa maassa?

* * *

Aloitettakoon Laura Kestilän ja kumppaneiden julkaisusta, jossa kerrotaan nuorten syrjäytymismekanismeista. Sen mukaan "tut­ki­muk­set ko­ros­ta­vat lap­suu­den ja nuo­ruu­den eli­no­lo­jen se­kä siir­ty­mien mer­ki­tys­tä syr­jäy­ty­mi­sen pro­ses­sis­sa. Lap­sen ke­hi­tys ei ole kui­ten­kaan suo­ra­vii­vai­nen seu­raus hä­nen kas­vuym­pä­ris­tös­tään, sil­lä suo­tui­sis­sa­kin kas­vuo­lois­sa joil­la­kin lap­sil­la on ha­vait­tu pal­jon on­gel­mia ke­hi­tyk­sen eri osa-alueil­la. Vas­taa­vas­ti mo­net lap­set näyt­tä­vät vält­ty­vän syr­jäy­ty­misp­ro­ses­seil­ta hei­kois­ta läh­tö­koh­dis­taan huo­li­mat­ta."

Kestilän mainitsemien tutkimusten mukaan pelkästään "yhteiskunnan omistajuustunnetta" luomalla ei siis pysty ehkäisemään nuorten syrjäytymistä. Ei suomalaisessa eikä maahanmuuttajaväestössä.

Taloussanomien artikkelissa vuodelta 2012 puolestaan kerrottiin, että "Suomessa on 32 500 nuorta, jotka eivät ole rekisteröityneet edes työttömiksi työnhakijoiksi". Edelleen mainittiin, että "vieraskielisistä kouluttamattomista nuorista joka kolmas on syrjäytynyt – kantaväestöön kuuluvista syrjässä on joka kahdeksas."

Syrjäytyminen ei siis koske pelkästään maahanmuuttajia, vaan myös kantasuomalaisia nuoria. Eli jos täällä syntyneetkin syrjäytyvät korkealla frekvenssillä, miten voimme edes kuvitella, ettei niin kävisi meikäläiseen yhteiskuntaan jo valmiiksi heikommista lähtökohdista tulleille maahanmuuttajille.

* * *

Mutta liittyykö syrjäytyminen oikeasti terrorismiin. Aloitetaan suomalaisesta 1800-luvun terrorismista eli puukkojunkkariudesta.

Sen rivimiehet olivat kyllä usein syrjäytyneistöä, mutta mahtimiehet kaikkea muuta. Antti Rannanjärvi oli poikkeuksellisen rikas isäntämies, eikä Antti Isotalo jäänyt hänestä paljonkaan jälkeen. Heidän terrorismityyppisessä rikollisuudessaan ei siis suinkaan ollut kyse vähäosaisuudesta vaan jostain aivan muusta - pätemisen tarpeesta ja kuuluisuuden janosta.

* * *

Entä muslimiterrorismi.

Edelleenkin tunnetuin, vaikkakin edesmennyt, terroristijohtaja Osama bin Laden peri isänsä kuoltua arvioiden mukaan 25 - 300 miljoonan dollarin omaisuuden ja oli ilmeisesti myös saanut yliopistotasoista koulutusta. Hänen perustamansa Al Qaidasta eronneen ISISin johtomies Abu Bakr al-Baghdadi puolestaan syntyi keskiluokkaiseen perheeseen, jonka suvusta löytyi mm. useita professoreita. Hän väitteli tohtoriksi vuonna 2007 arvosanalla "erittäin hyvä".

En luonnehtisi kumpaakaan henkilöksi, joka olisi syrjäytynyt tai jolta ilmiselvästi puuttuisi "yhteiskunnan omistajuustunne".

Entä rivimiehet? Toistaiseksi maailman menestynein rivimiesterroristi lienee ollut Mohammed Atta, jolla oli akateemista taustaa sekä Kairon yliopistosta että Hampurin teknisestä yliopistosta. Hänen isänsä oli egyptiläinen juristi ja äiti vauraan perheen koulutettu tytär. Eipä häntäkään voi millään perusteella kutsua syrjäytyneeksi.

Viimeiseksi huomiota herättänyt terroristi oli Nizzan kuorma-autoilija Mohamed Lahouaiej-Bouhlel. Hän oli tunisialaissyntyinen ja Nizzaan yli kymmenen vuotta sitten kotoutunut rekkakuski. Ei siis edellä mainittujen kaltaista yhteiskunnan kermaa, mutta ei missään tapauksessa myöskään syrjäytynyt henkilö.

* * *

Edelle kirjoittamani perusteella en usko, että suomalaisen terrorismin syntymistä voidaan ehkäistä pelkästään Al-Taeen ehdottamilla keinoilla, sillä edellä mainituista terroristeista kenelläkään ei ole ollut "pakottavaa tarvetta lähteä iskemään... [kohdemaidensa] intresseihin." Heidän motiivinsa ovat nousseet jostain aivan muualta kuin sekulaarin ja tavalliseen tapaan ajattelevan ihmisen ajatuskuluista.

Siitä syystä minä en myöskään usko, että terroristeihin vaikuttaisi kovin suuresti yhteiskunnallinen hyvinvointi. Siitä syystä myös terrorismin torjunta vaati merkittävästi radikaalimpia keinoja kuin "yhteiskunnallisen omistajuuden tunne".

Sellaisia ovat esimerkiksi syvästi yhteisöllisistä kulttuureista tulevien maahanmuuttajien määrän rajoittaminen, sekulaarin opetuksen vahvistaminen kotoutusprosessissa, radikalismista kiinni saatujen tuomitseminen eliniäksi kiven sisään, maan sisäisen turvallisuusvalvonnan tehostaminen sekä Suomen taloudellisen tilanteen kokonaisvaltainen parantaminen. En toki jättäisi käyttämättä Al-Taeen mainitseman osallisuudentunteen lisäämistäkään, kunhan se tapahtuu valtaväestöä syrjimättä eli kannustamalla tulijoita menestymään suomalaisessa yhteiskunnassa - mikä erityisesti tyttöjen kohdalla tarkoittaa monista lähtökulttuurin piirteestä luopumista.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Kuinka välttää terrori-iskut Suomessa?
Pikatyöpaikkoja oleskeluluvan saaneille
Monikulttuurinen kansallisraati ja muut maahanmuuttajien kotoutumista ehkäisevät ratkaisut