Maahanmuutolle uusi hinta: 220 euroa per kansalainen

Suomen ja Venäjän sopimus pohjoisten rajanylityspaikkojen rauhoittamiseksi näyttäisi toimivan, koska ihmisvirta Pohjois-Suomeen on tyrehtynyt. Myös Turkin kanssa tehty sopimus näyttäisi pitävän; mahdollisesti Makedonian itsepuolustuksellisten toimien takia.

Juuri nyt näyttäisi siis siltä, että itäiset kulkureitit EU:n alueelle olisi saatu tukituksi. Käytännössä se tarkoittaa lähinnä syyrialaisten, irakilaisten ja afgaanien joukkorynnistyksen hiipumista. Ainakin väliaikaisesti.

Samaan aikaan Libyasta on muodostumassa uusi EU:n alueelle pyrkivien kansainvaellusreitti. Sen merkkinä tämän viikon maanantaina ja tiistaina Libyan ja Sisilian väliseltä merialueelta käytiin noutamassa EU:n alueelle noin 4 000 ihmistä. Ilmeisesti kesän sarastus on saanut ihmissalakuljettajien bisnekset kukoistamaan, sillä koko alkuvuonna tulijoita oli tiistaihin mennessä saapunut "vain" hieman alle 20 000.

Merkittävää tässä on se, etteivät uudet tulijat ole peräisin täysin sekaisin olevasta Syyriasta tai edes Irakista. Sen sijaan he tulevat Afrikasta.

Minusta oli mielenkiintoista huomata, että yleensä vahvasti löperöä maahanmuuttopolitiikkaa ajava Helsingin Sanomat tuli lipsauttaneeksi pääkirjoituksessaan, että "leijonanosa Afrikasta tulevista turvapaikanhakijoista pyrkii Eurooppaan taloudellisista syistä... takana on korruptoitunutta ja mielivaltaista hallintoa, liiallista väestönkasvua, nuorisotyöttömyyttä ja ruoan hinnan nousua." Nyt Välimeren yli pyrkiville ei siis liene tiedossa turvapaikkaa eikä toivottavasti muutakaan oleskelulupaa.

Edelle kokoamani tämän aamun uutisointi jätti avoimeksi yhden järisyttävän suuren asian. Se kuuluu näin: pysähtyykö Lähi- ja Keski-idästä viime vuonna räjähtänyt turvapaikanhakijavirta vai etsiytyykö se uusille reiteille?

Tämä kysymys ei ole triviaali eikä sen vaikutus olematon. Jos näemme tänä vuonna uuden ryntäyksen EU:n alueelle, voimme vain kuvitella, minkälaiset seuraukset sillä on niin EU:n yhtenäisyyteen, ihmisten turvallisuudentunteeseen tai talouteen.

Humanitaarisen maahanmuuton talousvaikutuksista saimmekin tänä aamuna pienen vinkin. Helsingin Sanomien uutisen mukaan hallitus varasi sen hoitamiseen 400 miljoonaa euroa enemmän kuin aiemmin oli suunniteltu.

Lisäys tarkoittaa noin 0,73 % kaikista valtion budjetin 54,4 miljardin euron menoista. Eli jokaisesta maksamastasi valtionverotuksen 1000 veroeurosta käytettäisiin 7,3 euroa tämän lisän kattamiseen, ellei sitä otettaisi velaksi, jolloin päälle on laskettava vielä korkokulut.

Samaisessa jutussa Kuntaliiton pääekonomisti Minna Punakallion arvioi, ettei 400 miljoonan euron lisärahoitus riitä, vaan ”maahanmuutosta tullee satojen miljoonien eurojen lisäkustannukset, joista sitten tehdään lisätalousarvioita".

Ja tämä kaikki siis aiemmin päätetyn yli 800 miljoonan euron päälle. Kun luvut lasketaan yhteen, päädytään yli 1,2 miljardiin euroon. Se tekee noin 22 euroa jokaista maksamaasi valtionveroeuroa kohti. Keskituloiselle suomalaiselle se tarkoittaa tuloverosta noin 90 euroa. Lisäksi verovelvollisen maksettavaksi tulee jokaisesta arvonlisäverollisesta (24%) tuhannen euron ostoksesta noin viisi euroa.

Lisäksi kustannuksiin osallistuvat yritykset, sakotetut, tulleja maksavat ja kaikki muutkin valtion kassaa kartuttavat siten, että valtion kassaan saadaan yhteensä tarvittavat 1,2 miljardia euroa. Siis noin 220 euroa jokaista Suomen kansalaista kohti.

Tässä tilanteessa on syytä toivoa, ettei elintasopakolaisille ryhdytä myöntämään oleskelulupia, että syyrialaisten ja irakilaisten joukkovaellus ei löydä uusia kulureittejä ja että niin Suomesta kuin muistakin EU-maista löytyy paljon iloisia veronmaksajia.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Nuoret kaupunkilaiset haluavat eniten vastaanottokeskuksia
Monikulttuurisuus kukkii jälleen mediassa
Maahanmuuton kustannukset vuonna 2016