Venäjän pääministeri Dimitri Medvedev on toivonut EU:n pakotteiden olevan pian historiaa. Toiveeseen on hyvä yhtyä, sillä se tarkoittaisi Itä-Ukrainan ja Krimin kriisien ratkaisua.
Näin myös Ukraina pääsisi palaamaan osittaisesta sotatilasta rauhan töihin ja oman yhteiskuntansa kehittämiseen. Vai mahtaako Medvedev unelmoida EU:n lopettavan pakotteensa ilman niiden perimmäisen syyn ratkaisemista?
Medvedevin toiveeseen on hyvä yhtyä myös pakotteista paljon kärsineessä Suomessa, sillä tavaraviennin kasvu Venäjälle voisi nopeuttaa nykyisen lamamme loppumista. Tosin Venäjän monista muistakin syistä rappeutunut talous tuskin vetäisi suomalaistuotteista yhtä runsaasti kuin ennen pakotteiden asettamista.
Toivoa tilanteeseen antaa kuitenkin Venäjän talousakatemian johtaja, jonka mukaan Venäjän talous on paljon paremmalla tolalla kuin julkisesta sanasta saattaisi ymmärtää. Lisäksi Kiinan mahdollisesti alkavan elvytyksen hyötyä virtaisi Venäjälle tukien sen taloutta ja siten myös suomalaisten tuotteiden tuontikykyä.
Eikä Suomen omakaan tilanne liene ihan niin sysimusta kuin vielä äsken näytti: joulukuussa Suomen verotulot kasvoivat yllättäen 162 miljoonalla eurolla. Jos tämä kasvu jää pysyväksi, voimme ehkä huokaista helpotuksesta tällä erää.
Jälkimmäinen ei kuitenkaan tarkoita, ettei menneestä pitäisi ottaa oppia. Kasvun mahdollisesti alkaessa ei siis ole syytä aloittaa kaikkeen hyvään ja kauniiseen rahaa syytävää jakopolitiikkaa, vaan keynesiläisittäin varautua seuraavaan laskukauteen, jotta meillä olisi silloin varaa tukea yskähtelevää taloutta elvyttämällä julkisista varoista.
Mutta ei nyt vielä nuolaista ennen kuin tipahtaa. Pakotteita ei ole vielä peruttu, Venäjän talous ei ole vielä nousussa. Eikä Suomen verotulojen kasvukaan ole välttämättä pysyvää. Ja vaikka olisikin, se saattaa kompastua mahdolliseen syksyn lakkoaaltoon elleivät työmarkkinajärjestöt saa lopultakin aikaiseksi sopimusta, jonka myös maan hallitus voi hyväksyä peruakseen ns. pakkolait.
Suomen tilanne on siis kuin kävelyä veitsenterällä. Tasapaino näyttää löytyneen, mutta horjuttajia vaanii monessa suunnassa.
Varmaa on vain se, että epäonnistumisesta kärsisi eniten terällä kävelevä suomineito itse, sillä horjahdus leikkaisi maamme talouden uskottavuutta jälleen kerran - ja samalla viiltäisi syviä haavoja koko yhteiskuntaan. Siitä kärsisivät kaikki suomalaiset. Ja heistä eniten pienipalkkaiset naiset.
Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Portugalin sairaalakuolema ja Suomen herrat
Maahanmuuttajan neuvo: "jos ei sitoudu, ei pitäisi saada rahaa penniäkään"
Kumpi ompi parempi - Suomi vaiko Saudi-Arabia?
Romahdus tulee joka tapauksessa ideologisen sokeuden,todellisuudesta irtaantuneiden päätösten ja hallituksessa istuvien sosiopaattien oman edun tavoittelun vuoksi joten mitä nopeammin se tulee sitä parempi.Erittäin suurella varmuudella merkittävä osa uudesta herrakansastammekin jää tulematta maahan jos se tapahtuu pikaisesti.
VastaaPoista