Helsingin kaupunginvaltuutettu Johanna Sydänmaa loikkaa kokoomuksesta vihreisiin. Hän perustelee siirtymistään arvopohjansa muuttumisella ja pettymisellään maan hallituksen toimintaan.
Siirtymisen tekee erityisen mielenkiintoiseksi valtuutetun perustelu. Hän on todennut, ettei katso pystyneensä Kokoomuksessa edistämään omia tavoitteitaan, jotka ovat "heikompiosaisten ja vähävaraisten asioiden ajaminen".
Jäin itsekseni miettimään, että mikäli Sydänmaa ei puhu muunneltua totuutta, niin minkä ihmeen takia hän on alkujaan edes liittynyt Kokoomukseen, joka ei koskaan ole profiloitunut heikompiosaisten tai vähävaraisten asianajajana. Päin vastoin, puolue on tunnetusti elinkeinoelämän sekä vauraiden ja hyvätuloisten ihmisten edunvalvoja suomalaisessa politiikassa, vaikka toki onkin vaalikampanjoissaan yrittänyt monin tavoin laajentaa kannatuspohjaansa räväköillä sloganeilla.
Toisaalta jutussa mainitaan myös Sydänmaan arvopohjan muuttuneen. Olisiko sittenkin siis niin, ettei hän ole alkujaan ajanut "heikompiosaisten ja vähänvaraisten" asiaa, vaan ollut ajatusmaailmaltaan aidosti kokoomuslainen. Jos asian on näin, niin se puolestaan osoittaa henkilön maailmankatsomuksen melkoisen epävakaaksi.
Edelle kirjoitetun perusteella näyttää siltä, että meillä on ainakin valtuustotasolla poliitikkoja, joiden käsitys suomalaisesta puoluepolitiikasta on joko lievästi sanottuna olematon tai varsin epävakaa. Kysymykseksi tässä tilanteessa jääkin se, että millä perusteella näin pihalla oleva henkilö arvelee olevansa pätevä hoitamaan kaupunkilaisten - tai eduskuntaan päästessään koko Suomen - asioita?
Siirtymisilmoitus on siinäkin mielessä mielenkiintoinen, että se osoittaa Vihreiden muuttuneen vuosien saatossa puhtaaksi vasemmistopuolueeksi, jonka agendalla on pikemminkin perinteisen jakopolitiikan kuin ympäristönsuojelun edistäminen. Ellei Sydänmaa ole sitten tälläkin kerralla erehtynyt puoluevalinnassaan.
Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Poliittinen virkanimitys
Ottawan sopimus täytäntöön!
Päättäjien pukinsorkka veronmaksajan kukkarossa?
Veikkaan, että Sydänmaalla, kuten monella muullakaan poliittisella broilerilla, ei todellisuudessa ole arvopohjaa sanan varsinaisessa merkityksessä. Siksi heille on yhtä helppoa vaihtaa puoluetta kuin hiustyyliä, kumpaakin vaihdetaan muodin mukaan.
VastaaPoistaPikemminkin vaihdetaan puoluetta kuin työpaikkaa - sen mukaan millaiset urankehitysmahdollisuudet mikin työpaikka tarjoaa
PoistaMolemmat vaihtoehdot ovat minusta mahdollisia.
PoistaTarkoittaako toi heikoimmista ja vähävaraisista huolehtiminen sitä että siirtyy leiriin joka suorastaan vaatii noita kansanvaeltajia lisää tänne?
VastaaPoistaEi pitäs tarkoittaa ...
PoistaTosin nythän kaikki tuollanen yhdistetään heti vihervasemistolaisiin, kuin rasismi maahanmuuttokriittisiin..
Tätä ei tarina kerro.
PoistaKyseessä on ihan vain pieni väärinymmärrys koska Sydänmaa tarkoittaa heikompiosaisilla ja vähävaraisemmilla afrikkalaisia ja muslimeita.Vihreillähän on esim afrikassa miljardi äänestäjää jotka pitäisi pikaisesti saada tänne sillä Suomihan kuuluu kaikille mutta kokoomus on pahasti epäonnistunut siinä joten puolueen vaihto on aivan loogista.
VastaaPoistaKaikkihan tietävät, että politiikassa nämä puheet "heikompiosaisten ja vähävaraisten" asioiden ajamisesta ovat silkkaa populismia. tavallisesti niillä peitetään hyvin raadollisia ja opportunistisia tavoitteita. Siitä lienee tässäkin tapauksessa kysymys. Tämä värväystoiminta, jossa seireeninlauluilla ja ryhmäpaineen luomisella on keskeinen osa, on tuttu jo 70-luvun ASS:n toimintatavoista. Jostakin syystä nämä porvarillisten kotien kiltit koulutytöt ja -pojat ovat tuolle menetelmälle keskimääräistä alttiimpia. Lieneekö syynä heille ominainen naiiviuden ja opportunismin yhdistelmä, josta muuten Katainen on mitä oivallisin esimerkki.
VastaaPoistaPelastusarmeijalla taitaa olla rehellisintä toi vähäosasten auttaminen, oli mitä mieltä tahans skonnosta sitten ..
Poistapelastusarmeija on tosiaankin tainnut auttaa aidosti ja oikeasti erittäin montaa vähäosaista. Vaikka en jaakaan heidän uskomuksiaan ja arvojaan, kunnioitan työtä suuresti.
PoistaNo ei ollut pitkä loikka, ennemminkin hyppäs tasajalkaa paikallaan.
VastaaPoistaIlkka
Yksissä asioissa loikka kyllä on (ainakin suomalaisttain) pitkä, toisissa asioissa taas ei niinkään.
Poista