Tansania on päättänyt kouluttaa kaikki lapsensa. Maan 11-vuotisesta oppivelvollisuudesta tulee koululaisille kokonaan ilmainen ja niitä vanhempia joiden lapset eivät käy koulua sakotetaan.
Otin tämän uutisen vastaan erittäin tervetulleena. Samalla muistelin Suomea, joka 1800-luvulla perustetun kansakoululaitoksen jälkiseurauksena nousi useista sodista huolimatta muutamassa sukupolvessa hyvinvointivaltioksi hyvinvointivaltioiden joukossa. Toivottavasti sama kehitys toistuu Tansaniassa ja toimii esikuvana muille afrikkalaisille valtioille.
Tämä ei kuitenkaan ole varmaa, sillä Tansanian väestönkasvu on Afrikan maille tyypillisesti korkea - peräti 2,8%. Sillä tahdilla maan nykyinen noin 50 miljoonan ihmisen väkiluku tulee vuoteen 2050 mennessä kasvamaan 134 miljoonaan. Voiko koulutuksen tuoma edistys johtaa näin nopeasti kasvavan valtion elinolosuhteiden paranemiseen?
Toisaalta tiedämme, että ihmisten ja erityisesti tyttöjen kouluttaminen pienentää perhekokoa ja siten hidastaa syntyvyyttä. Toivottavasti näin käy myös Tansaniassa ja sen politiikasta tulevaisuudessa mallia ottavissa muissa kehitysmaissa, sillä tällä hetkellä nopea väestönkasvu on tärkein yksittäinen syy niin kehitysmaiden ongelmiin kuin sen seurauksena syntyneeseen Eurooppaan suuntautuvaan kansainvaellukseen.
Samalla totean, että Suomen supistuville kehitysvaroille on nyt avautunut järjellinen käyttökohde. Tansanian koulujen taso on nimittäin huono, eikä kaikille oppilaille riitä edes oppikirjoja.
Hankittakoon kehitysapuvaroillamme tansanialaisille lapsille siis koulukirjoja - se on kehitysapua, jota on mahdoton käyttää väärin ja josta on maksimaalinen ja pitkäaikainen hyöty kohdemaalle ja erityisesti sen heikoimmassa asemassa oleville - eli nuorille tytöille. Lisäksi se jälkiseurauksineen vähentää painetta Eurooppaan suuntautuvalle kansainvaellukselle ollen näin hyödyllinen myös meidän itsemme kannalta.
Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Laatujournalismia
Oppiiko suomalainen, kun kiinalainen opettaa Afrikassa?
Kuinka turvata kehitysyhteistyön ja luonnonsuojelun rahoitus?
Ahtisaaren mukaan nimettyyn kouluun Namibiaan kerättiin Suomessa rahaa juuri oppikirjoihin. Rahat varastettiin, ilmeisesti koulun hallinnon työntekijän voimin. Asiasta kiellettiin puhumasta Suomessa, koska se vaikuttaisi tuleviin keräyksiin.
VastaaPoistaPauli Vahtera
Kiitos tiedosta, levitköön se tämän keskustelupalstan kautta kaikille lukijoillenikin.
PoistaOppi tuosta on, ettei siis pidä lähettää rahaa vaan valmiiksi tehtyjä oppikirjoja kuten tuohon kirjoitinkin ihan tarkoituksella. Ne voidaan painaa Suomessa eikä niiden varastaminen todennäköisesti houkuta ketään afrikkalaista.
Vielä sen verran, että antamasi tieto alleviivaa paikallisen kulttuurin ymmärtämisen merkitystä myös kehitysapua annettaessa. Sen huomioimatta jättäminen saattaa tehdä hyvää tarkoittavan kehitysavun antajan uhraukset turhiksi, kuten Namibiassa siis kävi.
PoistaSinänsä Namibia on kaikesta huolimatta käsittääkseni kohtuullisen positiivinen esimerkki Afrikan maasta. Siellä ei ole ollut itsenäistymisen jälkeen vakavia levottomuuksia ja väestönkasvukin on vain 0,67 prosenttia. Ehkä juuri siksi myös talouskasvu on ollut varsin hyvää (noin 4 prosenttia vuodessa).
Itse asiassa kehitysapu pitäisi sitoa ehkäisyneuvonnan ja neuvolatoiminnan toteuttamiseen siten että muuta apua tulee vasta sitten kun ensin mainitut on saatu hyvään, kontrolloituun alkuun ja vielä niin että jatkuvamman avun edellytys on väestönkasvun pysähtyminen.
PoistaTaitaa kyllä olla toiveajattelua. hh
Ehkä edistyksestäkin pitäisi antaa vähän apua, jotta tavoite ei tuntuisi mahdottomalta.
PoistaIslamilaisilla alueilla erityisesti tyttöjen koulutusta pyritään estämään ja pojillekin sallitaan vain koraanikouluja. Bokoharam ja vastaavat joukkiot tuhoavat kouluja ja koulukirjoja
VastaaPoista...ja samalla Bokoharam varmistaa oman ääliömäisen ideologiansa kannatuksen jatkossa. Se jos mikä osoittaa millaista myrkkyä oppi ja sivistys on idioottimaisille ideologioille. Ja miksi sitä kannattaa tukea.
Poista