Maahanmuuttajan neuvo: "jos ei sitoudu, ei pitäisi saada rahaa penniäkään"

HS kirjoitti vietnamilaisesta pakolaisesta, joka on menestynyt Suomessa loistavasti. Hyvä sopeutuminen ja yritteliäisyys itse asiassa leimaa koko hänen etnistä ryhmäänsä: vuonna 2012 heistä oli työllisiä 47,0 prosenttia, kun vastaavat luvut esimerkiksi saksalaisten, venäläisten, irakilaisten ja somaleiden kohdalla olivat 47,0, 44,4, 19,6 ja 19,3 prosenttia. 

Oli siis erittäin mielenkiintoista nähdä, kuinka HS:n juttu raotti syitä vietnamilaisten menestykseen. Seuraavassa pari huomionarvoista kohtaa.

HS:n jutun mukaan haastateltu pakolainen päätti jo lapsena haluavansa maksaa takaisin kaiken suomalaiselta yhteiskunnalta saamansa. ”Vaikka en ollut hyvä koulussa, aloin opiskella. Asetin itselleni tavoitteen, että voin työllistää vuodessa 5–10 ihmistä... Siitä lähtien, kun ihmiset huomasivat, että saan tuloksia aikaan, minulle on tarjottu niin paljon töitä kuin olen jaksanut tehdä. Yksi asia on johtanut toiseen.”

Hänellä on myös näkemys siitä, miten meidän tulisi kohdella nyt maahamme tulvivia uussuomalaisia. ”Mielestäni kotouttamiseen pitää todella panostaa. Samoin pakolaisten tulee sitoutua kotouttamiseen sataprosenttisesti. Jos ei sitoudu, ei pitäisi saada rahaa penniäkään”, hän sanoo.

Näihin minulla ei ole mitään lisättävää. Olenhan itsekin jo vuodesta 2010 lähtien kirjoittanut hyvin samansuuntaisia ajatuksia. 

* * *

HS:n artikkelin ja erityisesti ylle kirjoittamieni kohtien valossa kehotan Petteri Orpoa ja koko Juha Sipilän hallitusta pohtimaan, miten vietnamilaistaustaisen menestyneen uussuomalaisen miehen neuvoja voitaisiin hyödyntää uudenlaisen suomalaisen pakolaispolitiikan kehittämisessä. 

Kannattaisiko jo vastaanottokeskuksissa vähentää laitostumista edistävää vastikkeetonta hoivaamista ja taakse jätetyn kulttuurin ylläpitämistä? Ja tulisiko samalla tarjota enemmän yhteiskuntaan sopeutumiseen auttavia kotouttamistoimia sekä vaatia uuden kotimaan parhaiden tapojen ja käytäntöjen mukaan elämistä tulijoiden perustarpeiden tyydyttämisen edellytyksenä?

Tuohon viimeiseen sen verran, että usein esitetty väite oman kulttuurin tukemisen kotouttamista edistävästä vaikutuksesta (tässä asian muotoilu perusopetuksessa) saattaa kyllä pitää paikkansa maahan saapuneiden osalta. Ei kuitenkaan liene tutkimusnäyttöä siitä, että kehitysmaalaisen kulttuurin ylläpitäminen edesauttaisi Suomessa tai muuallakaan länsimaissa syntyvien toisen sukupolven maahanmuuttajien elämää.

Päin vastoin. Tämän vuoden terrori-iskut Pariisissa näyttäisivät viittaavan aivan päinvastaiseen. Samoin tieto siitä, että esimerkiksi joidenkin kulttuureiden pukeutumiskoodin tiedetään vaikeuttavan työn saamista ja erityisesti sen tekemistä.

Joitain käytännön vinkkejä voi hakea myös Tanskan ja Norjan uusista maahanmuuttosäännöksistä. Esimerkiksi oman työn varassa elämisen tulisi olla itsestään selvä pysyvän turvapaikan saamisen vaatimus, sillä se motivoi tulijoita kotoutumaan ja sitoutumaan uuteen kotimaahansa paremmin kuin yksikään kuviteltavissa oleva muu keino. 

Vakaviin rikoksiin syyllistyneet taas tulisi poistaa maastamme vaikka laskuvarjolla entiseen kotimaahansa pudottaen, ellei muu onnistu. Se kun epäilemättä motivoisi tulijoita sitoutumaan paremmin uuden kotimaan lakeihin ja tapoihin - ja samalla vähentäisi rikollisuutta sekä kantaväestön turvapaikanhakijoita ja pakolaisia kohtaan tuntemaa epäluuloisuutta. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Maahanmuuttolukuja
Mitä uusi tutkimus kertoo somaleistamme?
Maahanmuutosta rikastuttava voimavara