Kun maahantulijoiden virta Tornion kautta saatiin vähenemään, syntyi uutta liikennettä pohjoisen itärajamme kautta. Tänään uutisoitiin turvapaikanhakuliikenteen kasvusta Saksasta tulevien laivojen mukana. Näin siitä huolimatta, ettei Dublin-sopimuksen allekirjoittaneesta Saksasta pitäisi tulla Suomeen yhtäkään rekisteröitymätöntä asyylinvonkaajaa.
Saksassa liittokansleri Angela Merkel ilmoitti eilen maan turvapaikkapolitiikan kiristyvän. Aika näyttää miten päätös toteutetaan ja miten se vaikuttaa tänne pohjoiseen tulevien turvapaikanhakijoiden määriin. Lähtökohtaisesti se voi olla joko tulijoiden määriä lisäävä tai vähentävä - riippuen siitä miten suuria etuja Suomi tarjoaa verrattuna väheneviin saksalaisiin tarjouksiin.
Joudumme siis edelleen elämään epävarmuuden oloissa. Oma hallituksemme on kuitenkin osoittanut haluavansa muuttaa hyvinvointiyhteiskuntaamme siten, ettei Suomi enää houkuttelisi niin paljon sosiaaliturvashoppailijoita. Valitettavasti vain päätöksenteko tässä asiassa on kesken.
Hyvänä asiana voidaan mainita, että monet irakilaiset ovat päättäneet palata kotiinsa. Syyksi he ovat ilmoittaneet pettymyksensä siihen, etteivät ole saaneet riittävää palvelua kantasuomalaisilta.
Turvapaikanhakija Husam Al-Saedin mukaan "suurin osa nyt palaavista irakilaisista on rauhallisilta alueilta tulevia nuoria miehiä, joilla ei ole päämäärää elämässään. Irakissa he asuivat kotona eivätkä käyneet töissä, koska mamma ja pappa elättivät. Tämä on tavallista siellä.
He luulivat, että Suomessakin joku huolehtisi heistä samalla lailla. Monet luulivat, että he tulevat saamaan asunnon, palkan ja parhaan mahdollisen ruuan – olemmehan me Euroopassa sentään".
Juuri tällä hetkellä Suomi ei siis näyttäisi houkuttelevan kovin tehokkaasti sosiaaliturvan ja korkean elintason perässä tulevia, vaikka tulijoita onkin edelleen paljon enemmän kuin turvaa tarvitsevia. Se tarkoittaa sitä, että hallituksella ja eduskunnalla on vielä mahdollisuus keskittyä tilanteen pysyvästi vakauttavien päätösten tekemiseen.
Turvapaikanhaun säännösten kiristäminen näyttäisi olevan toimiva ratkaisu. Jo pelkästään Ruotsin viimeaikaiset kiristysilmoitukset ovat kääntäneet kehitysmaalaisten virtaa kohti etelää.
Ei siis ole syytä epäillä, etteivät tiedot Suomen turvapaikkapolitiikkaan tulossa olevista muutoksista olisi vaikuttaneet samalla tavalla Al-Saedin kaltaisiin tulijoihin. Samalla on kuitenkin syytä ymmärtää, että monille kehitysmaalaisille riittää hiukan vähempikin huolenpito tänne jäämiseen, vaikka kotipuolessa ei hätää olisikaan.
Ja monet osaavat verrata eri Euroopan maiden tarjoamia etuja. Siksi erityisesti suuria maahanmuuttajamääriä tähän mennessä houkutelleiden Saksan ja Ruotsin muutokset voivat vaikuttaa merkittävästi myös Suomeen kohdistuviin tulijavirtoihin.
Aikaa ei siis ole hukattavaksi asti, sillä kevään lämmetessä vaarana on tulijoiden virran kääntyminen jälleen kohti Suomea, ellei luvattuja muutoksia saada aikaiseksi. Samalla todellista turvaa hakevien asema heikkenee ja maahanmuuton kulut kasvavat. On siis kaikkien Suomessa jo olevien etu, että nyt tekeillä olevat päätökset on kirjattu lakeihimme ennen alkavan talven lumien sulamista.
Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Maahanmuuttajat pois maalta vai pitäisikö heidän sittenkin sijoittaa maalle?
Hätää ja vainoa pakenevien asema paranee maahanmuuttopolitiikan muutosten seurauksena
Lepsu maahanmuuttopolitiikka tuhosi Perussuomalaisten kannatuksen
Kevään lämpenemistä odotellessa,,kun eduskunta lähtee 6 viikon joululomalle.
VastaaPoistaKyllä siinä tarvittavat lakimuutokset jäävät odottamaan kuuta nousevaa?
Jep, kunhan valtio nyt aikansa harkitsee, pitäisikö vakavasti harkita, että kenties pitäisi jotain tehdä, ehditään sitten jo tippaleipiä rouskuttamaan. Sitten koittaakin jo itsensäedustajien kesäloma...
VastaaPoistaRattoisaa pähkäilyä säestää kirjanoppineiden kuoro, joka vollottaa ettei sitä tai tätä ainakaan saisi erehtyä tekemään.
Suomalaisille uskotellaan, että Afganistanin, Irakin ja Somalian turvapaikkapäätöksiä on kiristetty syksyn aikana.
VastaaPoistaVertaamalla 2015 11 kk:n päätöstilastoja vuoden 2014 päätöksiin, nähdään kuinka lepsuja turvapaikkapäätökset ovat tänä vuonna olleet.
Viime vuonna kielteisen päätöksen sai 60 %, tänä vuonna enää 41 %.
Irakilaisista kielteisen päätöksen sai viime vuonna 49 %, tänä vuonna ainoastaan 16 %. Kyse on siis päätöksien vertaamisesta. Se hirmuinen joukko irakilaisia notkuu VOKeissa odotamassa lepsuilun jatkumista.
Pauli Vahtera
Palautuksia tärkeämpää on vetovoimatekijöiden poistaminen. Siis vastikkeettoman elatuksen poistaminen, perheenyhdistämisen kytkeminen elatuskykyyn ja turvapaikan saaneiden velvoittaminen omaksumaan länsimaiset arvot. Näistä viimeinen ei ole hallituksen listalla, joten se pitäisi lisätä sinne.
Poista