Suomalaisten ilmastonmuutoshuoli ei kanavoidu käytännön toiminnaksi, mutta miksi edes pitäisi?

Tuoreen mielipidetiedustelun mukaan suomalaisten enemmistö eli veret seisauttava 77% osuus pitää ilmastonmuutosta yhtenä suurimmista globaaleista uhista. Suomalaiset ylipäänsä toivoisivat, että maan hallitus toimisi asiassa aktiivisesti.

Kyselyn mukaan valtaosa suomalaisista haluaa Suomen toimivan ilmastonmuutoksen osalta aktiivisesti, vaikka kukaan muu ei tekisi mitään asian hyväksi. Näin siitä huolimatta, että ratkaisun avainten ymmärretään olevan aivan muualla. Niinpä Suomessa toivotaan kaikkia maailman maita sitovan ilmastosopimuksen syntymistä.

Huikea 80% enemmistö kaipaili myös vähäpäästöisiä palveluita. Ja suurin osa ihmisistä näki uudenlaisissa ilmastoystävällisissä ratkaisuissa myös mahdollisuuksia Suomen hyvinvoinnin edistämiselle.

Suomalaisten poliitikkojen ilmastonmuutosasenteita voi tarkastella Ylen vaalikoneesta käsin. Sen mukaan enemmistö eduskuntavaalien ehdokkaista asettaa ilmastonmuutoksen hillinnän maamme kilpailukyvyn edelle. Vain Kokoomuksen ja Perussuomalaisten ehdokkaat poikkeavat tästä näkemyksestä.

Ovatko poliitikot siis löytäneet viisasten kiven, jolla läpimeno parlamenttiin onnistuu käden käänteessä? Tuskin, sillä kyselyn mukaan vain kolmannes vastaajista olisi valmiita äänestämään vaaleissa ehdokkaita, jotka ovat ilmastonmuutoksen torjunnassa aktiivisia. Merkille pantavaa on myös se, että vain vajaa puolet olisi valmiita auttamaan kehitysmaita ilmastonmuutokseen sopeutumisessa.

Eikä ihmisten omakaan valmius ilmastonmuutoksen torjumiseksi ole kaksinen. Vain pieni osa suomalaisista huomioi ilmastonmuutoksen uhan omissa toimissaan kuten liikkumisen, ruokailutottumusten tai asuntoratkaisujen osalta.

Faktatiedon osalta suomalaiset olivat hyvin kartalla. Valtaosa tiesi, mistä ilmastonmuutoksen ajatellaan johtuvan, ja yli puolet oli perillä myös siitä, ettei tiedeyhteisö ole lämpenemisen syistä yksimielinen - asia josta itse yllätyin suuresti huomioiden sen mediavyörytyksen, jonka ilmastonmuutospelosta vahvasti hyötyvä ilmastotieteilijöiden enemmistö on luonut.

Kaikkiaan näyttäisi siltä, että suomalaiset ovat kyllä mahdollisesta ilmastonmuutoksesta periaatteessa huolisssaan, mutta eivät oikeastaan ota ilmastotieteilijöiden piirissä maalattuja ja median välittämiä uhkia tosissaan. Kertooko tämä realismista vai älyllisestä epärehellisyydestä?

Omalta osaltani on selvää, että ihmisen toiminnan aiheuttama ilmastonmuutos olisi toteutuessaan valtava globaali ongelma. Yhtä lailla selvää on, ettei maapallon lämpeneminen ole maailmassa ennen näkemätöntä, eikä siis missään tapauksessa mikään maailmanloppu. Ei edes jääkarhuille, jotka ovat selvinneet paljon lämpimämmistäkin ajanjaksoista kuin tämän vuosisadan vaihteeseen on skenarioitu.

Vaikeaksi ainakin oman suhtautumiseni ilmastonmuutokseen tekee se, ettei mahdollinen ihmisen toimien aiheuttama ilmastonmuutos ole edennyt tasaisesti, eikä yhteys sen perimmäiseksi aiheuttajaksi väitettyihin kasvihuonekaasuihin näyttäisi olevan lainkaan niin selvä kuin ilmastomallit antavat ymmärtää.

Eikä asiaa helpota se, että eri tutkimuslaitosten tuottamat globaalit lämpötilaestimaatit näyttäisivät ajan myötä vain etääntyvän toisistaan. Hyvän ja uunituoreen esimerkkiparin ilmastotilastojen aiheuttamasta ongelmasta tarjoavat maaliskuun estimaatit: esimerkiksi NASA:n GISS arvelee tämän vuoden maaliskuun olleen 136-vuotisen mittaushistoriansa kolmanneksi lämpimin, kun taas vuodesta 37 vuoden mittaisen satelliittidatan perusteella se oli vasta jaetulla yhdeksännellä tilalla.

Edelle kuvaamani epävarmuuden edessä olen taipuvainen sellaiseen ajatukseen, että ilmastonmuutoksen torjunnan eteen kannattaa tehdä kaikki se, mistä ei ole haittaa normaaliin elämänmenoon. Etenkin kannattaa painostaa suuria kasvihuonekaasuntuottajia. Ja kannattaa investoida ilmastoneutraaliin talouteen ja teknologiaan, kuten uusiutuvien luonnonvarojen hyödyntämiseen.

Sen sijaan kovin suuriin uhrauksiin en olisi valmis ennen kuin ilmastonmuutos voidaan todentaa nykyistä paremmin eikä ainoastaan huonosti ilmaston kehitystä ennustavien mallien avulla. Varsinkaan ei kannata ryhtyä rapauttamaan Suomen kilpailukykyä yltiöpäisillä ratkaisuilla, jotka jo nyt lienevät osaltaan ehkäisseet maamme nousua nykyisestä talousahdingostaan.

Lienen siis suomalaista valtavirtaa näine ajatuksineni.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Kasvipeite sitoo yhä enemmän ilmakehän hiiltä
Hiilidioksidin vaikutus globaaliin ilmaston lämepenemiseen
Mutta miksi Suomen ilmasto on lämmennyt yli kaksi astetta 1800-luvun puolivälistä?