Romahtaako Ruotsin velkatalous

Tämän päivän uutisen mukaan Ruotsi on lähellä asuntokuplaa. Toisin sanoen asuntojen hinnat ovat viime vuosina nousseet ripeästi. 

Nyt uutisoidun tilanteen taustalla on nähdäkseni kaksi toisistaan riippumatonta asiaa. 

Ensinnäkin Ruotsissa on jo pitkään myönnetty käsittämättömän pitkiä asuntolainoja, maksuaikaa on saanut jopa reilusti yli sata vuotta. Toisin sanoen lainoja ei ole tarvinnut maksaa käytännössä lainkaan vaan perheet ovat voineet hoitaa pelkästään korkoja. Näin muuhun elämiseen on jäänyt rahaa.

Tämä seikka on pitänyt Ruotsin kotimarkkinoiden kysyntää ylhäällä meneillään olevan laman aikana. Näin maailman kovimman maahanmuuton kustannuksetkaan eivät ole kaataneet Ruotsin taloutta, vaan se on jatkanut selvästi paremmalla tolalla kuin Suomessa.

Ekonomistien kielellä ruotsi on siis elvyttänyt talouttaan asuntolainojen kautta, jolloin talouden riskit ovat hiljalleen siirtyneet tavallisten perheiden kontolle. Näin ruotsalaiset kotitaloudet ovat muuttuneet äärimmäisen velkaantuneiksi.  

Toisena tekijänä mahdollisen asuntokuplan taustalla on Ruotsin avoin maahanmuuttopolitiikka. Esimerkiksi tänä vuonna maasta hakee turvapaikkaa arvioiden mukaan jopa 90 000 ihmistä. Tämän päälle tulevat vielä aiemmin saapuneiden uusruotsalaisten perheenyhdistämiset sekä työperäiset maahanmuuttajat. 

Koska myös kaikki maahanmuuttajat tarvitsevat asunnon, on ruotsalainen ja etenkin suurten kaupunkien asuntorakentaminen kovan haasteen edessä. Tämän seurauksena asunnoista on syntynyt enemmän kysyntää kuin tarjontaa ja koska asuntolainoja ei tarvitse maksaa takaisin, on ainakin työssäkäyvillä mahdollisuus maksaa korkeampia asunnon hintoja kuin milloinkaan aiemmin. Raja tulee eteen vasta sitten, kun perheen tulot eivät riitä korkojen maksamiseen.

Mutta nyt on siis narun pää ehkä tullut vetävän käteen ja "jotain tarttis tehrä". On nimittäin vaikea ennakoida miten ruotsalaisten asuntojen hintakupla puhkeaa. 

Minun mielestäni todennäköisin kehityskulku on sellainen, että ruotsalaisten asuntolainojen määrät nousevat edelleen, kunnes saavuttavat tason, joiden koroista perheet vielä juuri ja juuri selviävät. Kun sitten Ruotsin korkotaso syystä tai toisesta nousee, syntyy maksukyvyttömien määrän kasvaessa ja asuntojen hintojen sen seurauksena romahtaessa joukkokatastrofi, jonka seurauksena ruotsalainen pankkijärjestelmä ja ehkä jopa koko yhteiskunta täytyy pelastaa kaaokselta. 

Yksi tähän liittyvä iso kysymys on kruunun käyttäytyminen. Korothan tunnetusti reagoivat valuuttoihin kohdistuviin paineisiin. Myös silloin, kun valuuttakurssi on kelluva. 

Katastrofin suhteen itsenäinen kruunu on kaksiteräinen miekka. On selvää, että Ruotsi välttää oman valuuttansa ansiosta euroon sidotun Kreikan kohtalon, mutta toisaalta kruunu pienenä valuuttana on tarvittaessa erilaisten spekulanttien horjutettavissa. Ja samalla siis myös maan asuntovelkaisten asukkaiden korkotasot.

Mutta voi kaikki mennä myös hyvin. Ehkäpä lainataakka pakottaa ruotsalaiset ahkeroimaan entistä enemmän. Eikä kai sekään ole ainakaan teoriassa mahdotonta, että Ruotsin maahanmuuttajaväestö tuo talouteen uutta virtaa niin, ettei romahdusta sittenkään tapahdu, vaan talouskasvu hoitaa lopulta koko ongelman pois päiväjärjestyksestä ja Ruotsi saa kauniin palkinnon avoimesta ja hypersuvaitsevasta maahanmuuttopolitiikastaan. 

Tämän edellytyksenä on tietenkin onnistunut kotouttamispolitiikka. Eli ei enää uusia Rosengårdeja eikä Rikebyitä; eikä edes pelkästään ibrahimoviceja tai aregaweja vaan joukoittain syyrialaisia tekniikan taitajia, somalialaisia talouselämän uudistajia tai irakilaisia teollisuusmiehiä.

Ja voihan tässä käydä niinkin, että ainaisina hannuhanhina ruotsalaiset yksinkertaisesti säästyvät korkotasojen heilahteluilta kunnes kansalaisten velkataakka on kohtuullistunut. 

Aika yksin näyttää purkaantuuko ruotsalaisten kotikutoinen velkatalous romahdukseen vai kantaako se ennenäkemättömään menestykseen. Jääkäämme siis odottamaan kuinka Ruotsin tulevaisuuden historia kirjoitetaan.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:

Tukholmasta löytyi pommi

Kansallistunne ei elähdytä muukalaislegioonaa

Ruotsalainen mielipidetiedustelu