Helsingin Sanomat näyttää aloittaneen vaalikampanjansa. Se nimittäin julkisiti tänään uudet puolueiden kannatusarviot ja kommentoi niitä pääkirjoituksessaan. Jälkimmäisen osalta huomioni kiinnittyi kahteen seikaan.
Ensinnäkin lehden pääkirjoittaja spekuloi hallitusvaihtoehtoja. Perinteinen porvarihallitus - Kepu, Kokoomus, RKP ja vihreät - nähtiin mahdollisena. Samoin punamulta täytepuolueina vihreät, vasemmistoliitto ja RKP.
Silmiinpistävää tässä on perussuomalaisten puuttuminen hallitusvaihtoehdoista. HS:n toimituksessa lienee arveltu, että vaikenemalla tästä vaihtoehdosta ja kääntämällä vaali myöhemmin pääministerivaaliksi voitaisiin toimituskunnan inhokkipuolue pitää poissa äänestäjien mielestä tai ainakin äänestyslipuista.
Mutta toki perussuomalaiset mainittiin. Nimittäin voimakkaasti epäillen puolueen kykyä pysyä yhtenäisenä mahdollisen hallitusvastuun paineiden alla. Samalla pantiin merkille Soinin pyrkimys tehdä puolueestaan "salonkikelpoista".
Eikä tässä kaikki. Kirjoitus nimittäin päättyi vielä oikeaan helmeen - "kannatusmuutokset ovat tällä vaalikaudella olleet suuria: ensin putosi keskusta, kesällä Sdp ja nyt kokoomus. Suuret muutokset saattavat jatkua". Mihinköhän muutokseen pääkirjoitustoimittaja mahtoi viitata!
Taitavaa, erittäin taitavaa mielipidevaikuttamista. Tämän nähtyäni en voinut olla ihailematta pääkirjoitustoimittajan kynänjälkeä. Ammattimies (tai -nainen) on aina ammattilainen.
Lopuksi lyhyesti itse kirjoituksen otsikkoaiheesta, eli Stubbiin liittyvästä riskistä. Hänen negatiivinen vaikutuksensa Kokoomuksen kannatukseen juontunee kahdesta syystä.
Ensinnäkin hän herättää voimakkaita tunteita - joko puolesta tai vastaan. Eli vähän kuin Paavo Väyrynen aikanaan. Tällaisille poliitikoille on tyypillistä suuri henkilökohtainen suosio, mutta vahingollisuus puolueen kannalta.
Toiseksi ihmiset lienevät järkyttyneet Stubbin toimista pääministerinä. Tarkoitan tällä oman lähipiirin poliitikkojen kursailematonta nostamista hallitukseen huolimatta näiden minimaalisesta kokemuksesta. Uskoisin kansan näkevän tässä itseni lailla eräänlaisen korruption. Ja sellaistahan suomalaiset eivät tunnetusti hyväksy.
Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Matti Vanhanen päätti ratsastaa Sipilän hevosella
Münchausen - poliitikkojen ilmeinen esikuva!
Kristillisten Jouko Jääskeläinen haluaa mällätä toisten rahoilla
Huvittavinta tässä on se, että vanhat suuret puolueet näyttävät tekevän linjavalintansa suurelta osin yhdellä perusteella: panna vastakarvaan Perussuomalaisille kaikin mahdollisin keinoin. Tämä ei anna kuvaa vastuullisesta yhteisten asioiden hoidosta, ikävä kyllä. Ehkä tämä ilmiö pikkuhiljaa suodattuu kansalaisille jopa median tiukan AntiPS-suodattimen™ läpi?
VastaaPoistaOlen itsekin huomannut saman ilmiön että perussuomalaiset ikään kuin yritetään vaieta kuoliaaksi. Hesari ja Yle ja muutkin uutisoidessaan puolueiden kannatuksia pohtivat suurten puolueiden kannatuksia akselilla kepu, demarit ja kokoomus ja sitten taas mainitaan pienet puolueet; vihreät, vasurit, kristilliset ja rkp. Missäs persut?
VastaaPoistaTulee sellainen tunne, että jotakin puuttuu. Sama tunne kun lukee näitä "viisi nuorukaista pahoinpitelivät 13-vuotiaan". Mitä jäi kertomatta?
Toisaalta, muistan katsoneeni Areenasta dokumentin äärioikeiston noususta Euroopassa. Pätkässä mainittiin tietysti Unkarin Jobbik, joka juutalaisvastaisuudellaan ja muullakin foliohattuilullaan on aika vastenmielinen poppoo. Toimittaja kertoo: "...Jobbikin kannatus on suunnilleen yhtä suuri kuin PERUSSUOMALAISTEN..." Kas kun ei yhtä suuri kuin demarien.
Ennen vuoden 2011 vaaleja ja vuoden verran sen jälkeen perussuomalaiset saivat jatkuvasti paskaa niskaan medialta. Mitä enemmän persuja haukuttiin niin sitä kovempi oli kannatus. Muistelisin Halla-ahonkin todenneen, että perussuomalaisten kannatuksen nousu perustui osittain siihen ristiriitaan, minkä kuvan media loi ja mitä puolue todella on.
Aikaisemmin persuja haukuttiin avoimesti rasisteiksi ja fasisteiksi ja ties miksi ja nyt taas yleisön mielipiteen muokkaus on paljon hienotunteisempaa niin kuin esimerkissäni mainitsin.
"Taitavaa, erittäin taitavaa mielipidevaikuttamista". En nyt välttämättä sanoisi noinkaan. Pikemminkin käyttäisin sanaa läpinäkyvä. Lukijat oppivat tunnistamaan lehden linjauksen (lue: asennevinoutuma) ja korjaamaan lukemaansa tähän perustuvilla korjauskertoimilla. Tässä tapauksessa eniten huomiota kiinnittää se, että vihreitä yritetään tyrkyttää vähän kaikkiin hallituskokoonpanoihin. Siis puoluetta, joka on jopa vasemmistoliittoakin yhteistyökyvyttömämpi ja jonka toimet ovat vaikuttaneet kaikista eniten vientiteollisuutemme romahtamiseen.
VastaaPoistaOlen varma, että suurin osa lukijoista ei huomaa yhtään mitään.
PoistaMinua inhottaa tämä suomalainen demokratialla kikkailu: Muodostetaan vähemmistöhallitus, joka tilkitään enemmistöhallitukseksi marginaalipuolueilla.
VastaaPoistaRanskassahan on kaksiosaiset vaalit. Ensimmäisen kierroksen jälkeen jatkavat ne, joiden kannatus on yli 10%. Meillä mennään hallitukseen kannatusluvuilla, joilla sivistyneessä euroopassa päästä edes parlamenttiin. Muka demokratiaa.
Pravda on tosiaankin pistänyt vaihteen vitoselle, mitä tuohon vaalien lähestymiseen tulee; paitsi gallupeista (joista ainoan jotakin todella merkitsevän tulos tiedetään sitten vaali-iltana, kun äänistä on laskettu 100%), saamme nauttia tuutin täydeltä mm. aina ajankohtaista homoliittohypeä, mokutusta yms. tiedostavaiston lempiteemoja. Eikä sitä päivää, ettei Ilta-Sanomien lööpissä olisi yhä uutta kummitusjuttua Pahan Ruhtinaaksi ylennetystä Putinista...
VastaaPoistaLuultavasti huimapyörä vain kiihtyy kuta lähemmäksi vaalit tulevat, ja nythän persuja voidaan mätkiä myös venäjä-kortilla päin näköä ja samaistaa heidän "epäeurooppalainen" ja illiberaali arvomaailmansa putinismiin (ja tietysti R- , F- ja N- kortit viuhuvat myös taajaan)... Todellisia hc-törkylööppejä nähtäneen mm. näistä asioista nähtäneen sitten joskus vuodenvaihteen jälkeen, veikkaan ma.
Toivottavasti Helsingin Pravda panee toimeksi oikein kunnolla, jokainen RFN - kortin heilautus tuotti ## ääntä PS:lle vuonna 2011. Erinomainen ja ilmainen vaalikampanja, todellakin. Hyvin pitkälle juuri valtamedian ylenpalttinen loanheittokampanja sai minut todellakin kiinnostumaan PS puolueesta n. neljä vuotta sitten. Ajatukseni silloin: "Persujen" täytyy olla oikealla linjalla kun kaikki nuo muut, huijareiksi hyvin tunnetut, joukolla pelkäävät heitä noin pahasti.
PoistaToivottavasti PS ei ole hylännyt periaatteitaan salonkikelpoisuuden saamiseksi. Minua pelottaa tämä toiseksi eniten, heti puoluekurin jälkeen.