Tästä tulikin mieleeni tarkastella kuinka maapallon laajuinen ilmasto on viime aikoina kehittynyt. Ilmatieteen Twitteriin lähettämän tiedon mukaan elokuu oli globaalisti tarkasteltuna kaikkien aikojen lämpimin. Samaa mieltä on GISS. HadCRUT-estimaattia ei ole vielä julkaistu.
Mielenkiintoisen poikkeusen tähän samanmielisyyteen muodostaa suoriin satelliittimittauksiin perustuva RSS-aikasarja, jonka mukaan kuluneena elokuuna alaillmakehä oli vuoden 2000 jälkeisistä elokuista neljänneksi kylmin.
Itse asiassa RSS-aikasarjan mittaustulokset osoittavat globaalin ilmaston lämpötilan nousseen nopeasti 1980-luvulta 1990-luvulle ja pysähtyneen sitten hiukan tätä nousua korkeammalle tasolle. Alla kuvakaappaus tiedon lähteeltä.
Kuvasta (ja kuvatekstistä) ilmenee myös, että keltaisella merkityt mallinnustulokset eivät vastaa mittaustuloksia. Ilmastomallien voidaan siis tältä osin todeta varsin turvallisin mielin olevan virheellisiä.
Tässä on nyt sanottava, etteivät eri mittaustulokset ole aivan samasta asiasta. Ilmatieteen Twitterissä referoiman NOAAn, GISSin ja HadCRUTin lukemat ilmaisevat maan- ja merenpinnan mittausten perusteella estimoituja lämpötiloja kun taas RSS ilmaisee ilmakehän alaosan lämpötilaa useamman kilometrin korkeudelta. Jos uskomme kaikkien oikeellisuuteen, on johtopäätös, että hiukan korkeammalla ilma on ollut kylmempää kuin maan pinnalla.
Oleellista on myös huomata, että siinä missä NOAA, GISS ja HadCRUT-estimaatit ovat kuukausittain muuttuvista mittaustuloksista mallintamisen kautta muodostettuja, ovat RSS-aikasarjan lämpötilat ennemminkin suoria mittaustuloksia.
Jäämme siis suurella mielenkiinnolla odottelemaan tulevaa talvea. Pääsisikö tänä talvena hiihtämään tai onko edessä jälleen yksi uusi lumeton talvi, joka saa hiihtäjän harmittelemaan koko harrastustaan - siis sellainen kuin talvella 1929-30.
Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Ilmastoselitys olikin vain selittelyä
Yhdysvaltain avaruushallinto: kesäkuu kolmanneksi lämpimin
Osoittavatko kesäkuun kylmät ilmastonmuutoksen loppuneeksi?
Ilmastonmuutoksesta huolissaan olevat yleensä käyttävät lähteenään maamittausasemien datasta muodostettuja käyriä. Kriittisesti ilmiöön suhtautuvat taas sateliittimittauksia, mutta näiden eroa en ole nähnyt oikein kenenkään analysoivan. Onko analyysia jossain tehty?
VastaaPoistaIlmastorealismiblogissa asiaa on joskus kommentoitu. Mutta en tiedä varsinaisia tieteellisiä julkaisua aihepiiristä: todennäköisesti sellainen on olemassa. Nähdäkseni keskeiset erot ovat kuitenkin mittauksen kohteessa (alailmakehä monen kilometrin matkalta vs melkein maan pinta) ja datan alkuperäisyys (alkuperäisten mittausten korjailu mittausasemien osalta). Lisäksi satlliittisarja on paljon lyhyempi.
Poista