Vajaa vuosi sitten tarkastelin uuden valtion siihenastista kehitystä tilanteessa, jossa Etelä-Sudan edelleen nahisteli Sudanin kanssa, etnisiä vähemmistöjä ahdisteltiin, pääministeri oli eronnut ja presidentti rikastunut.
Tänään saimme lukea Ylen nettisivuilta, että Etelä-Sudan on ottanut uuden merkittävän askeleen matkallaan kohti maanpäällistä helvettiä: nyt maata uhkaa nälänhätä. Tai itse asiassa Yle kertoo että maassa on jo nyt maailman tämän hetken pahin ruokakriisi.
Nälänhädän syyksi Yle ei kerro ilmastonmuutosta tai poikkeuksellista kuivuutta, vaan nuorta valtiota riivaavat väkivaltaisuudet, joissa hallitus taistelee kapinoivia entisiä sotilaita ja eri heimojen asejoukkioita vastaan. Kielletty kysymys kuuluukin, että miksi Etelä-Sudanilla ei ollut malttia vaurastua vaan se otti vakaan suunnan alaspäin. Tai yleisemmin, miksi ns. mustassa Afrikassa näyttää käyvän lähes aina huonosti (huomaa kuitenkin Ghanan positiivinen kehitys)?
Mahdolliset selitykset kopioinkin sitten vuoden takaisesta tekstistäni hiukan muokaten.
Ensimmäisen selityksen mukaan vika on imperialismissa. Tämän mukaan Etelä-Sudanin vaikeudet johtuisivat brittiläisestä ja sitä seuranneesta arabialaisesta imperialismista. Etenkin siirtomaaherrojen estoitta piirtelemät rajat nähdään ongelmina. Mutta juurihan Etelä-Sudanissa tällainen raja muutettiin. Eikä se näytä johtavan onnelaan, pikemminkin vain ojasta allikkoon.
Tästä pääsemme toiseen selitykseen, eli olisiko vika monikulttuurisuudessa. Afrikka muistuttaa väestöoloiltaan pikemminkin verisesti hajonnutta Jugoslaviaa kuin monokulttuurista Suomea. Tämä johtuu Bantujen laajoista vaelluksista, jotka ovat johtaneet väestölliseen tilkkutäkkiin lähes koko Saharan eteläpuolisessa Afrikassa. Tällaisessa tilanteessa väestöä yhdistävää kansallisvaltio-ideologiaa ei voi käyttää kansakunnan perusteena vaan ihmiset kokevat tärkeimmäksi viiteryhmäkseen suvun ja/tai heimon.
Näin tulemme kolmanteen mahdolliseen selitykseen, eli olisiko kyseessä sittenkin afrikkalaiseen kulttuuriin liittyvä ongelma. Kun suvun tai klaanin merkitys on ylivertainen, saattaa ajatus koko valtion yhteisen hyvän ajamisesta tuntua oudolta. Tämä voisi myös selittää afrikkalaisten herraonnea - jos kerran suku on valtiota tärkeämpää, on valtaan pääsyn jälkeen vain luonnollista kerätä omaisuutta ja valtaa itselle ja sukulaisille.
Lopuksi vielä kielletty selitys. Eli johtuisiko Afrikan kurjuus viime kädessä afrikkalaisten nykyaikaan heikosti sopivista geeneistä. Tähän viittaisivat ainakin amerikkalaistutkimukseteri väestöryhmien keskimääräisestä älykkyydestä ja Detroitin mustan väestön ja hallinnon kyvyttömyydestä reagoida autoteollisuuden muutoksiin.
Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Onko Ghanalla malttia vaurastua?
Miksi Etelä-Sudanilla ei ole malttia vaurastua?
Onko Etelä-Sudanilla malttia kehittyä?
Tärkein selittävä tekijä on älykkyyserot etnisten ryhmien välillä (kts. seuraavasta linkitetystä sivusta tutkimus 'Thirty years of research on race differences in cognitive ability'.)
VastaaPoistahttp://psychology.uwo.ca/faculty/rushton_pubs.htm
Se on tuo viimeinen, eli kielletty selitys. On sinänsä aika hassua, että ainakin kymmenien vuosien ajan älykkyyden erot väestöryhmien välillä kiellettiin kategorisesti. Kävin aikanaan ihmisgenetiikan luennot ja silloin meille kerrottiin, että älykkyystesti on kulttuurisidonnainen. Eli että on helppo tehdä äo-testi, jossa neekeri on ylivoimainen eurooppalaiseen verrattuna. Siis yliopistossa.
PoistaKirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
PoistaValitettavasti yliopistoissa valehdellaan nykyään systemaattisesti poliittisista syistä ihmisiä ja yhteiskuntaa käsittelevissä tieteissä. Professori Rushtonin ja professori Jensenin Thirty Years ... -tutkimus on siinä mielessä kätevä, että se osoittaa tiiviissä muodossa vääriksi kaikki tyypilliset vastaväitteet etnisten ryhmien pääosin geneettisistä syistä johtuville älykkyyseroille (0,8 aikuisiän älykkyyden vaihteluista selittyy geneettisillä tekijöillä).
PoistaMiten se oli älykäs selviää ongelmista, mihin viisas ei edes joudu, ikävä vaan että tuoltakin puuttuu ne viisaat..
VastaaPoista-jpt-
Afrikka koostuu toistensa kanssa kilpailevista klaaneista, suvuista ja heimoista. Kansallisvaltiot puuttuvat. Jokainen heimo jne. vetää omaan suuntaansa, eikä mitään kansallisia yhteisiä päämääriä ole.
VastaaPoistaSuurempi ongelma on afrikkalaisten keskimääräisesti luokattoman alhainen äo:75. Lievästi kehitysvammainen on 70. Älli ei yksinkertaisesti riitä modernissa demokratiassa elämiseen, sen rakentamiseen tai ylläpitoon. Tarvitaan kykyä syy-seuraus suhteen ymmärtämiseen, sekä jonkin sortin sosiaalista omatuntoakin vielä. Jos käytännössä koko yhteiskunta koostuu "autettavista", niin sillä ei ole mahdollisuuksia menestyä.
Ikävä kuulla, että Etelä-Sudanissa menee huonosti. Demokratia ei taida toimia kovin viholliskuvallisessa ympäristössä, kun se vaatii luottamusta siihen, että vastapuolikin pelaa samoilla säännöillä? Kuningas tai muu itsevaltias saattaisi toimia tuolla paremmin maan johtajana?
VastaaPoistaAfrikkalaisten mitattu keskimääräinen älykkyys voi olla kovinkin kehno, mutta ainakin osan siitä huonoudesta selittää se, että mato on syönyt aivot.
Toisaalta kun Suomeakin on ajoittain johdettu varsin vähäisin älyllisin kyvyin, niin varmaan jokaisesta Afrikankin maasta löytyisi vastaava älykapasiteetti.
Arvon professori ei lainkaan ota huomioon sijoitusrahastoja, jotka tarkoituksella tekevät tarjouksia vaikeuksissa oleville banaanivaltioille ja myöhemmin maksuvaikeuksien ilmetessä hakevat voittonsa raastuvassa. Pahimmillaan toimitaan tismalleen kaikkien lakien mukaan, mutta kohdemaat saadaan silti talouden näkökulmasta lukittua käytännössä kehityskyvyttömiin tilanteisiin.
VastaaPoistaImperialismi ei ole hävinnyt mihinkään, mutta se on muuttanut muotoaan mahdollisimman vaikeasti havaittavaksi. Se on tärkeää, koska länsimainen eliitti perustelee itsensä myös eettisen ylivertaisuuden kautta. Ilmiö ei juuri ole vilahdellut Suomen mediassa. Kun samaan aikaan sekä autetaan (kehitysapu) että poljetaan, tietämättömälle massalle syntyy helposti intuitiivinen mielikuva siitä, että ollaan pelkästään autettu.
Kun tietoa ei oikein ole, syntyy tämän artikkelin kaltaista arvailua, joka taas jonkinlaisia selityksiä - ja vieläpä väittämänsä mukaan akateemisen auktoriteetin suulla - tarjoavana saa ihmiset vaipumaan asian suhteen entistäkin tyytyväisempään luulotilaan.
Tälläkin kertaa argumenttina käytetty sukurasitteisuus on aina edustanut julkisen mielipiteenmuodostuksen ääripäätä, mitä mielihaluista kumpuavan "selitysvoimaisuuden" ytimessä piilevään älylliseen laiskuuteen tulee.
Kun päämäärä on kirkas ja unohdetaan etiikka, myös konsteja on helppo keksiä. Tämä pätee varsinkin silloin, kun aivan selkeästi pelataan joukkueen etua.
PoistaEhkä olen optimistinen, mutta luullakseni keskivertofuksikin (mat-luonn.) kehittäisi kyllä päivässä ainakin yhden mukiinmenevän toimenpide-esimerkin tarvittavine peittelytoimineen yllä mainitun lukkotilanteen luomiseksi, mikäli asian kannalta olennaiset tiedot hänelle annettaisiin.
Tuskinpa ennen on sen vaikeampaa ollut.
Asian voi nähdä toki niin, että länsimaalaiset sijoitusrahastot tekevät kelvottomia tarjouksia kehitysmaille. Ja vieläpä perivät saatavansa.
PoistaEn ole kuitenkaan kuullut, että ne pakottaisivat kehitysmaalaisia tarjoustensa hyväksymiseen. Sen sijaan epäilen vahvasti sitä, että tarjousten hyväksymisen taustalla on kehitysmaalaisten johtajien oma etu. Sen syitä voidaan tarkastella esimerkiksi tämän blogikirjoituksen kautta.
Eli hyvä Ano; sinä puhut ns. proksimaattisista syistä ja tämä blogikirjoitukseni puolestaan ns. ultimaattisista syistä.