Uhkapeliä Pudasjärvellä

Lieksan tapaus on nostanut esille epäilyn siitä, että paikkakunnan maahanmuutossa olisi kyse sekä verovarojen siirtämisestä valtion pussista kunnalle, että niiden ohjaamisesta pienen mamubisnestä pyörittävän pienen piirin hyväksi.

Tähän epäilyyn (korostan, epäilyyn) johtanut havaintosarja on kuvattu tänne, joten en lähde toistamaan sitä. Sen sijaan toivon, että viranomaiset ja media kävisivät paikkakunnan tapahtumat läpi mahdollisimman nopeasti, jotta ikävä epäily saataisiin pois päiväjärjestyksestä.

Tänä aamuna sen sijaan luin uutisen, jonka mukaan Pudasjärvellä nuorisotyöttömyys on noussut 27 prosenttiin, eli useampi kuin joka neljäs nuori on työttömänä. Lääkkeeksi tähän hurjaan nuorisotyöttömyyteen kunta haluaa tarjota jotain, jossa nuori voisi "tehdä itsensä näköisiä asioita ja tulla joksikin siinä tekemisessään", esimerkiksi "pelien ohjelmointia, mediaosaamista tai extreme-lajeihin tutustumista".

Uutista lukiessani mieleeni juolahti, että Pudasjärvi oli joitain vuosia aiemmin lähtenyt rohkeasti mukaan maahanmuuttobisnekseen pyrkimyksenään nostaa maahanmuuttajien määrä peräti kymmeneen prosenttiin kunnan väestöstä. Maahamuuttajien aktiivista lisäämistä perusteltiin mm. sillä, että pienelle ja väestöltään vanhenevalle paikkakunnalle tarvitaan lisää työvoimaa.

Epäselväksi kyllä jää, että miten tämä sopii yhteen paikkakunnan nuorisotyöttömyyden kanssa?

Pudasjärven rohkeaa maahanmuuttopolitiikkaa perusteltiin aikanaan työvoiman tarpeen lisäksi myös kunnallisten palvelujen säilyttämisellä. Tässä tavoitteessa on kyse siitä, että muu yhteiskunta tukee valtakunnallisista verovaroista maahanmuuttajien oleskelua paikkakunnalla: valtiohan maksaa pakolaisista kunnille tukea kolmen vuoden ajan.

Tämä korvaus on alle kouluikäisistä 6223 ja muista 1900 euroa vuodessa sekä erikseen päätettävät erityiskorvaukset kuten tulkkauspalvelut, lastensuojelun palvelut, maahan saavuttaessa jo olemassa olevaan vammaan tai sairauteen liittyvät sairaanhoidon kustannukset sekä "erityisistä syistä kunnalle aiheutuneet muut kustannukset kymmeltä vuodelta".

Valtion maksamat kustannukset kattanevat kutakuinkin täysimääräisesti pakolaisista ja turvapaikanhakijoista aiheutuvat kustannukset myös Pudasjärvellä. Rahat menevät lähinnä maahanmuuttajien kanssa työskentelevien paikkakuntalaisten palkkaamiseen, tilavuokriin sekä maahanmuuttajien välittömiin kuluihin kuten ruokaan ja käyttövaroihin. Näin ne kiertyvät edelleen verotuloiksi ja muiden paikallisten toimijoiden hyväksi.

Tähän saakka kaikki on siis kunnan kannalta hyvin. Mutta siinä vaiheessa kun pakolainen tai turvapaikanhakija tulee olleeksi Suomessa kolme vuotta siirtyy hän kokonaisuudessaan kunnan vastuulle valtion tukien loppuessa.

Pienille paikkakunnille tukijakson päättyminen ei ole tähän mennessä ollut ongelma, sillä pakolaiset ja turvapaikanhakijat ovat lähteneet muutamassa vuodessa joko pääkaupunkiseudulle tai muille paikkakunnille. Näin vaikeasti työllistyvät maahanmuuttajat poistuvat rasittamasta kunnan taloutta ja siirtyvät suurempien kaupunkien veronmaksajien vastuulle.

Kansanedustaja Jussi Halla-aho kuitenkin totesi äskettäin, että kun pienessäkin kunnassa on riittävän suuri määrä yhteen etniseen ryhmään kuuluvia pakolaisia, kuten Lieksassa somaleita, se alkaakin itse houkutella tähän etniseen ryhmään kuuluvia maahanmuuttajia. Pudasjärvellä on tavoitteeksi jo alun alkaen ilmoitettu, että maahanmuuttajien halutaan pysyvän paikkakunnalla.

Onko tavoitteessa kyseessä todellinen tahto vai pelkkä sanahelinä on minulle arvoitus. Mutta niin tai näin, Pudasjärvelle olisi välttämätöntä, että valtion tuelta pudonneille mutta kuntaan jääville tulokkaille löytyisi työpaikka. Tähän on kuitenkin vaikea uskoa korkeasta työttömyydestä kärsivällä paikkakunnalla, jossa jo vuonna 2008 18,2 prosenttia työvoimasta oli ilman työtä.

Jäämme siis jännityksellä odottamaan mihin hankalan työttömyystilanteen puristuksessa olevan Pudasjärven aktiivinen maahanmuuttopolitiikka johtaa. Toiveenani on, että kunnassa on nykyisiä linjauksia piirrettäessä tehty oikeat arviot maahanmuuton nettohyödyistä pitkällä aikavälillä ja sen talous todella virkistyisi, tuottavat työpaikat lisääntyisivät ja kaikkien ihmisten elinolot paranisivat.

Pudasjärvellä pelataan kuitenkin uhkapeliä, sillä mikäli edelle kirjaamani toive ei toteudu, eivätkä nuoret sen enempää kuin maahanmuuttajatkaan työllisty, on Pudasjärvellä edessään kiihtyvän kurjistumisen kierre. Tämä saattaa johtaa etnisesti monimuotoisessa kunnassa arvaamattomiin seurauksiin; eikä sellaista toivo kukaan.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Ei naisten vaan taloudellisen hyödyn takia
Auttaisiko monikulttuurinen rikkaus Suomen nykyisessä taloustilanteessa?
Hyvin kotoutuneita somaleita