Tänä aamuna päätin tarkastella niiden suhdetta hiukan eri kannalta, eli laskin hiilidioksidin ja maapallon keskilämpötilan tilastollisen merkitsevyyden kehittymisen 13, 14 ja 15 vuoden ajanjaksoilla. Laskin nämä jaksot alkaen vuodesta 1973 taaksepäin (eli 15 vuoden jakso 1959-1973).
Tuloksena syntyi seuraava kuva.
Kuvassa x-akselilla on tarkastelujakson päättymisvuosi ja y-akselilla on tilastollinen merkitsevyys (13, 14 ja 15 vuoden korrelaatio sinisellä, vihreällä ja punaisella), lämpöaste (lämpötila-anomalia keltaisella) tai ilmakehän koostumuksen tuhannesosa eli ppm/1000 (hiilidioksidikonsentraatio ruskealla). Vaakasuora tummanruskea viiva 0,5:n kohdalla tarkoittaa tilastollista merkitsevyyttä viiden prosentin riskitasolla.
Kuvasta nähdään muutama mielenkiintoinen asia.
Ensinnäkin maapallon keskilämpötilan ja ilmakehän hiilidioksidikonentraation välinen korrelaatio on ollut 13-15 vuoden aikavälillä tarkasteltuna tilastollisesti merkitsevä ensin 1980-luvulla ja vielä selvemmin 1990-luvun lopulta vuoteen 2007. Sen jälkeen tilastollinen merkitsevyys on kadonnut, kuten olen jo aiemminkin havainnut.
On mielenkiintoista havaita, että varsinkin 13 vuoden jaksoja tarkasteltaessa olemme palanneet 1970-luvun tilanteeseen, jolloin tilastollisesta merkitsevyydestä ei ollut hajuakaan. Välitön syy tälle lienee maapallon keskilämpötilan nousun pysähtyminen vuuonna 1998 tai viimeistään vuonna 2001. Perimmäisiä syitä tähän ei tunneta varmasti, vaikka erilaisia ehdotuksia on vuosien mittaan tehty.
* * *
Toinen ainakin itselleni mielenkiintoinen ja ehkä vähän kiusallinenkin seikka liittyy näihin minun blogikirjoituksiini. Kun ensimmäisen kerran tarkastelin hiilidioksidin ja lämpötilan välisiä suhteita vuonna 2010 (siis vuodesta 2009 taaksepäin) oli tilastollinen merkitsevyys juuri kadonnut 15 vuoden tarkastelujaksolta.
Tuolloin en laiskuuttani tehnyt samaa laskutoimitusta vuodesta 2008, kuten varmaankin olisi pitänyt, vaan ainoastaan vuosista 1994 ja 1978 taaksepäin.
Näiden vuosien valinta tarkasteluihini liittyi siihen, että ensimmäinen tilastollisesti merkitsevä jakso vuodesta 2009 taaksepäin päätty vuoteen 1994; josta jatkoin siis taaksepäin. Samanlaisella perusteella valikoitui sitten myös vuosi 1978.
Yllä olevasta kuvasta näemme aimpien laskelmieni mukaisesti, että juuri vuosien 1994 ja 1978 tienoilla ei ole havaittavissa tilastollista merkitsevyyttä. Samalla näemme, että sellainen olisi kuitenkin ollut löydettävissä monina muina vuosina.
Vaikka edelle kirjoittamani on hiukan kiusallista aiempien analyysieni perusteellisuuden kannalta, on se kuitenkin itse tarkasteltavan asian kannalta aiempia analyysejäni tukeva. Eli tässä tekemäni havainnot tukevat voimakkaasti aiempien analyysieni tulosta siitä, että maapallon keskilämpötilan ja ilmastonmuutoksen välinen yhteys on viime vuosina heikentynyt merkittävästi.
* * *
Kolmas mielenkiintoinen seikka on se, että vaikka tällä hetkellä (siis vuoteen 2013 ulottuvista tilastoista) tilastollinen merkitsevyys löytyy vasta 19 vuoden aikajaksolla, on viime vuosikymmenien historiassa pitkiä aikajaksoja, jolloin tämä yhteys on löytynyt jopa 13 vuoden aikajaksolta. Ja itse asiassa vuosista 1998 ja 1999 taaksepäin laskettuna tilastollinen merkitsevyys löytyy jopa 9 vuoden ajanjaksolle.
Kuvasta nähdään tälle myös syyt: ensinnäkin vuodet 1992, 1993 olivat kylmempiä kuin mikään niiden jälkeinen vuosi. Toisaalta vuosi 1998 kuuluu aivan kaikkien aikojen lämpimimpien vuosien joukkoon. Näin yhdeksän vuoden jaksolle syntyy yksi maapallon keskilämmön mittaushistorian voimakkaimmista lämpötilan nousujaksoista.
Mielenkiintoista kyllä, vielä jyrkempi maapallon lämpenemisjakso ajoittuu vuosille 1870-1878. Valitettavasti tuolta ajalta ei ole käytettävissä hiilidioksiditilastoja.
* * *
Lopuksi on todettava, että ainakin ilmatieteen laitos on ollut sitä mieltä, että vasta 30 vuoden tarkastelujaksot antavat luotettavan kuvan ilmaston muutoksista. Tosin toisenlaisiakin näkemyksiä esiintyy.
30 vuoden aikavälillä on joka tapauksessa selvää, että ilmakehän hiilidioksidikonsentraatiolla ja maapallon ilmakehän keskilämpötilalla on voimakas korrelaatio sekä tilastollisesti merkitsevä riippuvuus. Tässä mielessä ilmastonmuutoshypoteesista voi edelleen pitää kiinni.
Edelle ja aiemmin tekemistäni laskelmista voidaan kuitenkin nähdä, ettei tämä korrelaatio ainakaan ole voimistumassa. Vahvemman riippuvuuden palaamiseksi joko maapallon ilmaston lämpenemisen pitäisi jälleen kiihtyä siten kuin IPCC on skenarioinut tai vaihtoehtoisesti hiilidioksidipäästöjen pitäisi laskea.
Aika näyttää käykö näin, vai joutaako ilmastonmuutoshypoteesi roskakoriin muiden maailmanlopun ennusteiden seuraksi. Tulevaisuutta odotellessa voidaan tehdä erilaisia mielenkiintoisia laskelmia, kuten tämäkin kirjoitus osoittaa.
Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Vaan tätä samaa minä jankkaan edelleen:
VastaaPoistaMiten kaikki voivat olla niin täysin vakuuttuneita siitä, että Maan keskilämpötilan muutaman asteen nousu merkitsee maailmanloppua? Nythän me elelemme keskellä jääkautta! Jos tästä kylmenisi vielä jonkin verran lisää (kuinka paljon? Arvatkaa nyt viisaat jokin luku!) saisimme asuttavaksemme yltympäriinsä jäätyneen biljardipallon. Sekö sitten olisi ihannetilanne?
Tarkastelun tulisi ottaa huomioon myös muut pakotteet ja merten vaikutus. Hiilidioksidi ei ole ainoa keskilämpötilaan vaikuttava tekijä.
VastaaPoista