Monet haluaisivat Suomeen ammattiarmeijan nykyisen asevelvollisuuden sijaan. Etuna olisi erityisesti väestön huoltosuhteen paraneminen, kun ihmisten työura pitenisi väliin jäävän asevelvollisuuden verran.
Helsingin sanomien uutinen sotaharjoituksista herätti pari ajatusta tähän aiheeseen liittyen. Harjoituksen aikana eräät ammattisotilaat nimittäin kiduttivat toisia harjoituksiin osallistuneita miehiä käsittämättömällä tavalla: suuhun suihkutettiin vettä, pakaraan pisteltiin neulalla ja ns. persvakoon tungettiin esineitä. Myös kumihanskoja läpsyteltiin, päätä pussitettiin ja mereen heittämiselläkin uhkailtiin.
Kyseessä oli siis harjoitus, jossa epäasiallisen käytöksen kohteena oli ihan tavallisia suomalaisia. Siis ei mitään oikeita terroristeja, vihollissotilaita tai edes rikollisia. Käsittämätöntä.
Uutista lukiesani mieleen tuli hakematta kolme asiaa. Ensimmäinen oli amerikkalainen ammattisotilas, joka nöyryytti Abu Ghraibin vankilassa muslimivankeja. Toinen oli kuuluisa Milgramin tottelevaisuuskoe, joka osoitti monien ihmisten vaikka tappavan jos joku vain käskee. Ja kolmas Standforin vankilakoe, joka kertoi ihmisjoukon helposti väärinkäyttävän ylivalta-asemaa.
Abu Ghraibin ja suomalainen sotaharjoituksen vastenmieliset tapahtumat osoittavat, että Milgramin ja Stanfordin kokeiden tulokset pätevät edelleen: ainakin jotkut ihmiset ovat valmiita käyttämään valta-asemaansa käsittämättömällä tavalla.
Jos ja kun Suomeen tulisi ammattiarmeija, mitä se tarkoittaisi armeijan suorituskyvylle ja Suomen turvallisuudelle?
Suorituskyvyn osalta on selvää, että jo nyt ja tulevaisuudessa entistä enemmän ampumahaudat alkavat olla sotatilanteissa sivuroolissa. Pääroolissa ovat tieteen ja teknologian viimeisiä löydöksiä hyödyntävät asejärjestelmät.
Tuhannen taalan kysymys kuuluukin, löytyykö uudenaikaisten asejärjestelmien tehokkaita käyttäjiä helpommin siviilielämässään uusia tieteen ja teknologian saavutuksia hyödyntävistä ihmisistä vai kulloinkin käytössä olevien asejärjestelmien käyttöön koulutettavista ammattisotilaista, joille ei voida tarjota samanlaista palkka- tai yhteiskunnallisen arvostuksen tasoa kuin vastaavien järjestelmien parissa siviilielämässä työskenteleville.
Turvallisuuden kannalta on taas pohdittava, mitä johtopäätöksiä voidaan tehdä sotajoukon käytöksestä Milgramin tottelevaisuuskokeen ja Standfordin vankilakokeen perusteella. Yhteiskunnan eriarvoistuminen ja monikulttuuristuminen voivat olla yhteiskunnallisen jakautumisen moottoreita, jotka ajan myötä johtavat konflikteihin, kuten muualla maailmassa on nähty.
Jos maan sisäinen tilanne monikulttuuristumisen tai jonkin muun syyn takia joskus kärjistyy äärimmilleen, niin onko palkka-armeijan esimiehen käskyä ajattelematta tottelemeen koulutettua sotilasta vielä helpompi käskeä ampumaan kohti omaa kansaa kuin vähemmän tottelevaisuuskoulutusta saanutta asevelvollista. Olen taipuvainen uskomaan näin, vaikka edellä Milgramin ja Standfordin kokeet osoittavatkin, ettei myöskään asevelvollinen ole immuuni järjettömille käskyille.
Asia on tässä vaiheessa vain akateeminen, koska suomalaisista ylivoimainen enemmistö on edelleen yleiseen asevelvollisuuteen perustuvien puolustusvoimien kannalla, eikä sisällissotaa ole näköpiirissä. Perusteluja ja näkemyksiä on kuitenkin hyvä pohtia jatkuvasti, sillä paine Suomen ikärakenteesta johtuvaan yhteiskunnan kestävyysvajeen purkamiseen saattaa nostaa ammattiarmeija-ratkaisun esille ennen kuin huomaammekaan.
Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Ihmisestä järkevästi toimivana olentona Libanonin viimeaikaisten tapahtumien valossa
Viha ja ällötys vaikuttavat moraalikäsityksiin
Ristiretkeläisten jäljillä
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommentointi tähän kirjoitukseen on vapaata ja toivottavaa, mutta (toivottavasti) syntyvien keskusteluketjujen seurantaa helpottaisi, mikäli käytettäisiin nimimerkkejä tai nimeä. Pyydän myös noudattamaan kaikissa vastineissa hyviä tapoja ja asiallista kieltä. Valitettavasti tämä asia karkasi käsistä kesällä 2022, minkä seurauksena olen 15.8.2022 alkaen poistanut epäasiallista kielenkäyttöä sisältävät kommentit riippumatta niiden asiasisällöstä.