Yle uutisoi tänään OECD:n raportista, jonka mukaan maahanmuuttajat tuovat valtiolle enemmän kuin saavat. Uutinen on siis mielenkiintoinen lisä suomalaiseen maahanmuuttokeskusteluun, eikä sinänsä mitenkään yllättävä.
Onhan selvä, että korkeasti koulutetut Nokian insinöörit ja muut erityisasiantuntijat ovat palkkansa ansainneet ja veronsa maksaessaan hyödyttävät myös valtion kassaa. Ja näin tekevät epäilemättä ne matalapalkkaisetkin maahanmuuttajat, jotka tekevät pitkää päivää vaikkapa siivousyrityksissä. Näistähän ilmeisesti koostuu suomalaisten maahanmuuttajien työtätekevä enemmistö, joka raportin mukaan on lähinnä virolaisia ja venäläisiä.
Uutinen jätti kuitenkin muutaman asian avoimeksi.
Ensinnäkin haluaisin tietää, miksei Yle maininnut koko kansalle raportissa mainittua eroa eri maahanmuuttajaryhmien välillä: työperäiset ovat selviä nettomaksajia ja humanitaariset selviä nettosaajia. Toisin sanoen OECD:n raportti toteaa sen, että humanitaarinen maahanmuutto on yhteiskunnalle raskas taakka kannettavaksi.
Olisi myös ollut mukavaa lukea äidinkielellä siitä, kuinka Suomessa alhaisen ja korkean tulotason maista saapuneiden maahanmuuttajien välinen ero on suurempi kuin missään muussa OECD-maassa. Toisin sanoen Suomi siis houkuttelee taloudellista taakkaa aiheuttavia maahanmuuttajia enemmän kuin mikään muu OECD-maa. Mutta vastapainoksi myös työhön saapuvia korkean koulutustason maahanmuuttajia.
Eniten kuitenkin haluaisin tietää, mitä kaikkea oleellista OECD:n laskelmista oli unohdettu.
Ainakaan rikoksista aiheutuneita suoranaisia kuluja en löytänyt raportista. Suomessahan vankiloissa elätetään lukuisaa ulkomaalaisjoukkoa: joidenkin vankiloiden asukeista jopa yli puolet on ulkomaalaisia.
En löytänyt raportista myöskään rikollisuuden aiheuttamia epäsuoria kustannuksia. Mitä maksavat esimerkiksi raiskauksen seuraukset suomalaisille naisille? Kysymys on tässä yhteydessä aiheellinen kun huomioidaan esimerkiksi irakilaisten maahanmuuttajien monikymmenkertainen yliedustus raiskaustilastoissa. Entä minkä hinnan maksamme raiskausuhasta johtuvasta naisten elinpiirin supistumisesta maahanmuuttajavaltaisilla paikkakunnilla?
Vielä vähemmän löysin lukuja, jotka kertoisivat siitä, mitä maksaa taskuvarkauksien ja vastaavien ulkomaalaisperäinen lisääntyminen Suomessa? Tosin täytyy todeta, etteivät nämä ole varsinaisia maahanmuuttajia, vaan pikemminkin "keikkatyöläisiä".
Poissaolollaan loistivat myös tiedot siitä, paljonko maahanmuuttajiin liittyvät levottomuudet ovat maksaneet länsimaille. Suomessa tällaisia ei onneksi ainakaan toistaiseksi ole juuri esiintynyt - kiitos Eila Kännön aiemmin vetämälle maahanmuuttopolitiikalle.
Enkä kerrassaan löytänyt lukuja siitä, mitä suomalaiselle yhteiskunnalle maksaa työttömän kantasuomalaisen nuoren syrjäytyminen hänen jäädessään vaille työpaikkaa, joka olisi olemassa mikäli sitä ei olisi täytetty maahanmuuttajalla. Hyviä esimerkkejä tällaisista työpaikoista ovat mm. pääkaupunkiseudun rakennushommat tai bussikuskin työt, joissa nykyisin työskentelee runsaasti maahanmuuttajataustaisia henkilöitä kun samanaikaisesti suomalaisten nuorten on yhä vaikeampi löytää työpaikkaa.
Mutta ei raportista löydy myöskään niitä suoria ja epäsuoria hyötyjä, joita ulkomaalaiset korkeasti koulutetut työntekijät tuottavat heidät palkanneille yrityksille. Tai niitä keksintöjä, joita ulkomaalaisten yliopistotutkijoiden ja -opettajien innovaatiot ja opetus tuottavat tuottavat koko suomalaiselle yhteiskunnalle. Enkä löytänyt sitäkään tietoa, mitkä hyödyt yhteiskunta saa, kun itäaasialainen maahanmuuttajavaimo ehkäisee naista kaipaavaan peräkammarin pojan syrjäytymistä syvällä maaseudulla.
Tämän kaiken jälkeen joudunkin toteamaan, että raportissa oli toki paljon mielenkiintoista tietoa. Mutta samalla näyttää ilmeiseltä, ettei sen perusteella voi tehdä minkäänlaisia johtopäätöksiä siitä, onko maahanmuutto kaikkinensa Suomen julkiselle taloudelle taloudellinen etu vai taakka. Tässä mielessä Ylen uutisen otsikointi oli vahvasti harhaanjohtava.
Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Hyväksytkö sen, että tyttäresi seurustelee eriuskoisen pojan kanssa ilman että poika kääntyy tyttärellesi opetettuun uskoon?
Holtittoman maahanmuuttopolitiikan vaarat realisoituivat Ruotsissa
300 000 maahanmuuttajaa - tyydymmekö rypemään ojassa vai menemmekö allikkoon?
Monikulttuurisuuden edistäminen on merkitty Ylen tavoiteohjelmaan joten Ylen uutiset ja muut ohjelmat tehdään sitä silmällä pitäen, että ne edistävät tuota tavoitetta.
VastaaPoistaKun tuon uutisen julkaisee Yle niin siihen voi jo valmiiksi suhtautua epäluuloisesti. Ylellä on omia motiiveja ja tarkoitusperiä sen suhteen mistä se tekee juttuja, ketkä tekevät juttuja, millä tavalla juttuja tehdään, sekä miten se näkyy ja kuuluu julkaistavan uutisen sanankäytössä.
Sellaista päivää ei varmaan ikinä nähdä, jolloin Yle kertoisi raportista jonka mukaan tulisi sallia vain sellaista maahanmuuttoa joka tuo kansantaloudellista ja valtiontaloudellista tai tieteellistä nettohyötyä mutta tulisi torjua sellaista maahanmuuttoa joka tuo taloudellisia, sosiaalisia ja turvallisuushaittoja. Puhumattakaan siitä että Ylen toimittaja esittäisi tuollaisen näkemyksen omana kantanaan.
Juuri noin. YLE:llä ja HS:lla on päällä ns "MoKu"-suodatin. Kaikki raportit ja tietolähteet käydään suurella vaivalla läpi, vain jotta löydettäisiin _mikä_tahansa_ osatieto, jolla voidaan kansaa "oikaista" oikeaan ideologiseen suuntaan.
VastaaPoistaOrwell pyörii haudassaan...
-Beowolf-
OECD:n raportti on julkaistu englanniksi verkossa.
VastaaPoistahttp://www.keepeek.com/Digital-Asset-Management/oecd/social-issues-migration-health/international-migration-outlook-2013_migr_outlook-2013-en
Tuolta kun katsoo, niin raportin mukaan maahanmuutto on itse asiassa Suomelle kokonaisuutena tappiollista (taulukko, sivunumero 159). Tuo positiivinen luku saadaan taulukossa vain välilukuna, kun mukana ei vielä ole julkisten palveluiden eikä valtionhallinnon kustannuksia. Jostain syystä joku (uskoakseni ihan muu kuin raportin tekijät) on kuitenkin laittanut noitten välilukujen pohjalta tehdyn taulukon OECD:n verkkosivuille, josta tiedotusvälineet sen ovat poimineet, kun eivät ole jaksaneet koko raporttia lukea.
Syy miksi tuota vain suorat verot ja tulonsiirrot sisältävää välilukua käytetään voi myös olla, että se on tarkempi, ja vertailukelpoisempi maiden välillä. Se ei kuitenkaan kerro siis oikein millään tavalla maahanmuuton hyödyistä ja kustannuksista.
Maahanmuutossa olisi erotettava länsimaiden ulkopuolelta tuleva ja länsimaista tuleva maahanmuutto, kuten Tanskassa ihan yleisesti tehdään. Tanskassa Tanskan kansanpuolueen, Venstren ja Konservatiivien vastustus hallituksen maahanmuuttopolitiikkaa vastaan kohdistuu nimenomaan hallituksen toimiin, millä Tanskasta on jälleen tehty houkuttelevampi turvapaikanhakijoille (helpotukset perheenyhdistämisissä, kansalaisuuden myöntämisessä ja työnteossa). Venstren integraatiopuheenjohtaja Inger Støjberg yhtyy täysin kansanpuolueen integraatiopuheenjohtajan Martin Henriksenin kannanottoon, että sääntöjä on tiukennettava, ja kuten Henriksen sanoo: on oltava rehellisiä, ja sanottava suoraan, että ongelmallisinta maahanmuutto on muslimimaista.
VastaaPoistaPunainen Risti vastustaa kiristyksiä. Sosiaalidemokraattinen oikeusministeri haluaa tarkistaa somaleiden kotiin lähettämisen nyt, kun se rauhoittuneen Somalian tilanteen kannalta on mahdollista.
Maahanmuutto on kallista, erityisen kallista se on länsimaiden kulttuurille. Menetämme enemmän henkisiä arvoja kuin rahaa. Jos tappiot olisivatkin vain taloudellisia, länsi selviäisi, mutta alistettuna ja periksiantavana edessä on vain toivottomuutta.
Maahanmuuttajat työssä lisäävät kysyntää, joten heidän työllistymisensä ei ole noin vain poissa suomalaisilta.
VastaaPoistaVain siinä tapauksessa että työ on sellainen, joka jäisi tekemättä muuten työttömänä olevalta suomalaiselta, eikä ole julkisista varoista maksettua maahanmuuttajien kotouttamimsta tms...
PoistaMoni työssäkäyvä etenkin Helsingin alueella joutuu hakemaan toimeentulotukea. Esimerkiksi hotellisiivoojan tuntipalkka on 10 euroa, työtä 6 tuntia päivässä, ei kovin korkeaan elintasoon pääkäupunkiseudulla riitä. Virolaisille maksettiin toimeentulotukea 2,3 miljoonaa euroa viime vuonna Helsingissä.
VastaaPoistaTuli nyt vaan mieleen, että käytit tuossa ylen juttua viitteenä tiedolle, että puolet vangeista on jo ulkomaalaisia. Toisessa blogikirjoituksessasi käy ilmi ylen uutisoivan muunneltua totuutta. Jos yle ei ole luotettava taho niin en tiedä onko tuo lähde "yli puolet ulkomaalaisia vankiloissa" kovin uskottava. Tässä tapauksessa ylen lähde on aamuposti ja aamupostin sivuilta en pikaisella haulla löytänyt juttua jossa olisi tällaista prosenttiosuutta kerrottu saati mistä se on saatu. http://www.aamuposti.fi/artikkeli/139701-pitkat-huumetuomiot-lisaavat-ulkomaisten-vankien-osuutta Liekö paperiversiossa sitten tuo sinunkin viittaama prosenttiosuus, mene ja tiedä?
VastaaPoista