- Kreikan valtio tuskin saavuttaa kestävää saati tasapainoista rahoitusasemaa, joten Kreikalle toimet merkinnevät ennemmin lisäaikaa ja "totuuden hetken" lykkäämistä.
- Suorasta eurovaltioiden välisestä rahoitussuhteesta syntyvät tappiot voivat olla juuri sellaisia tappioita, joita europäättäjät ovat aiemmin itsekin pitäneet EU:n perussopimuksen vastaisina.
- Kreikka III -ohjelman kenties selkeimpiä hyötyjiä ovat...spekulointiin erikoistuneet korppikotkarahastot ja muut kovin panoksin pelaavat riskisijoittajat.
* * *
Tosiasioiden valossa on selvää, että Kreikan ja kreikkalaisten kannalta onnellisinta olisi, mikäli maa päästettäisiin irti eurosta ja annettaisiin uuden drakman devalvoitua siten, että maalle palautuisi jälleen kansakunnan tuottavuutta vastaava taloudellinen kilpailukyky. Tämän totesin itse kesäkuussa 2011, Telegraph-lehden taloustoimittaja pari viikkoa sitten ja Timo Soini tänään.
Vaikka kaikki tietävät eurosta eroamisen olevan kreikkalaisten kannalta paras ratkaisu, näin ei kuitenkaan ole haluttu tehdä. Tämä johtuu siitä, että monet pelkäävät Kreikan eron ja sen myötä todennäköisesti tapahtuvan velkojen hoitamatta jättämisen johtavan maailmanlaajuiseen kriisiin. Sen kustannukset voisivat olla moninkertaiset Kreikan tukemisen kuluihin verrattuna.
Voidaan kuitenkin kysyä, kannattaako kriisiä pelätä? Vaikka kertaromahduksen kustannukset epäilemättä olisivat valtavat, eikö vuosikausia pitkittyvän eurokriisin ja sen takia matelevan talouskasvun hinta nouse vielä korkeammaksi? Näin siksi, että pikaista kriisiä seuraava euroalueen talouden nousu lopulta korvaa syvänkin kriisin menetykset korkojen kera? Vai muistaako joku talouskriisiä, jonka jälkeen eurooppalainen talouskasvu ei olisi nostanut maanosamme vaurautta kriisiä edeltänyttä aikaa korkeammaksi?
Edelle kirjoittamani perusteella näyttääkin siltä, että Euroopan poliittisten ja taloudellisten johtajien pelko Kreikan euroeron seurauksista perustuu puutteelliseen analyysiin, jossa romahduksen seurauksia on tarkasteltu yksipuolisesti ja liian lyhyellä aikavälillä. Sen seurauksena Etelä-Euroopan maiden luoma talouden epävarmuus mitä luultavimmin näivettää eurooppalaista taloutta vielä vuosikymmeniä eteenpäin, emmekä pääse nauttimaan luonnollisen talouskasvun luomasta hyvinvoinnista, joka seuraisi Kreikan euroeroa muutaman vuoden viiveellä.
Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Primitiivinen ja surkea kulttuuri
Päättäjien pukinsorkka veronmaksajan kukkarossa?
EU:n kriisinhallinta selkokielellä
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommentointi tähän kirjoitukseen on vapaata ja toivottavaa, mutta (toivottavasti) syntyvien keskusteluketjujen seurantaa helpottaisi, mikäli käytettäisiin nimimerkkejä tai nimeä. Pyydän myös noudattamaan kaikissa vastineissa hyviä tapoja ja asiallista kieltä. Valitettavasti tämä asia karkasi käsistä kesällä 2022, minkä seurauksena olen 15.8.2022 alkaen poistanut epäasiallista kielenkäyttöä sisältävät kommentit riippumatta niiden asiasisällöstä.