Syyskuu 2012 oli maailman tilastoidun säähistorian lämpimin, kertoi Yhdysvaltain kansallinen ilmastotietokeskus NCDC. Kulunut syyskuu oli samaa ennätystasoa kuin edellinen ennätyssyyskuu vuonna 2005. Näin uutisoi YLE 16. lokakuuta.
Maailmassa on muutamia globaaleja säätilastojen kerääjiä. Niinikään amerikkalaisen GISS:in mukaan syyskuu oli ilmastohistorian neljänneksi lämpimin. Eroa heidän mukaansa lämpimimpään vuoden 2005 syyskuuhun kertyi 0,07 astetta. Ei siis paljon, mutta globaalit keskilämpötilathan eivät vaihtele kovin paljoa vuodesta toiseen. GISS:in mukaan tämän vuoden syyskuun ja vuoden 2005 syyskuun väliin mahtuvat vuosien 2009 ja 2003 syyskuut.
Kolmas suuri ilmastotietokanta on eurooppalainen Itä-Anglian yliopiston Met Officen tilasto. Jostain syystä se laskee oman globaalin keskilämpöestimaattinsa selvästi amerikkalaisia hitaammin. Sen vasta nyt saataville annettujen tilastojen mukaan syyskuu oli vuoden 2003 syyskuun ohella kaikkien aikojen lämpimin.
Voidaan siis todeta, että kaikki globaalia ilmastoa arvioivat tahot ovat päätyneet siihen, että viime syyskuu oli varsin lämmin. Näyttääkin siltä, että olemme jälleen palanneet tilanteeseen, jossa maapallon globaalit lämpötilat ovat olleet hienoisessa nousussa vuoden takaisen sään viilenemisen jälkeen.
Koska kaikkiaan globaali lämpötila on pysynyt käytännössä muuttumattomana vuoden 1998 jälkeen, on nyt nähty muutos erittäin mielenkiintoinen. Syyskuun tilastot eivät kuitenkaan vielä vahvista siirtymistä lämpenevän ilmaston maailmaan, sillä esimerkiksi GISS:in ja Itä-Anglian yliopistojen tilastoissa syyskuun ennätykselliset anomalialukemat (siis poikkeamat vertailujakson keskilämpötilaan) ovat alhaisia verrattua muiden kuukausien anomalioihin kuten seuraavasta kuvasta näkyy:
Kuvasta näkyy, että Itä-Angilan yliopiston mukaan syyskuussa on kaikista kuukausista pienin ja GISS:in mukaan kolmanneksi pienin anomalia verrattuna muiden kuukausien ennätysanomalioihin.
Kuvasta näkyy myös, että vuoden ensimmäisten kuukausien tähän mennessä tilastoidut anomaliat ovat olleet loppuvuotta suurempia. Tässä tilanteessa mielenkiinto onkin siirrettävä muutaman kuukauden päähän, jolloin keskeinen kysymys kuuluu että nähdäänkö vuoden 2013 alkukuukausina uusia anomaliaennätyksiä. Jos näin käy, voimme todeta ilmanstonmuutoksen 15-vuotisen keskeytymisen päättyneen ja maailman siirtyneen uuteen ilmaston lämpenemisen vaiheeseen.
Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Siirtyviä maalitolppia ja outoja ilmastomalleja
Australian ilmasto vaihtelee ennen näkemättömällä tavalla
Ilmastonmuutosteoria on nyt falsifioitu - vai onko?
Olisihan se mukavaa jos lämpeneminen jatkuisi, mutta noita ilmastotilastoja on sen verran vääristelty että oma luottamukseni on heikoilla.
VastaaPoistaEihän noihin verovaroilla rahoitettaviin ilmastotutkimushankkeisiin ole enää vuosikymmeniin palkattu sellaisia joilla ei olisi ennakkoasenteita.
Kaikkien aikojen lämpimin.
VastaaPoistaMinkä kaikkien aikojen, herra professori?
Ihminen on kaikkina aikoina ollut luonnon armoilla. Välillä luonto ei anna armoa, ja nyt taidetaan olla menossa sellaiseen aikaan.
En jaksa uskoa ihmiskunnan (=itsekkäiden ja/tai muiden armoilla olevien yksilöiden summa) kykyyn muuttaa elämäänsä niin, että lämpenemiseen voitaisiin paljonkaan vaikuttaa. Mutta mielestäni pitää kuitenkin yrittää, koska sitä vartenhan ihmiselle on järki annettu.
Olet oikeassa. Olisi pitänyt kirjoittaa että mitatun historian lämpimin. Tieteellinen keskustelu keskiajan lämpökaudesta käy kuumana, ja voi olla ettei silloin ollut sen lämpimämpää kuin nyt. Sen sijaan on kiistatonta, että esimerkiksi viime interglasiaalikausi reilut 100 000 vuotta sitten oli nykyistä lämpimämpi. Myös silloin eli jääkarhuja.
PoistaMitäs proffa tuumaa tällaisesta ?
VastaaPoistaVoimmeko luottaa ilmastotieteen tasoon kun tämän kaltaista toimintaa harrastetaan ilmeisesti korkeinta ilmastotieteen auktoriteettia edustavassa organisaatiossa.
http://murphyssoninlaw.blogspot.fi/2012/10/raportti-ipccn-tutkimustyosta.html
Kovaa kritiikkiähän tuo oli. En tunne IPCC:n nimittämispolitiikkaa, joten en osaa ottaa sen kummempaa kantaa.
PoistaOnneksi tieteessä eivät kuitenkaan loppupeleissä ratkaise henkilöt tai auktoriteetit, vaan tutkimustulokset joiden edessä kaikkien on oltava nöyriä. Juuri siitä syystä olen seurannut tätä ilmastonmuutoskeskustelua ja siitä saatavilla olevia pohjatietoja - ja verrannut sitä julkaisutoimintaan. Sen olen huomannut valikoivaksi, mikä vie ilmastotieteilijöiltä uskottavuutta itseni kaltaisten toisen alan tutkijoiden parissa.