Vanhoissa elokuvissa nuoret miehet toisinaan tappelevat yhteisesti rakastamastaan naisesta. Samoin joskus tosielämässä. Poikia on aina myös kiinnostanut minkä kokoinen "se" heillä on verrattuna muiden värkkeihin. Koska kyseessä on kuolemanvakava kysymys, en malta olla tarjoilematta lukijalleni lisäinformaatiota liittyen tähän problematiikkaan.
Länsi-Australian yliopistossa toimiva John Fitzpatrick kollegoineen on nimittäin osoittanut, että etenkin peniksen, mutta myös kivesten suhteelliset koot ovat kääntäen verrannollisia merilejonien ja niiden sukulaislajien urosten väliseen aggressiivisuuteen.
Toisin sanoen sellaisten lajien urokset, jotka taistelevat haaremeistaan, kantavat mukanaan huomattavasti pienempiä sukupuolielimiä kuin sellaiset urokset, joiden ei tarvitse mitellä voimiaan naaraista.
Kyseessä on evolutiivinen tasapaino eläimen taistelukyvyn ja lisääntymiselinten suorituskyvyn välillä. Kansanomaisesti ilmaistuna: isolla pippelillä ei tee mitään, ellei sitä pääse koskaan käyttämään. Jos vastassa on aggressiivisia uroksia, kannattaa siis investoida ennemmin isoihin hauiksiin kuin lisääntymislimiin. Jos taas kanssaeläjät ovat rauhallisempia, on syytä varmistaa itse lisääntymisaktin tehokkuus.
Sitä tutkimus ei kuitenkaan kerro, mitä merileijona-naaraat ajattelevat "sen" koosta.
Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Evoluutioteorialla on ennustusvoimaa
Seksinpuute vie banaanikärpäskoiraan juomaan
Miksi nainen pettää miestään?
Professori unohti mainita, että lisääntymisaktin tehokkuuteen ei ole vaikutusta peniksen koolla vaan erinäisillä muilla tekijöillä.
VastaaPoistaOn sillä silloin, kun samalla naaraalla käy useampi uros (eli jos uros ei pysty kontrolloimaan naaraitaan). Mitä syvemmälle naaraan elimistöön tavara toimitetaan, sitä paremmat mahdollisuudet sillä on ehtiä ennen kilpailijan tavaraa. Mutta siinä olet oikeassa, ettei se suinkaan ole ainoa tekijä.
VastaaPoista