Tappaako analyyttinen ajattelu uskonnollisuuden?

Suomalaisista noin kaksi viidestä pitää itseään uskonnollisina. Vastaavasti vajaa kolmannes pitää itseään ei-uskonnollisina. Uskonnollisuus on siis yksi niistä asioista, jotka erottavat suomalaisia toisistaan. Kuten kaikkia muitakin maailman ihmisiä.

Uskonnollisuus ilmiönä on ikivanha, ja usein sen väitetään olevan jopa erottamaton osa ihmisyyttä. Näin on sanonut esimerkiksi emerituspiispa Juha Pihkala. Mutta mitkä tekijät ihmisessä sitten aiheuttavat uskonnollisuuden?

Mielenkiintoista ajateltavaa tähän liittyen tarjoaa kanadalaisten Will Gervaisin ja Ara Norenzayan julkaisema tutkimus, jossa selviteltiin analyyttisen ajattelun vaikutusta ihmisten uskonnollisuuteen. He tekivät viisi koetta, jotka kaikki viittaisivat uskonnollisuuden liittyvän vahvasti ihmisen intuitiiviseen ajatteluun.

Ensimmäisessä kokeessaan tutkijat kysyivät koehenkilöiltä kolme kysymystä, joihin pelkän intuition perusteella vastaava ihminen antaa aina väärän vastauksen. Siten oikea vastaus kysymykseen osoittaa koehenkilön tarkastelleen tilannetta analyyttisesti. Esimerkkinä näistä kysymyksistä on seuraava. Maila ja pallo maksavat yhteensä 1,1 dollaria. Jos maila maksaa dollarin enemmän kuin pallo, niin paljonko pallo maksaa?

Samassa kokeessa he näiden kolmen kysymyksen jälkeen pyysivät ihmisiä vastaanaan kyllä tai ei uskonnollisuutta kuvaaviin lauseisiin (esimerkiksi "Jumala on olemassa", "vaikka uskonkin jumalaan, elämässäni on tärkeämpiäkin asioita" tai "en kertakaikkiaan ymmärrä uskontoa" ja niin edelleen).

Kun näiden kahden tehtäväjoukon tuloksia verrattiin toisiinsa, ihmisten taipumus analyyttiseen ajatteluun (siis oikeiden vastausten määrä) korreloi negatiivisesti heidän uskonnollisuutensa kanssa. Toisin sanoen, mitä analyyttisemmästä ihmisestä oli kysymys, sitä vähemmän uskonnollinen hän oli.

Lopuissa neljässä kokeessa testattiin vaikuttivatko erilaiset analyyttistä ajattelua aktivoivat tehtävät ihmisten käsitykseen omasta uskonnollisuudestaan.

Toisessa kokeessaan tutkijat jakoivat kanadalaisista opiskelijoista koostuvan koeryhmän kahteen joukkoon, joille näytettiin erilaisia kuvia (joko tämän tai tämän kaltaisia), minkä jälkeen molempiin ryhmiin kuuluvat koehenkilöt täyttivät jälleen heidän uskonnollisuuttaan mittavan lomakkeen. Tällöin havaittiin ajattelijapatsaan kuvaa katsoneiden ihmisten olevan vähemmän uskovaisia kuin kontrolliryhmän.

Kolmannessa kokeessa koehenkilöitä pyydettiin tekemään yksinkertainen sanatehtävä, johon joko sisältyi  analyyttiseen ajatteluun liittyvä sana (esimekriksi "analysoida", "syy" tai "rationaalinen") tai siihen ei sisältynyt sellaista vaan jotain muuta (esimerkiksi "vasara", "ruskea" tai "hypätä"). Myös nämä kanadalaisista opiskelijoista koostuneet koeryhmäläiset arvioivat omaa uskonnollisuuttaan tehtävän jälkeen, jolloin voitiin havaita analyyttiseen ajatteluun liittyvien sanojen vaikuttaneen koehenkilöiden uskonnollisuuteen vähentävästi.

Neljännessä kokeessa toistettiin kolmas koe toisella koeryhmällä, joka koostui internetin kautta tavoitetuista amerikkalaisista aikuisista. Tulos vastasi kolmatta koetta, eli myös näillä koehenkilöillä tehdyssä kokeessa analyyttiseen ajatteluun liittyvien sanojen näkeminen vähensi uskonnollisuutta.

Viidennessä kokeessa ei ollut esitehtävää, vaan uskonnollisuutta mittaava kaavake oli kirjoitettu joko selkeillä tai vaikealukuisilla kirjasimilla. Aiemmista tutkimuksista tiedettiin vaikealukuisen kirjasintyypin aktivoivan analyyttista ajattelua. Niinpä tässä kokeessa selkeälukuista kaavaketta täyttävät ihmiset tunsivat itsensä uskonnollisemmiksi kuin vaikealaukuisilla kirjasimilla toteutetun lomakeen saanut ryhmä.

Kokonaisuutena Gervaisin ja Norenzayanin tutkimus siis osoittaa, että uskonnollisuus liittyy ihmisen taipumukseen tehdä päätelmiä intuitiivisesti ja että analyyttinen ajattelu vähentää uskonnollisuutta. Ehkä tämä selittää ainakin osaksi sen, että nykyisessä yhä teknistyvämmässä ja yhä enemmän analyyttistä ajattelua vaativammassa maailmassamme uskonnollisuus näyttää jatkuvasti vähenevän. Mutta kuten tutkjijat itsekin totesivat, tämä tuskin on ainoa syy.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Naiset suosimalla yhteiskunnan huipulle!
Integrointi ja rangaistukset - niistäkö apu toimivan monikulttuurisen yhteiskunnan luomiseksi?
Miksi nainen pettää miestään?