Köyliöläinen kunnanvaltuutettu (ps) puki ajatuksensa sanoiksi; ja saanee sen seurauksena lähtöpassit puolueestaan. Ajatuksiaan esitteli jo aiemmin urjalalainen varavaltuutettu, jota puolueeseen kuulumattomana ei kuitenkaan voitu erottaa. Perussuomalaisten, tai minkään muunkaan puolueen, ehdokaslistoille hänellä tuskin kuitenkaan on enää asiaa sen enempää kuin köyliöläisellä toverillaankaan.
Tämä kohina on suoraa seurausta siitä, että ennakoitavissa oleva jytky keräsi vuosi sitten Soinin liikkeen suojiin kaikenlaisia ehdokkaita. Osa heistä, kuten jälleen on nähty, on täysin kelpaamattomia minkäänlaiseen poliittiseen päätöksentekoon.
Tämä loiskiehunta ei kuitenkaan muuta sitä tosiasiaa, että perussuomalaisten Jytky tervehdytti suomalaista politiikkaa enemmän kuin kukaan olisi etukäteen osannut aavistaa.
Kreikan takausten yhteydessä perussuomalaisten pelossa toiminut hallitus joutui nostamaan EU:n kammareiden pöydille ajatuksen siitä, että Kreikkaa tukevien maiden on aivan legitiimiä olettaa saavansa tukensa aikanaan takaisin. Sen seurauksena Kreikalta vaadittiin tiukkaa sitoutumista taloutensa tervehdyttämiseen. Aika näyttää onnistuttiinko siinä; mutta tällä kertaa ainakin yritettiin. Uskon, että ilman Jytkyn tuottamaa dominoefektiä asia olisi tuskin koskaan edes noussut neuvottelupöydälle, vaan vastuuttomien pankinomistajien talous olisi vain pelastettu ja Kreikka olisi sen jälkeen pudotettu oman onnensa nojaan.
Entä puolueiden ja talouselämän sidokset? Kuten tunnettua on Suomessa pienet piirit, mutta tällä hetkellä ainakin vaikuttaa siltä, etteivät poliitikot uskalla enää takavuosien lailla kytkeytyä kenenkään vastikkeelliseksi edunvalvojiksi. Vaalikansan rankaisutoimenpiteet kun voivat pudottaa sellaiset eduskunnasta.
Entä maahanmuutto? Tehdyt toimenpiteet ovat ainakin väliaikaisesti tulpanneet suomalaisissa ehkä eniten närää herättäneen kansainvaelluksen muodon. Aika näyttää jääkö asian tila pysyväksi, mutta persujen pelko on siis tässäkin asiassa johtanut polittisen päätöksenteon kansan enemmistön haluamaan suuntaan.
Jytkyn aineksista ainoastaan niin sanottu paskalaki on tainnut jäädä korjaamatta, mutta tälläkin saralla on hallintotoimenpiteisiin syntynyt kansalaisia kunnioittavaa varovaisuutta. Hyvä niin.
Yhteenvetona voitaneenkin todeta, että vaikka olemmekin saaneet julkisuuteen ihmeteltäviksi köyliöläisiä ja urjalalaisia turhakkeita, oli kevätvaalien 2011 kokonaissaldo erinomaisen positiivinen. Toivottavasti sen kaiku kuuluu kauas tulevaisuuteen. Samalla Soinin joukkojen seasta erottuvat ne, joilla on kyky viedä asioita eteenpäin. Ja samalla turha joukko katoaa julkisuuden saattamana historian hämäriin tarjoten kilpaileville puolueille hetkellisen politiikantekovälineen.
Mutta sellaistahan se demokratia on: kilpailua, jossa jokaisella on oikeus tuoda kantansa esille haluamallaan tavalla. Kansa sitten aikanaan ratkaisee kenen kanta voittaa. Vaaleissa.
Erinomainen kirjoitus. Tuollaiset kunnanvaltuutetut sietävät saada kengän kuvan takalistoonsa (vai pitäisikö sanoa PERSUksiinsa). Pitäisi tajuta, että perussuomalaiset ovat niin tarkan mediamikroskoopin alla, että jokaisesta puolueen kunnallisvaaliehdokaslistoille turhaan pyrkineenkin hepun kännipäissä kaverille kirjoitettu kommentistakin naulataan koko puolue ristille. Sen sijaan Päivi Lipponen saa tuomita suomalaiset syyllisiksi murhapolttoon, SDP:n kunnallisvaaliehdokas suorittaa ihmisryöstön ja vihreyden nimissä syyllistyä ydinvoimalatyömaan sabotointiin ilman median tuomioita. Kauan eläköön kaksoisstandardi!
VastaaPoistaUlkomaalaislain muutosta 1.8.2010 en kylläkään sanoisi persujen aikaansaannokseksi. Niin aikaisin sen valmistelu näet aloitettiin, kuin vain tunnistus teknisesti toimeenpenemaan pystyttiin.
VastaaPoistaMaahanuuttoviraston sivulta:
Ulkomaalaislakiin muutoksia 1.8.2010 alkaen
Ulkomaalaislakiin on tehty muutoksia koskien iän selvittämistä, turvapaikanhakijan työnteko-oikeutta ja perheenyhdistämistä. Muutokset astuivat voimaan 1.8.2010.
Ulkomaalaislakiin tulivat säännökset turvapaikan tai oleskeluluvan hakijan tai perheenkokoajan iän selvittämisestä oikeuslääketieteellisellä tutkimuksella. Tutkimusta käytetään, jos on olemassa ilmeisiä perusteita epäillä ulkomaalaisen iästä annettujen tietojen luotettavuutta. Tutkimuksen tekeminen perustuu vapaaehtoisuuteen, mutta tutkimuksesta kieltäytyminen ilman hyväksyttävää syytä johtaa siihen, että asianomaista kohdellaan täysi-ikäisenä.
Turvapaikanhakijan työnteko-oikeutta rajoitettiin. Nykyisin kaikki turvapaikanhakijat saavat tehdä työtä kolmen kuukauden oleskelun jälkeen. Jatkossa työnteko-oikeus kolmen kuukauden jälkeen on vain niillä hakijoilla, joilla on voimassa oleva rajanylitykseen oikeuttava asiakirja. Jos aitoa matkustusasiakirjaa ei ole, oikeus työntekoon alkaa vasta 6 kuukauden oleskelun jälkeen. Tämä edellytys tulee voimaan myös takautuvasti, eli myös ennen 1.8.2010 kansainvälistä suojelua hakeneiden tekemien työnteko-oikeutta koskevien todistushakemusten osalta.
Ulkomaalaislakia muutettiin samalla niin, että kansainvälistä tai tilapäistä suojelua saaneen ulkomaalaisen perheenyhdistäminen edellyttää jatkossa turvattua toimeentuloa, jos perhe on muodostettu vasta Suomeen tulon jälkeen. Tavallisin tilanne on avioliiton solmiminen.
Perheenyhdistämistä koskeviin ulkomaalaislain säännöksiin tehtiin muitakin muutoksia. Lakiin lisättiin säännös kasvattilapsista, jolla pyritään varmistamaan, että oleskeluluvan myöntämisen perusteena oleva kasvattilapsisuhde on aito.
Alaikäiselle perhesiteen perusteella myönnettävän oleskeluluvan edellytykset muuttuivat siten, että luvan myöntäminen alaikäiselle on mahdollista vain, jos lapsi on alaikäinen sinä päivänä, jolloin oleskelulupahakemus ratkaistaan. Lupaa ei voi kuitenkaan evätä, jos hakemuksen käsittely on viivästynyt merkittävästi hakijasta riippumattomasta syystä.
Lainmuutoksen myötä oleskelulupa perhesiteen perusteella voidaan jättää myöntämättä, jos on perusteltua aihetta epäillä, että perheenkokoajan oma oleskelulupa perustuu hänen henkilöllisyydestään ja perhesuhteistaan antamiin vääriin tietoihin.
Turvapaikanhakijan työnteko-oikeutta lukuun ottamatta muutokset koskevat vain lain voimaantulon jälkeen tehtyjä hakemuksia.
2.8.2010
Eivät persut sitä tehneetkään, vaan lähinnä Jussi Halla-ahon pintaan nostama maahanmuuttopolitiikan kritiikki, joka oli nostanut hänet kunnallisvaaleissa 2008 Helsingin valtuustoon persujen listoilta. Ilmiö oli erittäin voimakas ja jo kanavoitunut persuihin. Oli siis pikaisesti tehtävä jotain, jotta persujen nousukiito pysähtyisi. Edelle kirjoittamallani logiikalla siis katson että maahanmuuttopolitiikan muutoksen taustalla oli nimenomaisesti persujen pelko.
VastaaPoistaOlen samaa mieltä, että monista ylilyönneistä huolimatta tämä ns. jytky teki palveluksen suomalaiselle demokratialle ja sananvapauden vapaalle käytölle, sekä osallistumisaktiviteetin lisääntymiselle.
VastaaPoistaToiseksi, ehkä merkittävin Perusujen pelon seuraus on se, ettei enää niin helposti, mitätöidä, vähätellä ja eristetä kansalaismielipidettä. Nuo kolme verbiähän ovat keskeinen osa myös ns. työpaikkaikiusaamista:)
Sitä, että vaalituloksella ei ollut suurempaa merkitystä politiikan teossa, sanottiin joskus "kansan ylitse kävelemiseksi".