tiistai 21. joulukuuta 2010

Ilmastonmuutosennusteista, auringonpilkuista ja lämpökausista

Toinen maailmanlaajuisista ilmastonmuutostutkimuksen keskuksista eli GISS totesi jokin aika sitten tiedotteessaan, että viime marraskuu on maailmanlaajuisesti heidän tiedostoissaan kaikkien aikojen lämpimin marraskuu ja että vuodesta 2010 tulee ehkä kaikkien aikojen lämpimin vuosi.

Tätä on mielenkiintoista verrata toisen suuren ilmastonmuutosennustajan eli Met Officen Hadley Centren tuoreisiin marraskuun tilastoihin. Sen julkaiseman tilaston mukaan viime kuukausi oli tämän vuosituhannen viidenneksi (ja koko mitatun historian kuudenneksi) lämpimin marraskuu vuosien 2004, 2005, 2006 ja 2009 jälkeen. Koko kuluvasta vuodesta sekin ennustaa mitatun historian lämpimintä.

Ilmastonmuutosennustajien mittaukset tuottavat siis jonkin verran toisistaan poikkeavia tuloksia. Mutta toki lämpimistä säistä kertovat molemmat, ja on mahdollista että vuoden 1998 lämpöennätys tulee lopulta rikotuksi.

Suomen ja Euroopan sääilmiöiden syistä on myös saatu uutta tietoa. Suomalaiset puulustojen ja auringon aktiivisuuden tutkijat ovat nimittäin osoittaneet, että auringonpilkkujen määrä korreloi erittäin hyvin 60-80 vuoden aikaviiveellä kaikkiin merkittävimpiin ilmastonvaihteluihin viimeisen noin 7500 vuoden aikana. Kun lisäksi tiedämme, että auringon aktiivisuus on ollut poikkeuksellisen korkea 1940-luvulta 1980-luvulle, on mahdollista että vaikutuksen aikaviiveestä johtuen se nostaa lämpötilaa edelleen seuraavien muutamien vuosikymmenten aikana. Sen jälkeen auringon aktiivisuudesta johtuvan lämpötilan pitäisi sitten kääntyä laskuun.

Nämä tulokset koskevat siis lähinnä Eurooppaa, eivätkä yksinään kerro mitään koko maapallon laajuisesta lämpenemisestä. Merkityksetön havainto ei kuitenkaan ole, vaikka IPCC on arvioinut, että Auringolla on varsin pieni osuus viimeaikaisessa ilmastonmuutoksessa. Tätä se perustelee sillä, että sen kokonaissäteily ei ole kasvanut viimeisten 30–40 vuoden aikana globaalin lämpötilan mukaisesti. On kuitenkin mahdollista, että suomalaisten tutkijoiden nyt löytämä viivästymä auringon maksimin ja sen lämpötilavaikutuksen välillä muuttaa tätä käsitystä ja samalla panee ilmastomallit ainakin osittain uusiksi.

Ilmastonmuutosta odoteltaessa ja pelätessä on kuitenkin hyvä muistaa, että Lapin tunturijärvistä löytyy männynrunkoja reilusti nykyisen puurajan yläpuolelta. Näiden puiden eläessä Lapissa oli siis selvästi nykyistä lämpimämpää. Siten emme Suomessa elä mitenkään ainutlaatuisen lämmintä aikaa, vaan joitain tuhansia vuosia sitten maassamme oli huomattavasti nykyistä lämpimämpää. Eikä pelkästään Suomessa, vaan ainakin koko pohjoisella pallonpuoliskolla. Ja vielä paljon lämpimämpää oli noin 55 miljoonaa vuotta sitten.

Maapallon ilmasto siis elää luontaisten prosessien mukaan. Ihminen näyttää ilmastomallien mukaan modifioivan tätä prosessia, mutta mitenkään ainutlaatuisia olosuhteita hän ei näyttäisi kuitenkaan tuottavan ainakaan ihan lähitulevaisuudessa. Silti on syytä varautua pahimpaan, sillä siitä seuraavat mahdolliset ongelmat ovat pahimmillaan varsin ikäviä.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Näkyykö ilmastonmuutos Helsingin lämpötiloissa
Megaluokan virhe ilmastodatassa
Katastrofismi ja ilmastonmuutos

5 kommenttia:

  1. Mitähän on tapahtunut? Met Office on nimittäin poistanut marraskuun tilastotiedot yllä linkkaamaltani sivustolta, jolla se siis eilen oli. Mielenkiintoista nähdä mikä luku sinne aikanaan ilmaantuu. Eilen se oli muistaakseni 0,431 (siis muistinvaraisesti).

    VastaaPoista
  2. No nyt tieto on palannut, ja on edelleen 0,431.

    VastaaPoista
  3. Onpa hausta törmätä näin kiinnostaviin kirjoituksiin.

    Ilmastonmuutoksesta sen verran, että hiilidioksidin ilmakehää lämmittävä vaikutus ei ole paljon muuta kuin todettu korrelaatio tilastojen ja ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden välillä viimeiseltä kuudeltakymmeneltä vuodelta.

    Ja tämäkin korrelaatio on vain melko lineaarinen eli oikeastaan ei ole mitään todisteita.

    Jos ilmakehän hiilidioksidipitoisuutta ja ilmaston lämpö tarkkaillaan yhtään pidemmältä ajanjaksolta, huomataan täydellinen korrelaation puuttuminen.

    Ja todella, auringon aktiivisuus korreloi ilmaston lämpenemisen kanssa huomattavasti paremmin.

    P.S. Huomattakoon että auringon aktiivisuus vaikuttaa myös vulkaanisen aktiivisuuden kanssa. Voimakkaasti. Tämä on erittäin kiinnostavaa, sillä usein se tarjoiaisi tulivuoritoiminnan ja tuhkapilvien reitin ilmakehän viilentämiseen.

    Huomattakoon lisäksi, että ns. pienen jääkauden aikana Suomessa oli kaksi erittäin kylmää ajanjaksoa jotka tunnetaan nimillä Suuret kuolonvuodet ja Suuret nälkävuodet. Nämä molemmat tapahtuivat n. 2 vuotta Islannistta tapahtuneiden tulivuorenpurkausten jälkeen.

    VastaaPoista
  4. Arvon Professori, laitan teillä Teitä mahdollisesti kiinnostavan videon, jossa Piers Corbyn ennustaa kesän 2011 säätä ja antaa mielipiteidensä kuulua.

    http://www.youtube.com/watch?v=SY4rVXv3RP8&feature=channel_video_title

    Kiitos erittän virkistävästä blogista. Voisitteko Te hyvä professori olla auktoriteetillanne yhteydessä esim. vallanpitäjiin niin voisimme kentis kuulla heiltäkin joitakin järjen sanoja.

    Lempein kesäterveisin.

    VastaaPoista
  5. Kiitos kommenteista ja videolinkistä.

    Jälkimmäisen osalta täytyy jäädä odottelemaan ennusteiden toteutumista. Maanjäristysennuste näytti ainakin osuvan kohtuullisesti kohdalleen (tiedolla tai tuurilla), kuten Uuden Seelannin, Chilen ja Japanin uusimmat tapaukset osoittavat. Tosin voimakkuus kyllä jäi noissa reilusti ennustettua kahdeksaa pienemmäksi.

    Siihen en kylläkään usko, että pitkät (koko kesän mittaiset) sääennusteet voisivat koskaan olla kovin tarkkoja (enkä ole ymmärtänyt miksi Ilmatieteen laitoskin on niihin sortunut, tunnetusti huonolla menestyksellä). Ilmakehän kaoottinen luonne kun estää luotettavien pitkien ennusteiden tekemisen melko yksiselitteisesti. Mutta odotellaan nyt, aikahan tuon näyttää: jos tulokset osuvat, voidaan kaaosteorian asettamat rajat unohtaa.

    Tuohon omaan kirjoitukseeni viitaten, nuo suomalaiset puulustotutkijat saivat juuri rahoitusta Suomen Akatemialta jatkaakseen arvokasta työtään. Hieno juttu.

    VastaaPoista

Kommentointi tähän kirjoitukseen on vapaata ja toivottavaa, mutta (toivottavasti) syntyvien keskusteluketjujen seurantaa helpottaisi, mikäli käytettäisiin nimimerkkejä tai nimeä. Pyydän myös noudattamaan kaikissa vastineissa hyviä tapoja ja asiallista kieltä. Valitettavasti tämä asia karkasi käsistä kesällä 2022, minkä seurauksena olen 15.8.2022 alkaen poistanut epäasiallista kielenkäyttöä sisältävät kommentit riippumatta niiden asiasisällöstä.